Olipa kerran Pyhäjärvi Keskustan konkareineen jotka halusivat ruveta loiston menetettyään yhä Pyhäjärvelle ja pyhäjärvisille räätäliksi. Keskusta toi muille jäätyneille ikivaltuuteuille suttuisen Pyhäjärvi karttakankaan ja pyysivät tekemään maakuntamallisen, keskustavetoisen tiekartan. Kulissiveljet lupasivat. Sitten Keskusta meni noutamaan maakuntamallin tiekarttaa.
– Ei tästä keskustavetoista maakuntamallin tiekarttaa tullut, sanoivat veljet.
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– Suunnistuskartta, vastasi veljestö.
– No, tee sitten se, sanoi kepu.
Jonkin ajan kuluttua kepu meni noutamaan suunnituskarttaa.
– Ei tästä suunnistuskarttaa tullutkaan, sanoivat veljet.
– No, mikäs siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– Muistilappusia, vastasivat veljet.
– No, tee sitten ne, sanoi kepu
Jonkin ajan kuluttua kepu meni noutamaan muistilappusiaan.
– Ei tästä muistilappusia tullut, sanoivat veljet.
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu
– Kipulaastareita
– No, tee ne sitten, sanoi kepu.
Jonkin ajan kuluttua kepu meni noutamaan kipulaastareitaan.
– Ei tästä kipulaastareita tullut, sanoivat veljet.
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– TUULIVOIMALOIDEN kaavakartta vastasivat veljet
– No, tee se, sanoi kepu.
Jonkin ajan kuluttua kepu meni TUULIVOIMALOIDEN kaavakarttaa
– Ei tästä TUULIVOIMALOIDEN kaavakarttaa tullut, sanoivat veljet
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– Ei näistä meidän kummankaan vouhotuksista enää mitään tule, sanoi veljeilleet.
– No, ette tekään taida kunniallisiksi tulla, ei tullut meistäkään sanoi kepulaiset.
Niin kepu jäi ilman epätoivon oljenkorttaan, maakuntamallista tiekarttaa ja TUULIVOIMALOIDEN kaavakarttaa , typistyneiden puolueiden muhiva hajaannus vei pitkälle turneelle, tunnustelmaan exodustietä pyhäjärvisten ja muutoinkin
maaseudun ihmisten järkisaloihin ja rusinaksi käpertyneet isäntähenkiset puolestaan rupesivat etsimään itselleen uutta alkua, sillä kannatusluvut romahtivat, uusi noste on hukkateilla- hevonperseessä.
Se olis kaivettava esiin jämäkeskustalaisten , muutaman velejestön patsastelijan pönkkäämän pystyseinän alta.
(Suomalainen kansansatu)Hiiri kissalle räätälinä
– Ei tästä keskustavetoista maakuntamallin tiekarttaa tullut, sanoivat veljet.
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– Suunnistuskartta, vastasi veljestö.
– No, tee sitten se, sanoi kepu.
Jonkin ajan kuluttua kepu meni noutamaan suunnituskarttaa.
– Ei tästä suunnistuskarttaa tullutkaan, sanoivat veljet.
– No, mikäs siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– Muistilappusia, vastasivat veljet.
– No, tee sitten ne, sanoi kepu
Jonkin ajan kuluttua kepu meni noutamaan muistilappusiaan.
– Ei tästä muistilappusia tullut, sanoivat veljet.
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu
– Kipulaastareita
– No, tee ne sitten, sanoi kepu.
Jonkin ajan kuluttua kepu meni noutamaan kipulaastareitaan.
– Ei tästä kipulaastareita tullut, sanoivat veljet.
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– TUULIVOIMALOIDEN kaavakartta vastasivat veljet
– No, tee se, sanoi kepu.
Jonkin ajan kuluttua kepu meni TUULIVOIMALOIDEN kaavakarttaa
– Ei tästä TUULIVOIMALOIDEN kaavakarttaa tullut, sanoivat veljet
– No, mikä siitä sitten tulisi? kysyi kepu.
– Ei näistä meidän kummankaan vouhotuksista enää mitään tule, sanoi veljeilleet.
– No, ette tekään taida kunniallisiksi tulla, ei tullut meistäkään sanoi kepulaiset.
Niin kepu jäi ilman epätoivon oljenkorttaan, maakuntamallista tiekarttaa ja TUULIVOIMALOIDEN kaavakarttaa , typistyneiden puolueiden muhiva hajaannus vei pitkälle turneelle, tunnustelmaan exodustietä pyhäjärvisten ja muutoinkin
maaseudun ihmisten järkisaloihin ja rusinaksi käpertyneet isäntähenkiset puolestaan rupesivat etsimään itselleen uutta alkua, sillä kannatusluvut romahtivat, uusi noste on hukkateilla- hevonperseessä.
Se olis kaivettava esiin jämäkeskustalaisten , muutaman velejestön patsastelijan pönkkäämän pystyseinän alta.
(Suomalainen kansansatu)Hiiri kissalle räätälinä
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta joka viivytystaktiikka 😩 huonot uutiset rynnivät eikä vaihtoehtoja. 👇🕒
Voiko tätä tänäpäivänäkään, paremmin ilmaista. Näihin riveihin on turha enää lisätä mitään, tulee muuten ylisanoja. Kymmenen pistettä tarinasta!