Maailmassa on toisen viime vuosisadalla tapahtunut suuri määrä kansanmurhia, joukkomurhia, rotuun, kansallisuuteen, heimoon, poliittiseen kantaan jne perustuvia vainoja ja väestön pakkosiirtoja.
Lähes kaikki nämä julmuudet, raakuudet ja epäoikeudenmukaisuudet ovat painuneet historian hämäriin, koska niiden uhreilla ei ole ollut vaikutusvaltaa ja kanavia tuoda julki ja vuosikymmenestä toiseen muistuttaa kärsimyksistään.
Juutalaiset ovat varmasti kärsineet paljon, erityisesti natsien kuolemanleireillä. Natsien raakuuksia ei voi kiistää, ja ne toivottavasti toimivat varoituksena siitä, mihin sokea usko diktaattorin tai ideologian kaikkivoipaisuuteen voi pahimmillaan johtaa.
Israelin valtio näyttää kuitenkin unohtaneen kansansa historian, kun se häikäilemättä laajenee alueille, jotka eivät sille kuulu. Tämä, ja juutalaisten kärsimyshistorian jatkuva pakkosyöttö - malliesimerkkinä Ausschwitzin 75- vuotismuistojuhla - alkavat kuitenkin tuntua niin vastenmielisiltä, että tulee mieleen Dostojevskin kirjoitus yli sadan vuoden takaa:
- "Maailmassa ei ole toista kansaa, joka valittaisi yhtä kovaan ääneen kohtalostaan. Ei ole toista kansaa, joka jatkuvasti puhuisi kärsimyksestään, nöyryyttämisestään ja marttyyriasemastaan. Onkin kummallista, että sama ryhmä hallitsee Eurooppaa. Pörssin kautta he vaikuttavat suoraan Euroopan valtioiden politiikkaan, kulttuuriin ja arvomaailmaan.”
Dostojevski ei voinut tietenkään tietää, millaisessa asemassa tämä ikiaikaisen sorron ja syrjinnän kohteena ollut kansamheimo on nykyään USAn talouselämässä, viihdeteollisuudessa ja mediassa.
Lähes kaikki nämä julmuudet, raakuudet ja epäoikeudenmukaisuudet ovat painuneet historian hämäriin, koska niiden uhreilla ei ole ollut vaikutusvaltaa ja kanavia tuoda julki ja vuosikymmenestä toiseen muistuttaa kärsimyksistään.
Juutalaiset ovat varmasti kärsineet paljon, erityisesti natsien kuolemanleireillä. Natsien raakuuksia ei voi kiistää, ja ne toivottavasti toimivat varoituksena siitä, mihin sokea usko diktaattorin tai ideologian kaikkivoipaisuuteen voi pahimmillaan johtaa.
Israelin valtio näyttää kuitenkin unohtaneen kansansa historian, kun se häikäilemättä laajenee alueille, jotka eivät sille kuulu. Tämä, ja juutalaisten kärsimyshistorian jatkuva pakkosyöttö - malliesimerkkinä Ausschwitzin 75- vuotismuistojuhla - alkavat kuitenkin tuntua niin vastenmielisiltä, että tulee mieleen Dostojevskin kirjoitus yli sadan vuoden takaa:
- "Maailmassa ei ole toista kansaa, joka valittaisi yhtä kovaan ääneen kohtalostaan. Ei ole toista kansaa, joka jatkuvasti puhuisi kärsimyksestään, nöyryyttämisestään ja marttyyriasemastaan. Onkin kummallista, että sama ryhmä hallitsee Eurooppaa. Pörssin kautta he vaikuttavat suoraan Euroopan valtioiden politiikkaan, kulttuuriin ja arvomaailmaan.”
Dostojevski ei voinut tietenkään tietää, millaisessa asemassa tämä ikiaikaisen sorron ja syrjinnän kohteena ollut kansamheimo on nykyään USAn talouselämässä, viihdeteollisuudessa ja mediassa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko se koko kansan syy jos jotkut tekee väärin? Soroskaan ei tee mielestäni oikein, mutta juutalaista kansaa kuuluu siunata. Atte ateisti ei tietenkään tällaista ymmärrä.
Neukkula kunnostautui kansojen surmaamisessa