2500 uutta turvapaikanhakijaa
Viime vuonna jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 467 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä hakemuksia. Ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, vuosittainen hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan.
Myös turvapaikanhakijoiden lähtömaissa on tapahtunut muutoksia. Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli eniten Turkista ja Venäjältä.
– Suurin osa turkkilaisista hakijoista vetosi Gülen-liikkeen todelliseen tai oletettuun jäsenyyteen ja sen vuoksi heihin kohdistuvaan uhkaan. Venäjältä on aikaisempina vuosina tullut paljon Jehovan todistajia, mutta viime vuonna hakuperusteita oli monia, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Syksy 2015 näkyy yhä turvapaikkahakemuksissa. Viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista 2 083 oli uusintahakemuksia. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan lainvoimaisen päätöksen vähintään yhteen turvapaikkahakemukseensa.
– Irakilaiset näkyvät yhä tilastoissa suurimpana hakijaryhmänä, mutta Irakista tulee suhteellisen vähän uusia turvapaikanhakijoita, kertoo Lehtinen.
Irakilaiset hakevat kansalaisuutta
2015 saapuneet turvapaikanhakijat hakivat Suomen kansalaisuutta ja pysyvää oleskelulupaa
Vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat voivat nyt hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. Asumisaikavelvoite on molemmissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.
– Etenkin irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat selvässä nousussa. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 1 588 Irakin kansalaista, kun taas vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta, kertoo kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.
Viime vuonna tehtiin 1 839 karkottamispäätöstä luvattoman oleskelun perusteella. Eniten karkottamispäätöksiä luvattoman oleskelun perusteella tehtiin Uzbekistanin kansalaisille.
Rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin 124.
Migri kertoi asiasta tiedotteella.
Viime vuonna jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 467 oli uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä hakemuksia. Ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, vuosittainen hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3 000-4 000 hakijaan.
Myös turvapaikanhakijoiden lähtömaissa on tapahtunut muutoksia. Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli eniten Turkista ja Venäjältä.
– Suurin osa turkkilaisista hakijoista vetosi Gülen-liikkeen todelliseen tai oletettuun jäsenyyteen ja sen vuoksi heihin kohdistuvaan uhkaan. Venäjältä on aikaisempina vuosina tullut paljon Jehovan todistajia, mutta viime vuonna hakuperusteita oli monia, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Syksy 2015 näkyy yhä turvapaikkahakemuksissa. Viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista 2 083 oli uusintahakemuksia. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan lainvoimaisen päätöksen vähintään yhteen turvapaikkahakemukseensa.
– Irakilaiset näkyvät yhä tilastoissa suurimpana hakijaryhmänä, mutta Irakista tulee suhteellisen vähän uusia turvapaikanhakijoita, kertoo Lehtinen.
Irakilaiset hakevat kansalaisuutta
2015 saapuneet turvapaikanhakijat hakivat Suomen kansalaisuutta ja pysyvää oleskelulupaa
Vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat voivat nyt hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa. Asumisaikavelvoite on molemmissa kansainvälistä suojelua saaneelle neljä vuotta.
– Etenkin irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat selvässä nousussa. Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 1 588 Irakin kansalaista, kun taas vuonna 2018 irakilaiset jättivät 972 hakemusta, kertoo kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.
Viime vuonna tehtiin 1 839 karkottamispäätöstä luvattoman oleskelun perusteella. Eniten karkottamispäätöksiä luvattoman oleskelun perusteella tehtiin Uzbekistanin kansalaisille.
Rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin 124.
Migri kertoi asiasta tiedotteella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Missä ne EU-vihaajien haaveilemat mamu-tulvat piileskelevät?
Koettakaa keksiä parempia valeita.
Tarvitsemme kipeästi lisää työkykyistä väestöä.
Mistähän sitä saataisiin?
Toivottavasti ei IRAKILAISIA.
EU-vihaajat kailottavat mamu-tulvaa.
Todellisuudessa Suomeen muuttaa tai tulee työn hakuun lähinnä venäläisiä, ukrainalaisia tai Itäisen EU:n kansalaisia.