Tuntuu Kiurun asiat olevan, että ne jää aina kesken, kunhan hämmentää asiat pilalle, nyt ministerinä.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus on päättänyt aloittaa terveyskeskuspalveluiden ulkoistuksen valmistelun.
Hallitus päätti asiasta maanantaiaamuna pitämässään kokouksessa äänin 4–3. Lopullisen päätöksen asiassa tekee yhtymäkokous ensi kesänä.
Yhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola esitti yhtymähallitukselle terveyskeskuspalveluiden ulkoistamista niin sanotulle yhteisyritykselle, jonka yhtymä olisi perustanut yhdessä yksityisen alan yrityksen kanssa.
”Meillä on ollut neljä eri vaihtoehtoa tarkastelussa. Tämä perustuu strategiseen harkintaan ja nykylainsäädännön mahdollistamiin keinoihin. Rahoitus on niukkenevaa, ja hoitotakuu tulee todennäköisesti kiristymään. Yksityinen toimija on paras kumppani kehittämään digitaalisia palveluja, joita tarvitsemme väestön palveluiden turvaamiseksi”, Erhola perusteli esitystään.
Viime viikolla julkistettu esitysehdotus ei ilahduttanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd), joka viimeksi perjantaina tiedotustilaisuudessaan suomi hyvinvointiyhtymän aikeita. Ministeri sanoi epäilevänsä, etteivät suunnitelmat istuisi perustuslakivaliokunnan viime hallituskaudella asettamiin reunaehtoihin riittävästä omasta palvelujen tuottamisesta.
”Ollaan sen tyyppisessä aikataulusuunnitelmassa, että muutos tehtäisiin ennen kuin mahdollinen sote-uudistus tulee voimaan. Tämä tarkoittaisi, että maakunta olisi heti perään tekemässä sote-uudistuksen muutoksia”, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi.
Perusterveydenhuollon lisäksi hyvinvointiyhtymä vastaa sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä omistajakuntiensa alueella. Hyvinvointiyhtymään kuuluvat Päijät-Hämeen kuntien lisäksi uusmaalaiset Pukkila ja Myrskylä.
Toteutuessaan kyse olisi mittavasta ulkoistuksesta. Yhteisyritys pyörittäisi niin sanottuja sote-keskuksia, joissa toimisivat hoitajan, yleislääkärin ja fysioterapeutin vastaanotot. Lisäksi niistä saisi perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Viime vuonna kuntayhtymä käytti näihin toimintoihin yhteensä 65 miljoonaa euroa.
Tarkoituksena on, että sote-keskuksien toiminta alkaisi ensi vuoden alussa Lahdessa ja Kärkölässä, joissa asuu yli 120 000 ihmistä. Tämän jälkeen toiminta laajenisi Asikkalaan, Hartolaan, Hollolaan, Iittiin, Myrskylään, Orimattilaan, Padasjoelle ja Pukkilaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Heinola ja Sysmä jättäytyisivät näissä palveluissa kuntayhtymän ulkopuolelle vastakin.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus on päättänyt aloittaa terveyskeskuspalveluiden ulkoistuksen valmistelun.
Hallitus päätti asiasta maanantaiaamuna pitämässään kokouksessa äänin 4–3. Lopullisen päätöksen asiassa tekee yhtymäkokous ensi kesänä.
Yhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola esitti yhtymähallitukselle terveyskeskuspalveluiden ulkoistamista niin sanotulle yhteisyritykselle, jonka yhtymä olisi perustanut yhdessä yksityisen alan yrityksen kanssa.
”Meillä on ollut neljä eri vaihtoehtoa tarkastelussa. Tämä perustuu strategiseen harkintaan ja nykylainsäädännön mahdollistamiin keinoihin. Rahoitus on niukkenevaa, ja hoitotakuu tulee todennäköisesti kiristymään. Yksityinen toimija on paras kumppani kehittämään digitaalisia palveluja, joita tarvitsemme väestön palveluiden turvaamiseksi”, Erhola perusteli esitystään.
Viime viikolla julkistettu esitysehdotus ei ilahduttanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd), joka viimeksi perjantaina tiedotustilaisuudessaan suomi hyvinvointiyhtymän aikeita. Ministeri sanoi epäilevänsä, etteivät suunnitelmat istuisi perustuslakivaliokunnan viime hallituskaudella asettamiin reunaehtoihin riittävästä omasta palvelujen tuottamisesta.
”Ollaan sen tyyppisessä aikataulusuunnitelmassa, että muutos tehtäisiin ennen kuin mahdollinen sote-uudistus tulee voimaan. Tämä tarkoittaisi, että maakunta olisi heti perään tekemässä sote-uudistuksen muutoksia”, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi.
Perusterveydenhuollon lisäksi hyvinvointiyhtymä vastaa sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä omistajakuntiensa alueella. Hyvinvointiyhtymään kuuluvat Päijät-Hämeen kuntien lisäksi uusmaalaiset Pukkila ja Myrskylä.
Toteutuessaan kyse olisi mittavasta ulkoistuksesta. Yhteisyritys pyörittäisi niin sanottuja sote-keskuksia, joissa toimisivat hoitajan, yleislääkärin ja fysioterapeutin vastaanotot. Lisäksi niistä saisi perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja. Viime vuonna kuntayhtymä käytti näihin toimintoihin yhteensä 65 miljoonaa euroa.
Tarkoituksena on, että sote-keskuksien toiminta alkaisi ensi vuoden alussa Lahdessa ja Kärkölässä, joissa asuu yli 120 000 ihmistä. Tämän jälkeen toiminta laajenisi Asikkalaan, Hartolaan, Hollolaan, Iittiin, Myrskylään, Orimattilaan, Padasjoelle ja Pukkilaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Heinola ja Sysmä jättäytyisivät näissä palveluissa kuntayhtymän ulkopuolelle vastakin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Otan irralleen..
Viime viikolla julkistettu esitysehdotus ei ilahduttanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd), joka viimeksi perjantaina tiedotustilaisuudessaan suomi hyvinvointiyhtymän aikeita. Ministeri sanoi epäilevänsä, etteivät suunnitelmat istuisi perustuslakivaliokunnan viime hallituskaudella asettamiin reunaehtoihin riittävästä omasta palvelujen tuottamisesta.
”Ollaan sen tyyppisessä aikataulusuunnitelmassa, että muutos tehtäisiin ennen kuin mahdollinen sote-uudistus tulee voimaan. Tämä tarkoittaisi, että maakunta olisi heti perään tekemässä sote-uudistuksen muutoksia”, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi.
Sote-uudistusta on tehty viisitoista vuotta, eikä loppua näy vieläkään.
Maakunta- ja soteuudistus on Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta 18 perustettavalle maakunnalle. Samassa yhteydessä valmistellaan valinnanvapauslaki, joka antaa asiakkaalle vapauden valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön tuottaman palvelun väliltä.
Alkuperäinen aikataulu
Alun perin maakuntia esitettiin perustettavaksi 1. heinäkuuta 2017, maakuntavaaleja järjestettäväksi tammikuussa 2018, ja että sote-palvelut siirtyisivät maakunnille 1. tammikuuta 2019.
Ensimmäinen lykkäys puolella vuodella
Heinäkuussa 2017 pääministeri Juha Sipilä kuitenkin ilmoitti, että maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018, ja että sote-uudistus tulisi aiempaan aikatauluun nähden vuotta myöhemmin voimaan, 1.1.2020.
Uusi hallituksen esitys laista sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta annettiin eduskunnalle 8.3.2018. Lakiesitys käsiteltiin valiokunnissa, jonka jälkeen kaikista maakunta- ja soteuudistuksen laeista oli tarkoitus äänestää eduskunnassa kesäkuussa 2018.
Toinen lykkäys puolella vuodella
Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä edellytti tiettyjä muutoksia, joiden käsittelytyön johdosta maakuntavaalit siirtyivät hallituksen mukaan kevääseen 2019, mahdollisesti toukokuun eurovaalien yhteyteen, ja soteuudistuksen alku vuodella eteenpäin vuoden 2021 tammikuuhun. Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus voisi siis tehdä lakeihin merkittäviä muutoksia ennen niiden voimaantuloa.
Kolmas lykkäys puolella vuodella
Lokakuussa 2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko tiedotti, että maakuntavaalit siirtynevät syksyyn 2019.
Tammikuussa 2019 hallitus pyrki vielä äänestämään sote-laeista ennen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja. Sekä hallituksen esityksen tukena olevien kansanedustajien huvetessa että keskeneräisten valmistelun asioiden johdosta tämä jää nähtäväksi.
Sipilän hallituksen viimeinen yritys
Helmikuun 25. päivä 2019 monet Ylen haastattelemat asiantuntijat pitivät sote-uudistuksen läpimenoa tällä vaalikaudella epätodennäköisenä. Lakiesitys oli haastattelun ajankohtana juuri siirtynyt perustuslakivaliokunnan käsittelystä sote-valiokunnan käsittelyyn usein korjauskehotuksin. Erityisesti valinnanvapaus-osassa nähtiin ongelmia. Eduskunnan tarkoitus oli aloittaa huhtikuun vaaleja edeltävä istuntotauko maaliskuun puolivälissä.
Sote-valiokunta päätti 27.2.2019 äänestyksessä hallituspuolueiden edustajien äänin, että asiantuntijakuulemisia ei jatketa. Äänestyksen aikana oppositioon kuuluva valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru ehti olla pois vain 12 minuuttia puhemiesneuvoston kokouksessa.
Helmikuun 28. päivä eduskunnan puheenjohtaja Paula Risikko totesi Ylen haastattelussa, että istuntotaukoa olisi lykättävä, jos SOTE-uudistus haluttaisiin saada valmiiksi Sipilän kaudella.
Yle uutisoi 4.3.2019 illalla, että asiantuntijoiden kuulemista sote-valiokunnassa jatketaan. Täyskäännös perustui sote-valiokunnan kuulemien perustuslakivaliokunnan jäsenten lausuntoon, josta julkaistiin julkinen muistio 5.3.2019. Tämän myötä sote-valiokunta myös päätti pyytää hallitukselta täsmennystä sen aiempaan korjausehdotukseen, joka nähtiin puutteelliseksi. Vastineeksikin kutsutun täsmennyksen odottaminen hallitukselta ja asiantuntijakuulemiset uhkaavat venyttää soten aikataulua niin, että 14.4.2019 järjestettävät eduskuntavaalit tulevat vastaan, eikä sotea ehditä saada valmiiksi. Vaalien ennakkoäänestys alkaa 3.4.2019.
Sipilän hallituksen soten kaatuminen
Naistenpäivänä 8.3.2019 Sipilän hallituksen sote-uudistus kaatui, ja hallitus ilmoitti eroavansa. Juha Sipilä jatkaa kaatuneen hallituksen kokoonpanolla toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on nimetty.
THL:n pääjohtaja Marina Erhola ja Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo moittivat soten kaatamista. He totesivat perustuslain liian ahtaan tulkinnan voivan estää riittävien sote-palvelujen ja yhdenvertaisuuden turvaamisen, vaikka juuri sellaisia oikeuksia varten perustuslaki on säädetty. He myös syyttivät valiokuntatyötä viivyttelystä ja riitelystä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru pyrki viivyttämään sotea. Savon Sanomien mukaan Kiurun toiminta todisti tämän.[14]
Jarruttelua oli Krista Kiurun (sd) johtamassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja Tarja Filatovin (sd) johtamassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.
Aivan ja miettikääs, k e s k u s t a on ollut aina mukana torppaamassa, ei tekemässä.
Opetusministeriön virkamiehet sanoivat pallinaaman olleen kaikkien aikojen huonoin opetusministeri.
Kokkareetko ovat alkaneet tihutöiden teon valtuustoissa, kun soten markkinamalli meni kiville? Heillä varmasti löytyy intressiä ajaa perusterveydenhuoltoa yksityisiin käsiin tälläkin tavoin.
Kiuru laittoi tuulemaan. Nyt ei ole Sipilä ja jarruttaja HannaKaisa Heikkinen sotkemassa.
Siksikö ilmasto on sekaisin? Asiaa Tonnikeiju ei osaa hoitaa.
Meinaakko ? mitä saanut aikaiseksi, kun suun aukomista vain.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/sote-jattihanke-nyt-toteutumassa-osittainen-yksityistaminen-tulee-paijat-hameessa-ay-liitto-huolestui-heti/20a9a816-c82e-488b-9edd-9dfc649cfc64
Onhan tämä tavatonta vatkaamista soten ympärillä.
30 vuotta tiedetty että jotain tarttis tehdä soten suhteen eikä tule valmista.
Nyt Kiurun tasoilelle annatteu siitä ministerinä teon paikka, joka ei hänellä tule toteumaan, osaa vain pötikkä vastustaa.
No onhan tuo nyt selvä, että kunnat joutuvat ulkoistamalla hakemaan säästöjä.
Arkadianmäen ruudinkeksijät lisäävät lakiin pikku hiljaa loputtomasti terveydenhuollon velvoitteita kunnille. Rahoitusta vaatimusten hoitamiseen eivät sen sijaan anna, tai antavat x € mutta koska inflaation vaikutusta ei huomioida, 10 vuoden kuluttua tuo x € ei riitä alkuunkaan toimintojen toteuttamiseen. Ja siinä välissä on ehditty lisätä jo lisää velvoitteita kunnille.
Koko järjestelmän valuvika on siis se, että Arkadianmäen ruudinkeksijät voivat ääntenkalastelukeinona lisätä lakiin vaikka minkälaisia velvoitteita, joiden rahoittamisesta heidän ei tarvitse välittää vaan jättävät sen muiden ongelmaksi.
Älä huoli Kiuru sanoi sen hoituvan tunnissa, nyt vain odotellaan milloin
se tunti on.
Keväällä Kiuru lupasi, että sote valmistuu neljässä tunnissa, mutta todellisuudessa siihen menee neljä vuotta (2023).
Rehellinen demari on satuolento!
Kuu Kiurusta kadotukseen, Urpiaisesta vähäsen, mustasilmä-Sannasta ei päivääkään.
Ratkaisu voisi olla siirtää erikoissairaanhoito kokonaan kunnilta valtiolle/Kelalle. Kunnat hoitaisivat perusterveydenhoidon sekä työterveyden. Kaikki muu sairaanhoito olisi valtion rahoitettavana esim. Kelassa tai jossain muussa virastossa.
Sitttenpähän oppisi ehkä eduskuntaan valittu kansakunnan älyllinen eliittikin, että jos lailla korotetaan kansalaisille tarjottavien terveyspalveluiden tasoa, niin siihen pitää ottaa jostain rahatkin.
Jos Krista Kiuru ei osaa hoitaa omia asioitaan niin miten hän voi hoitaa valtakunnan asioita ? Vastaan itse : ei mitenkään. Hän on ilmeisesti palamassa loppuun, ulkoasu on homsuinen ja painoa tullut lisää. Kannattaisi nyt ensin laittaa oma kunto kohdalleen että jaksaisi paremmin. Kahviatuoilla pullat pois, nyt heti.
Nyt laitetaan Sote maaliin - näin puhui Sipilä. Missähän se maali on? Kaiken huipuksi Sipilä livisti karkuun vastuuta kesken hallituskauden.