"Geeniteknologioilla, kuten geenieditoinnilla voidaan reagoida nopeasti ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ruoantuotannolle tuomiin haasteisiin. Niillä voidaan esimerkiksi nopeasti lisätä kasvin tai eläimen taudinkestävyyttä muokkaamalla sen vastustuskykyyn vaikuttavaa geeniä suoraan sen omissa soluissa."
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoantuotannon-tulevaisuus/geenieditoinnilla-voidaan-tulevaisuudessa-vastata-ruoantuotannon-haasteisiin/
Onko järki voittamassa?
Luke kannattaa geenieditointia.
Anonyymi
30
638
Vastaukset
- Anonyymi
Linkin sivulla lukee näin:
”Päätös siitä, kuuluuko geenieditointi nykyisten gmo-säädösten alle, ratkaisee paljon.”
Koska EU:ssa yli tuomioistuin on ratkaissut, että geenieditointi kuuluu nykyisten gmo-säädösten alle, asia on ratkaisu.
Sivun teksti on vanhentunuttta tekstiä. - Anonyymi
"Geeniteknologioilla, kuten geenieditoinnilla voidaan reagoida nopeasti ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ruoantuotannolle tuomiin haasteisiin. Niillä voidaan esimerkiksi nopeasti lisätä kasvin tai eläimen taudinkestävyyttä muokkaamalla sen vastustuskykyyn vaikuttavaa geeniä suoraan sen omissa soluissa."
Nämä myyntipuheita.
Samanalaisia lupauksia geenitekniikasta on kuultu 1990-luvun alusta lähtien.
Yhden geenin muokkauksella ei yleensä voida saada pitempikestoista kestävyyttä juuri mihinkään. - Anonyymi
GMO-puuvillaa markkinoitiin Intiaan 2000-luvun alussa todella suurin lupauksin. Sadonlisää 80 %, torjunta-aineiden käyttö minimaaliseksi ja viljelijöille paljon suuremmat tulot.
18 vuoden jälkeen voimme todeta, että jokainen noista lupauksista on osoittautunut katteettomaksi.
Nykyisin viljelijät Intiassa käyttävät rahaa enemmän siemeniin, lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin. Bt-lajikkeiden viljelyllä on ollut suurin vaikutus siihen, että puuvillan viljelystä on tullut pääomavaltaisempaa – tuottamatta pitkäkestoisia maataloudellisia hyötyjä.
Satotasojen nousu johtuu lähinnä runsaammasta lannoituksesta.
Mutta viljelyn riskit ovat kasvaneet valtavasti.
Long-term impacts of Bt cotton in India
K.R. Kranthi & Glenn Davis Stone
Nature Plants volume 6, pages 188–196(2020)
https://www.nature.com/articles/s41477-020-0615-5- Anonyymi
On ristiriitaista vaatia geenieditointia kiellettäväksi ja samalla väittää, että menetelmästä ei ole hyötyä. Jos geenieditoinnilla ei voi tuottaa parempia, satoisampia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita niin miksi sitä pitää vastustaa? Normaalit talouden lainalaisuudet saavat menetelmän katoamaan.
Tietenkin toinen vielä tärkeämpi kysymys on, että jos sillä saadaankin parempia, satoisampia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita niin miksi sitä silti pitää vastustaa? Ihmiskunnan aiheuttamista ekokatastrofeista tähän mennessä suurin on viljelymaan raivaaminen. Se on merkittävin tekijä luonnon monimuotoisuuden hupenemisessa. Siksi meidän moraalinen velvollisuus on ottaa maksimisato jokaiselta peltohehtaarilta joka on luonnonvaraista luontoa tuhoamalla raivattu. Jos geenieditointi parantaa satoa, niin miksi sitä ei käytetä? Miksi geenieditointi on pahempi kuin vaikka "perinteinen" mutaatiojalostus? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On ristiriitaista vaatia geenieditointia kiellettäväksi ja samalla väittää, että menetelmästä ei ole hyötyä. Jos geenieditoinnilla ei voi tuottaa parempia, satoisampia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita niin miksi sitä pitää vastustaa? Normaalit talouden lainalaisuudet saavat menetelmän katoamaan.
Tietenkin toinen vielä tärkeämpi kysymys on, että jos sillä saadaankin parempia, satoisampia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita niin miksi sitä silti pitää vastustaa? Ihmiskunnan aiheuttamista ekokatastrofeista tähän mennessä suurin on viljelymaan raivaaminen. Se on merkittävin tekijä luonnon monimuotoisuuden hupenemisessa. Siksi meidän moraalinen velvollisuus on ottaa maksimisato jokaiselta peltohehtaarilta joka on luonnonvaraista luontoa tuhoamalla raivattu. Jos geenieditointi parantaa satoa, niin miksi sitä ei käytetä? Miksi geenieditointi on pahempi kuin vaikka "perinteinen" mutaatiojalostus?"On ristiriitaista vaatia geenieditointia kiellettäväksi ja samalla väittää, että menetelmästä ei ole hyötyä. Jos geenieditoinnilla ei voi tuottaa parempia, satoisampia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita niin miksi sitä pitää vastustaa? Normaalit talouden lainalaisuudet saavat menetelmän katoamaan."
Gm-jalostuksesta on suurta hyötyä gm-lajikkeen patentin haltijalle.
Myös moni tutkija on saanut siitä leipänsä.
Kun yhdellä kansainvälisellä suuryhtiöllä on 90 % alan patenteista, niin jo kilpailulainsäädännön perusteella siementen patentointi pitäisi lopettaa.
Kun gm-lajikkeen jalostus on maksanut yhtä markkinoille laskettua lajiketta kohti yli 130 milj taalaa, ja tavanomaisin jalostuksen menetelmin jalostettujen lajikkeiden jalostus 1-3 milj lajiketta kohti, niin on helppoa ymmärtää, että nimenomaan patentointimahdollisuus ajaa gm-alaa eteenpäin.
yhden gm-lajikkeen hinnalla voidaan jalostaa 100 tavanomaista lajiketta. Näin saataisiin eriliaisia lajikkeita erilaisiin olosuhteisiin - ja kokonaisuutena paljon gm--lajikkeita parempia ja turvallisempia lajikkeita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On ristiriitaista vaatia geenieditointia kiellettäväksi ja samalla väittää, että menetelmästä ei ole hyötyä. Jos geenieditoinnilla ei voi tuottaa parempia, satoisampia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita niin miksi sitä pitää vastustaa? Normaalit talouden lainalaisuudet saavat menetelmän katoamaan.
Tietenkin toinen vielä tärkeämpi kysymys on, että jos sillä saadaankin parempia, satoisampia, kestävämpiä viljelykasvilajikkeita niin miksi sitä silti pitää vastustaa? Ihmiskunnan aiheuttamista ekokatastrofeista tähän mennessä suurin on viljelymaan raivaaminen. Se on merkittävin tekijä luonnon monimuotoisuuden hupenemisessa. Siksi meidän moraalinen velvollisuus on ottaa maksimisato jokaiselta peltohehtaarilta joka on luonnonvaraista luontoa tuhoamalla raivattu. Jos geenieditointi parantaa satoa, niin miksi sitä ei käytetä? Miksi geenieditointi on pahempi kuin vaikka "perinteinen" mutaatiojalostus?Tietenkin pitää vastustaa ja sen sijaan estää väestöräjähdys, ei ihmisiä kuulu olla maapallolla näin valtavasti, eikä varsinkaan alueilla mitkä ei pyty elättämään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietenkin pitää vastustaa ja sen sijaan estää väestöräjähdys, ei ihmisiä kuulu olla maapallolla näin valtavasti, eikä varsinkaan alueilla mitkä ei pyty elättämään.
Ei TIETENKÄÄN pidä vastustaa.
Pellot ovat tähän mennessä suurin ihmiskunnan aiheuttama ekokatastrofi. Pellon raivaaminen on globaalisti suurin syy monimuotoisuuden vähenemiselle ja luonnon köyhtymiselle. Siksi peltojen sato pitää maksimoida KAIKIN KEINOIN, että peltoalaa tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
On helppo möläytellä, että "pitää estää väestöräjähdys". MITEN? Ajattelitko aloittaa väestön vähentämisen itsestäsi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei TIETENKÄÄN pidä vastustaa.
Pellot ovat tähän mennessä suurin ihmiskunnan aiheuttama ekokatastrofi. Pellon raivaaminen on globaalisti suurin syy monimuotoisuuden vähenemiselle ja luonnon köyhtymiselle. Siksi peltojen sato pitää maksimoida KAIKIN KEINOIN, että peltoalaa tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
On helppo möläytellä, että "pitää estää väestöräjähdys". MITEN? Ajattelitko aloittaa väestön vähentämisen itsestäsi?"Pellon raivaaminen on globaalisti suurin syy monimuotoisuuden vähenemiselle ja luonnon köyhtymiselle. "
Olet oikeassa siinä, että maatalous on keskeisessä roolissa monimuotoisuuden vähenemisessä.
Mutta voimaperäinen viljely, jossa käytetään suuria määriä kemiallisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita on tärkein syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen maataloudessa.
Vähenemisen pysäyttäminen on välttämätöntä sekä ihmisten että maapallon takia.
Tilanteen kääntäminen paremmaksi edellyttää suunnitelmallisia toimenpiteitä ja kestäviä maatalouden tuotantomenetelmiä. Maatalousmaa voi oikein toteutettuna edistää luonnon monimuotoisuutta, mutta se edellyttää agroekologisten periaatteiden käytäntöön viemistä alkutuotannossa.
Tähän tulokseen tuli kansainvälinen 360 tutkijan ryhmä 42 eri maasta Göttingenin yliopiston johtamassa tutkimuksessa.
Wanger et al. Integrating agroecological production in a robust post-2020 global biodiversity framework.
Correspondence in Nature Ecology & Evolution (2020).
DOI: 10.1038/s41559-020-1262-y - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei TIETENKÄÄN pidä vastustaa.
Pellot ovat tähän mennessä suurin ihmiskunnan aiheuttama ekokatastrofi. Pellon raivaaminen on globaalisti suurin syy monimuotoisuuden vähenemiselle ja luonnon köyhtymiselle. Siksi peltojen sato pitää maksimoida KAIKIN KEINOIN, että peltoalaa tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
On helppo möläytellä, että "pitää estää väestöräjähdys". MITEN? Ajattelitko aloittaa väestön vähentämisen itsestäsi?Olen aloittanut, minulla ei ole lapsia, eikä varsinkaan pelkästään lihaa syöviä rakkeja, ne ovat pahimpia ilmastotuholaisia ja täysin turhia. Rakit lemmikkeinä pitäisi kieltää ensimmäisenä.
Keinotekoinen ruuantuotanto juuri mahdollistaa ihmisten lisääntymisen vielä paljon enemmän nykyisestä. Peltoja raivataan koko ajan lisää joka tapauksessa ellei tuotantoa siirretä laboratorioihin ja silti ihmiset tuhoaa luonnon ja eläimet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Pellon raivaaminen on globaalisti suurin syy monimuotoisuuden vähenemiselle ja luonnon köyhtymiselle. "
Olet oikeassa siinä, että maatalous on keskeisessä roolissa monimuotoisuuden vähenemisessä.
Mutta voimaperäinen viljely, jossa käytetään suuria määriä kemiallisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita on tärkein syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen maataloudessa.
Vähenemisen pysäyttäminen on välttämätöntä sekä ihmisten että maapallon takia.
Tilanteen kääntäminen paremmaksi edellyttää suunnitelmallisia toimenpiteitä ja kestäviä maatalouden tuotantomenetelmiä. Maatalousmaa voi oikein toteutettuna edistää luonnon monimuotoisuutta, mutta se edellyttää agroekologisten periaatteiden käytäntöön viemistä alkutuotannossa.
Tähän tulokseen tuli kansainvälinen 360 tutkijan ryhmä 42 eri maasta Göttingenin yliopiston johtamassa tutkimuksessa.
Wanger et al. Integrating agroecological production in a robust post-2020 global biodiversity framework.
Correspondence in Nature Ecology & Evolution (2020).
DOI: 10.1038/s41559-020-1262-yGlobaalisti "kestävä" tuotanto ei voi olla sellaista, jossa hehtaarisadot ovat pienempiä kuin nyt. Geenimanipulointi on työkalu. Sillä voi tehdä tyhmiä asioita ja fiksuja. Taikauskon takia ei pidä olla teemättä fiksuja juttuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Globaalisti "kestävä" tuotanto ei voi olla sellaista, jossa hehtaarisadot ovat pienempiä kuin nyt. Geenimanipulointi on työkalu. Sillä voi tehdä tyhmiä asioita ja fiksuja. Taikauskon takia ei pidä olla teemättä fiksuja juttuja.
Glopaalisti kestävää olisi antaa ihmisten kuolla nälkään jos porsivat liikaa. Ihmiset tuhoaa maapalloa paljon tehokkaamin muutenkin kuin pelloilla. Viidakkoja raivataan myös puuntuotantoon, kaikkeen mahdolliseen muuhun ja muillekin kasveille kuin viljalle. Kaikki mikä lisää ihmisten määrää alueilla mikä ei normaalisti elätä heitä, pahentaa vaan tilannetta veden loppumisesta lähtien.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Globaalisti "kestävä" tuotanto ei voi olla sellaista, jossa hehtaarisadot ovat pienempiä kuin nyt. Geenimanipulointi on työkalu. Sillä voi tehdä tyhmiä asioita ja fiksuja. Taikauskon takia ei pidä olla teemättä fiksuja juttuja.
"Globaalisti "kestävä" tuotanto ei voi olla sellaista, jossa hehtaarisadot ovat pienempiä kuin nyt"
.
Niinpä siksi maan viljavuuden hoitamiseen pitäisi panostaa.
Gm-lajikkeiden viljely perustuu yksipuoliseen kuluttavaan viljelyyn.
Siitä tulee siirtyä nykyistä paljon paremmin maata hoitaviin menetelmiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen aloittanut, minulla ei ole lapsia, eikä varsinkaan pelkästään lihaa syöviä rakkeja, ne ovat pahimpia ilmastotuholaisia ja täysin turhia. Rakit lemmikkeinä pitäisi kieltää ensimmäisenä.
Keinotekoinen ruuantuotanto juuri mahdollistaa ihmisten lisääntymisen vielä paljon enemmän nykyisestä. Peltoja raivataan koko ajan lisää joka tapauksessa ellei tuotantoa siirretä laboratorioihin ja silti ihmiset tuhoaa luonnon ja eläimet."Peltoja raivataan koko ajan lisää joka tapauksessa ellei tuotantoa siirretä laboratorioihin ja silti ihmiset tuhoaa luonnon ja eläimet"
Ei tarvii ihmisten ruokkimisen takia raivata peltoa.
Kotieläinten ruokkimisen takia sitä peltoa raivataan.
Lihankulutus pitäisi puolittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Peltoja raivataan koko ajan lisää joka tapauksessa ellei tuotantoa siirretä laboratorioihin ja silti ihmiset tuhoaa luonnon ja eläimet"
Ei tarvii ihmisten ruokkimisen takia raivata peltoa.
Kotieläinten ruokkimisen takia sitä peltoa raivataan.
Lihankulutus pitäisi puolittaa.Lihaa syövien rakkien ruokkiminen vaatii eniten lihakarjaa. Yksi rakki saastuttaa ilmastoa enemmän kuin iso bensamaasturi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Glopaalisti kestävää olisi antaa ihmisten kuolla nälkään jos porsivat liikaa. Ihmiset tuhoaa maapalloa paljon tehokkaamin muutenkin kuin pelloilla. Viidakkoja raivataan myös puuntuotantoon, kaikkeen mahdolliseen muuhun ja muillekin kasveille kuin viljalle. Kaikki mikä lisää ihmisten määrää alueilla mikä ei normaalisti elätä heitä, pahentaa vaan tilannetta veden loppumisesta lähtien.
Helsingin alueella saisi olla ihmisiä vain sen verran mitä Helsingin maa-alue pystyy elättämään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helsingin alueella saisi olla ihmisiä vain sen verran mitä Helsingin maa-alue pystyy elättämään
Vesikin pitäisi puhdistaa rannikoiden isoissa kaupungeissa merivedestä, makeaa vettä järvissä ja pohjavettä ei riitä kohta missään. Viherpiiperöt puolustelee suuria kaupunkeja, vaikka se on luonnon kannalta pahinta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Globaalisti "kestävä" tuotanto ei voi olla sellaista, jossa hehtaarisadot ovat pienempiä kuin nyt. Geenimanipulointi on työkalu. Sillä voi tehdä tyhmiä asioita ja fiksuja. Taikauskon takia ei pidä olla teemättä fiksuja juttuja.
"Geenimanipulointi on työkalu. Sillä voi tehdä tyhmiä asioita ja fiksuja. "
"Geenitekniikka on tarkka, nopea ja halpa sekä hyvä menetelmä".
Tätä liturgiaa on jauhettu jo 30 vuotta.
Mikään noista ei sovi geenimanipulointijalostukseen.
Yhden lajikkeen jalostus on maksanut keskimäärin 135 miljoonaa taalaa ja kestävyt 13 vuotta eli saman kuin tavanomaisinkin jalostusmenetelmin.
Hintalappu tavanomaisilla lajikkeilla on yleensä 1-2 miljoonaa.
Joten yli satakertainen on ero tavanomaisen jalostuksen hyväksi.
Tarkkuudesta gm-jalostuksessa ei todellisuudessa kannata puhua mitään.
- Anonyymi
Onneksi olen jo sen verran vanha, että tuskin ehdin nähdä kun luonnonvaraiset kasvit tuhoutuu gmo-paskan takia.
- Anonyymi
Ei ne luonnonvaraiset GMO:n takia mihinkään katoa.
Eniten luonnonvaraista luontoa kurjistaa uuden peltomaan raivaus. GMO voi päin vastoin helpottaa tuskaa, jos sillä saadaan hehtaarisadot paremmiksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ne luonnonvaraiset GMO:n takia mihinkään katoa.
Eniten luonnonvaraista luontoa kurjistaa uuden peltomaan raivaus. GMO voi päin vastoin helpottaa tuskaa, jos sillä saadaan hehtaarisadot paremmiksi.On jo levinnyt joihinkin luonnonvaraisiin kasveihin, tuho voi olla mahdotonta korjata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On jo levinnyt joihinkin luonnonvaraisiin kasveihin, tuho voi olla mahdotonta korjata.
"On jo levinnyt joihinkin luonnonvaraisiin kasveihin, tuho voi olla mahdotonta korjata."
Vauriot voi olla pahempia kuin ydinvoimalaonnettomuus voi aiheuttaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On jo levinnyt joihinkin luonnonvaraisiin kasveihin, tuho voi olla mahdotonta korjata.
Höpsistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpsistä.
Miten kuvittelet estettävän leviäminen gmo-pellon läheisiin kasveihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten kuvittelet estettävän leviäminen gmo-pellon läheisiin kasveihin.
Vaikkapa gmo-perunan geenit eivät leviä luonnonvaraisiin perunoihin, kun luonnonvaraisia perunoita ei Suomessa kasva. Sama koskee ohraa, vehnää, ruista, kauraa, maissia, soijaa, härkäpapua, hernettä, sokerijuurikasta jne jne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikkapa gmo-perunan geenit eivät leviä luonnonvaraisiin perunoihin, kun luonnonvaraisia perunoita ei Suomessa kasva. Sama koskee ohraa, vehnää, ruista, kauraa, maissia, soijaa, härkäpapua, hernettä, sokerijuurikasta jne jne.
Jopa Suomessa voi monet viljelyjasvit levitä luontoon ja sitten risteytyä ei-gmo-viljelykasvien kanssa. Moniakin kasveja voi päätyä kasvamaan muualle kuin pellolle ja jotkut pystyy siementämään uudelleen.
Mitä väliä edes pelkästään Suomesta kun gmo-viljelyä harrastetaan pääasiassa lämpimissä maissa ja tuhot koskee koko maapalloa. Jokaisen luonnonvaraisen kasvin menetys on menetys, kasvaapa missä tahansa, samon kuin eläimenkin. Ei se lohduta ettei sarvikuonoja ole koskaan Suomessa ollutkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ne luonnonvaraiset GMO:n takia mihinkään katoa.
Eniten luonnonvaraista luontoa kurjistaa uuden peltomaan raivaus. GMO voi päin vastoin helpottaa tuskaa, jos sillä saadaan hehtaarisadot paremmiksi."Eniten luonnonvaraista luontoa kurjistaa uuden peltomaan raivaus. GMO voi päin vastoin helpottaa tuskaa, jos sillä saadaan hehtaarisadot paremmiksi."
Paljonko peltomaan raivaus on tähän mennessä vähentynyt, kun satotasot ovat nousseet 1960-luvulta lähtien?
Suomessakin raivataan vaan koko ajan lisää peltoa, vaikka satotasot ovat ihan toisella tasolla kuin 1960. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpsistä.
" On jo levinnyt joihinkin luonnonvaraisiin kasveihin, tuho voi olla mahdotonta korjata.
Höpsistä."
Millä ihmeellä tätä voisi korjata?
2000-luvun alusta lähtien on vaan väitelty, miten gm-aineksen leviämistä luonnonvaraisiin kasveihin pitäisi tutkia.
On gm-alalta edesvastuutonta toimintaa, kun ei edes tällaista asiaa ole laittaneet kuntoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eniten luonnonvaraista luontoa kurjistaa uuden peltomaan raivaus. GMO voi päin vastoin helpottaa tuskaa, jos sillä saadaan hehtaarisadot paremmiksi."
Paljonko peltomaan raivaus on tähän mennessä vähentynyt, kun satotasot ovat nousseet 1960-luvulta lähtien?
Suomessakin raivataan vaan koko ajan lisää peltoa, vaikka satotasot ovat ihan toisella tasolla kuin 1960.Paljon metsitettykin Suomessa pientilojen peltoja, mutta muualla raivataan huomattavasti enemmän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paljon metsitettykin Suomessa pientilojen peltoja, mutta muualla raivataan huomattavasti enemmän.
"Paljon metsitettykin Suomessa pientilojen peltoja, mutta muualla raivataan huomattavasti enemmän."
Tehokkain keino lopettaa metsien raivaus esim et Amerikassa on lopettaa sieltä soijan tuonti kotieläinten rehuksi.
Tässä Suomi ja EU saisivat olla esimerkkiä näyttämässä.
Puolitetaan siis lihankulutus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Paljon metsitettykin Suomessa pientilojen peltoja, mutta muualla raivataan huomattavasti enemmän."
Tehokkain keino lopettaa metsien raivaus esim et Amerikassa on lopettaa sieltä soijan tuonti kotieläinten rehuksi.
Tässä Suomi ja EU saisivat olla esimerkkiä näyttämässä.
Puolitetaan siis lihankulutus.Enemmän kuin puolittuu kun hävitetään rakit lemmikkeinä, se on ainoa oikea tapa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5853879Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483318- 382801
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662759Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192144- 322091
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121967- 291865
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171810Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471759