Useampi jakelu rinnakkain - mitä huomioitavaa ?

Noissa jakeluissa kaikki hallistsee multibootin, on eri asia jos asentaa jakelun joka ei sitä tajua.

Anonyymi kirjoitti:

Noissa jakeluissa kaikki hallistsee multibootin, on eri asia jos asentaa jakelun joka ei sitä tajua.

Yep, unohtuikin tuo, että kaikki jakelut eivät tue multi-boottia. Itse olen siis aivan vihreä näissä Linux-kuvioissa ja siksi aapisia hommaan tarvitsen.

Mutta bootti-ongelima riskeeraa tulla vastaan siinä vaiheessa kun ottaa toisen jakelun pois kokonaan tai asentaakseen eri version sen tilalle. Näistä saa lukea Linux-foorumeilla. Sitten on eri kantoja sen suhteen tarvitseeko bootille oman osion tai tarvitseeko swapia jne.

Ohessa yksi hyvä tuto, joskaan se ei ota kantaa omaan bootti-osioon tai swapiin tai kerro mahdollisista bootti-ongelmista ja niiden rarkaisuista jos ottaa toisen jakelun pois.

Ubuntu & Mint:

- https://markontech.com/linux/dual-boot-ubuntu-and-linux-mint/

Tuossa on sitten kyselyä hieman exoottisemmasta tilanteesta, Antergos and CentOS:

- https://unix.stackexchange.com/questions/326230/how-to-dual-boot-two-linux-distros

"Yksi Ubuntu tai Ubuntu-pohjainen riittää, koska ne on niin samanlaisia, hoitelevat samat asiat samalla lailla."

Hienoa. Samamalla tosin sivuutit kokonaan itse avauksen kysymyksen. Kompetenssiongelma?

Mutta kuitenkin jostakin syystä jakeluiden erojen kyselyistä huolimatta, kuten tässäkin ketjussa avauksen osana, niin syntyy hiljaisuus tai lähinnä puhtaita ympäripyöreyksiä.

Mutta kerropas nyt kuitenkin mikä jakelu olisi dual-boot-sopiva Mintin rinnalle ja joka lisäksi soveltuisi mahdollisimman hyvin Linux-aloittelijoille, eli jolla voisi välttää maksimiinsa koentorivit.

Maltillinen miten-miksi yheensopiva Mintin pariksi analyysi ja asiansa perustelukin olisi ihan tevetullut ;-)

Anonyymi kirjoitti:

"Yksi Ubuntu tai Ubuntu-pohjainen riittää, koska ne on niin samanlaisia, hoitelevat samat asiat samalla lailla."

Hienoa. Samamalla tosin sivuutit kokonaan itse avauksen kysymyksen. Kompetenssiongelma?

Mutta kuitenkin jostakin syystä jakeluiden erojen kyselyistä huolimatta, kuten tässäkin ketjussa avauksen osana, niin syntyy hiljaisuus tai lähinnä puhtaita ympäripyöreyksiä.

Mutta kerropas nyt kuitenkin mikä jakelu olisi dual-boot-sopiva Mintin rinnalle ja joka lisäksi soveltuisi mahdollisimman hyvin Linux-aloittelijoille, eli jolla voisi välttää maksimiinsa koentorivit.

Maltillinen miten-miksi yheensopiva Mintin pariksi analyysi ja asiansa perustelukin olisi ihan tevetullut ;-)

Lue lisää

Aloittaja nimenomaan aikoi asentaa koneelleen nimenomaan Ubuntun ja läjällisen sen johdannaisia: ei mitään järkeä tuollaisessa.'

Yksi "ubuntu" koneella riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja nimenomaan aikoi asentaa koneelleen nimenomaan Ubuntun ja läjällisen sen johdannaisia: ei mitään järkeä tuollaisessa.'

Yksi "ubuntu" koneella riittää.

Lue lisää

se ei ole sun ongelmas!

Anonyymi kirjoitti:

"Yksi Ubuntu tai Ubuntu-pohjainen riittää, koska ne on niin samanlaisia, hoitelevat samat asiat samalla lailla."

Hienoa. Samamalla tosin sivuutit kokonaan itse avauksen kysymyksen. Kompetenssiongelma?

Mutta kuitenkin jostakin syystä jakeluiden erojen kyselyistä huolimatta, kuten tässäkin ketjussa avauksen osana, niin syntyy hiljaisuus tai lähinnä puhtaita ympäripyöreyksiä.

Mutta kerropas nyt kuitenkin mikä jakelu olisi dual-boot-sopiva Mintin rinnalle ja joka lisäksi soveltuisi mahdollisimman hyvin Linux-aloittelijoille, eli jolla voisi välttää maksimiinsa koentorivit.

Maltillinen miten-miksi yheensopiva Mintin pariksi analyysi ja asiansa perustelukin olisi ihan tevetullut ;-)

Lue lisää

Komentoriviä on turha pelätä.

Sitä tarvitsee hyvin harvoin ubuntuisten kanssa. Silloinkin voi kopioida komennot netistä, joskus hieman mukaillen. Ja käyttöjärjestelmän help ja komentojen man-sivut auttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Komentoriviä on turha pelätä.

Sitä tarvitsee hyvin harvoin ubuntuisten kanssa. Silloinkin voi kopioida komennot netistä, joskus hieman mukaillen. Ja käyttöjärjestelmän help ja komentojen man-sivut auttaa.

Lue lisää

Komentoriviä on turha käyttää, kun sen voi tehdä garaafisestikkin

Anonyymi kirjoitti:

Komentoriviä on turha käyttää, kun sen voi tehdä garaafisestikkin

Jotkut asiat on kätevämpiä tehdä komentoriviltä.
Toisia asioita taas ei voi tehdä muuten kuin komentoriviltä, ja eihän siinä mitään vikaa ole.

Komentorivikammo on sairaus.

Anonyymi kirjoitti:

Jotkut asiat on kätevämpiä tehdä komentoriviltä.
Toisia asioita taas ei voi tehdä muuten kuin komentoriviltä, ja eihän siinä mitään vikaa ole.

Komentorivikammo on sairaus.

Lue lisää

Asennus hoitaa multibootit, ei tarvi koodia...

Anonyymi kirjoitti:

Asennus hoitaa multibootit, ei tarvi koodia...

Tästä alaspäin meni siten keskustelu, koodimasokistien sekoiluksi
----------------------------------------------------------------------------------
Asennus kyllä hoitaa multibootin. koodin kirjoittelu on asaamattomalle tuskaa
ja oikea osaaja tekee graafisen multibootin jossa hiirellä klikataa haluttu os kuvake.
----------------------------------------------------------------------------------

----------------------------------------------------------------------------------

Sama tuo sama sitten vielä suomeksi Linux-aloittelijalle sovellettuna, sekä ehdotus ja perustelut paremammalle vaihtoehdolle. Muussa tapauksessa kommentti on hyödyltään nollan arvoinen.

Onhan se nyt kuitenkin merkillistä kun aina neuvoja ja / tai kantoja kysellessään pitää vielä rueta jälki-lypsyhommiin, jotta kommentoijat osaisivat olla epämääräisyyksien ja ympäripyöreyksien sijaan selkeitä ja hyödyllisen pedagogisia kannanotoissaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sama tuo sama sitten vielä suomeksi Linux-aloittelijalle sovellettuna, sekä ehdotus ja perustelut paremammalle vaihtoehdolle. Muussa tapauksessa kommentti on hyödyltään nollan arvoinen.

Onhan se nyt kuitenkin merkillistä kun aina neuvoja ja / tai kantoja kysellessään pitää vielä rueta jälki-lypsyhommiin, jotta kommentoijat osaisivat olla epämääräisyyksien ja ympäripyöreyksien sijaan selkeitä ja hyödyllisen pedagogisia kannanotoissaan.

Lue lisää

"Tällä hetlkellä siinä on Ubuntu Mate 16.04 LTS ja aikoinaan askartelin siihen alla olevan osioinnin."

Eli siinä on todnäköisesti bootlooderina grub2? osaatko manuaalisesti lisätä sen valikkoon muita boottaavia osioita (tai oikeastaan kerneliä ja initrd:tä "inittramfs" eli kernliin "sisäänpotkittu" initrd tuskin tulee kyseeseen...)
ja kyllä konees BIOS ratkasee mahdollisen bootlooderin ei uudemmat "koneet" osaa bootata esimerkiksi mbr:ään..

§1 Mene sinä valheines saimaasen

Ite loin yhteisen /home partition, mutta se on aika pieni 20GB, sitten on oma /yhteinen isompi partitio, johon olen jokaisesta /home/userX hakemistosta tehnyt symboliset linkit Documents, Downloads, Pictues, Viedeos jne.. Eli jokaisen jakelun /home/userX -hakemistossa on sama sisältö noissa vakio-hakemistoissa.

Jos lataan jakelussa A tiedoston, se löytyy myös jakelun B Downloads -hakemistosta.

Anonyymi kirjoitti:

Ite loin yhteisen /home partition, mutta se on aika pieni 20GB, sitten on oma /yhteinen isompi partitio, johon olen jokaisesta /home/userX hakemistosta tehnyt symboliset linkit Documents, Downloads, Pictues, Viedeos jne.. Eli jokaisen jakelun /home/userX -hakemistossa on sama sisältö noissa vakio-hakemistoissa.

Jos lataan jakelussa A tiedoston, se löytyy myös jakelun B Downloads -hakemistosta.

Lue lisää

mene sinä nyt muolle valheinesi!

Yhteinen /home ainakin on huono idea eri distroille.

Riittää että on yhteinen swap, jos sitä tekee ensinkään (tarpeeton jos katsoo RAM muistin riittävän).

Ei yhteistä /home osiota kaikille asennetuille dstroille, koska jokainen niistä asentaisi samaan paikkaan omia asetustiedostojaan.

Näin ne olisivat hirveänä sekamelskana. Toinen distro voisi myös kirjoittaa toisen distron tiedostojen päälle.

Jos sitten jonkun distron poistaisi, jäisi /home osioon sen distron kaikki jäänteet. Mikäpä ne sieltä poistaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei yhteistä /home osiota kaikille asennetuille dstroille, koska jokainen niistä asentaisi samaan paikkaan omia asetustiedostojaan.

Näin ne olisivat hirveänä sekamelskana. Toinen distro voisi myös kirjoittaa toisen distron tiedostojen päälle.

Jos sitten jonkun distron poistaisi, jäisi /home osioon sen distron kaikki jäänteet. Mikäpä ne sieltä poistaisi.

Lue lisää

Voi olla yhteinen /home, mutta toki jokaiseen distroon oma /home/userX hakemisto, eli ettei sama käyttäjänimi ole käytössä kaikissa distroissa.

Anonyymi kirjoitti:

mene sinä nyt muolle valheinesi!

Ei tuossa ole mitään valetta aletta, rinta rinnan sekä Fedora 31 että Mint 19.3 toimivat samalla koneella tällä keinoin. Downloads, Videos, Documents, Templates ja Pictures sisältö on molemmissa samat.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuossa ole mitään valetta aletta, rinta rinnan sekä Fedora 31 että Mint 19.3 toimivat samalla koneella tällä keinoin. Downloads, Videos, Documents, Templates ja Pictures sisältö on molemmissa samat.

Lue lisää

Entisaikaan se nimenomaan meni näin: Jos loggasit verkon yli koneelle, tuli kotihakemisto tälle samalle koneelle mukana. Ideana oli, että kaikki tiedostot on samassa paikassa, joita käytät ja aina saatavilla. Tämä tietysti vaatii, ettei ole saman nimisiä ohjelmia - tai parempi - että ohjelman eri versiot eri alustoilla ovat niin yhteensopivia keskenään, että yhteensopivuusongelmia ei synny. Käytännössä siis, jos käytät uudemmalla versiolla ohjelmasta vaikkapa kalenteria ja talletat sinne jotain, toisaalla avatessa vanhalla koneella, em. merkintä säilyy koskemattomana, mutta ei toisaalta riko vanhan ohjelman toiminnallisuutta. Tämä on hyvin hankala tapa toimia ohjelmakehityksessä juoksevalla versionumerolla, mutta jos määrittää talletusprotokollan version tason, jota ohjelma tukee, riittää export/import toiminto eri versioiden välillä ja se voi toimia automaattisestikin pienillä datamäärillä jos uusia ominaisuuksia ei käytetä.
Tavoite kuitenkin on ollut unix-maailmassa, että kotihakemiston voi aina "ottaa mukaan" ja se toimii kaikkialla, missä sitä tarvitset ja käytät ilman mutkuiluja. Toisaalta kotihakemiston tietoturva on taattu, eli määrität itse oikeudet tiedostoillesi. Tämä oli aikaa ennen läppäreitä, eli konetta ei pystynyt mukana raahaamaan, mutta aina sai yhteyden keskuskoneeseen, jota kautta sovellukset ja tiedostot sai uitettua minne tahansa. Vain käyttöliittymä (80x24 merkkiä) siirrettiin modeemilla.

Unohda nyt muinais jututa!

Anonyymi kirjoitti:

Unohda nyt muinais jututa!

Kyllä sinä olit jo silloin "syntynyta"

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sinä olit jo silloin "syntynyta"

on se kauheeta katsoa kun ihminen sekoaa.

Anonyymi kirjoitti:

on se kauheeta katsoa kun ihminen sekoaa.

Älä katso peiliin.

"on se kauheeta katsoa kun ihminen sekoaa."

rakastan linuksii seon nii ihana!

Anonyymi kirjoitti:

rakastan linuksii seon nii ihana!

tooooooosi iiiiiiiiiiiiiiiiiihhanaaaaaaaaaaa

Ei taida sinulla olla ollut yhtään Linux-distroa koskaan asennettuna, koska kirjoitat tuollaista lööperiä.

Ketjuun on tullut monia ihan hyödyllisä ja auttavia kommentteja.

Tarkistin BIOSin ja tuo kannettava on vanha MBR-kone (i5). Myöhemmin ajatus lisätä muisti 8 GB:n. Levy perinteinen pyörivä 250 GB, joka voi joskus myöhemmin tulla vaihdettavaksi hieman isompaan, eli koko homma uusiksi.

Ajattelin ottaa nykyisen kotikansion talteen ja laitan ilmeisesti Mint Cinnamonin ykkös-käyttikseksi ja rinnalle ehkä Ubuntu ja jos vielä kolmas, niin sekin jokin Ubuntu-pohjainen, niin tulisi vähemmän murheita / haasteita multiboottien suhteen ... pitäisi nyt vain valita mitkä jakelut ja millä perusteilla Mintin kaveriksi. Kait ne tuolla raudalla kuitenkin pyörivät? Tämä on samalla Linuxiin tutustumista.

Yksi jakeluista ns. arkikäyttöön ja yksi ns. virkakäyttöön, virasto, pankki- ja raha-asiat jne. Ajattelin pitää kummallakin / jokaisella käyttiksellä omat kotikansiot, jotka vain pitää ottaa ajoittain talteen tai jos ottaa pois tai vaihtaa vaihtaa jakelua.

Mintin asennus pitäisi ilmeisetsi tehdä ihan oletuksilla (?) ja sitten seuraavan / -ien jakeluiden asennus manuaalisti. Mutta eikö yksi bootti-osio ole riittävä?

Miten varmistaa ett'ei rinnalle asennettava (-t) asenna toista lataajaa MBR:n, voi kuulema aiheuttaa murheita?

Mutta ilmeisesti pitäisi varmuudeksi myös jokin bootin korjaus-tikku tehdä (?) ja sitten nuo komennot talteen vaikka lapulle.

Miten nuo eri käyttikset näkyvät ja valitaan startissa?

Saas nähdä josko vielä huomenna olisi virtaa rueta puuhaan, mutta eikös uudet LTS-versiotkin tule jo muutaman kuukauden kuluttua?

"Erillinen /boot-osio tulee oletuksena vain, jos valitaan levyn kryptaus (konetta kuljetellaan maailmalla ja/tai se sisältää suojattavia henkilö tai yritystietoja)."

Tuo voisi olla hyödyllinen kannettavassa, mutta riskeeraako kryptaus tuoda mukanaan omia potentiaaleja jumeja / solmuja? Itselläni ei käytännön kokemusta sen käytöstä.

Ps. Usein vaikea saada viestiä perille kun tulee punaisella herjaus, että jotakin pielessä, yritä myöhemmin uudestaan. Liekö syynä Opera ja sen teoreettisenä lisäturvana oleva VPN.

Ubuntu ei joskus Vistan loppuaikoina emmärtänyt kuin Windowsin ja itsensä multibootissa ja jätti muut kolme distroa pimentöön. Onneksi asian sai korvattua asentamalla Debianphjaisen sen tilalle.
Eilen huomasin ettå nyt Linux Lite ymmärsi myös Zorinin ja Windows 7:n joten kehitystä on tapahtunut.

"Paras asentaa vain yksi lataaja. Ubuntussa update-grub löytää muut jakelut ja lisää ne käynnistysvalikkoon."

Tuossa jo ylempänä kysyinkin miten lisälataajien asentumisen voi estää tehdessään rinnalle asennuksia.

Toteutus edelleen hakusessa koska kaikki stepit eivät ole edes teoreettisesti hanskassa.

Avauksessa on levyn nykytilanne / osiointi, mutta en vielä tiedä josko pitäisi ottaa koko homma alusta alkaen uudella asennuksella.

Pähkäilen myös sitä mitkä ajakelut valitsen ja missä järjestyksessä ne asennan, mutta lähinnä varmoina listalla on tuo Ubuntu Mate uusimmassa LTE-versiossaan ja Mint Cinnamon, mutta kolmas on auki.

Debian saattaisi olla kiinnostava, mutta taitaa soveltua paremmin ns. alan osaaville sudottaja-tekijöille, enkä tiedä miten sopisi teknisesti tripla-boottiin noiden kahden kanssa.

***

Lähtökohta. MBR-levy jolle yksi käynnistyvä primääri-osio ja sille yksi jakelu (?) ja sitten laajennettu osio, jonka sisälle loput.

***

Mutta eikös tuo MBR ole emolevystä riippuvainen asia? Vanha rauta & vanha BIOS, mutta läppäri muutoin priimassa teknisessä ja estettiisessä kunnossa, eli ei vielä kiertoon.

Tarkoitus on sisäistää miten multi-boot tehdään ja koettaa saada se kerralla hyvin toimivana boxiin, sillä ei oikein ole aikaa eikä motiivia loputtomaan harrasteluun.

"YUMI – Multiboot USB Creator"

- https://www.pendrivelinux.com/yumi-multiboot-usb-creator/

YUMI "How to Create Multiboot Linux USB Installer"

- https://www.youtube.com/watch?v=LYjS4lYrknA

Tuon YUMIn suhteen en tosin äkikseen oikein saanut selkoa luoko se osiot kiintolevylle automaattisesti vai mahdollistaako se vain useamman ISOn yhdelle tikulle asentamisen ja itse kiintolevyn osiointi ja lataajakuviot tulee osata itse hoitaa optimaalisesti.

Helpoimmalla pääsee kun pistää sen lataajan vaikka tikulle niin ei sotke mbr:ää. Tikku pitää olla ext2 ym. Linux yhteensopiva. Monissa jakeluissa ei voi estää lataajan asentamista. Joissakin bugi että asentaa sen /dev/sda vaikka tarkoitus olisi /dev/sdc.

Debianissa vielä root tili jos ei ole muuttunut. Siinä sudo ei toimi. Gentoossa sudo ei edes asennu oletuksena. Gentoo ja Arch Linux eivät ainakaan mitään sotke. Sen tekee käyttäjä. Gentoo käyttää vielä OpenRc:tä. Systemd pitää asentaa erikseen jos tarvetta. Gentoo on osaavalle hieno systeemo. Samoin Arch.