Minkätyylisen kannan meidän uskovien tulisi ottaa tässä asiassa?
Pohjolan Sanomat 21.3.05
Vastaanottokeskuksista kadonnut satoja
Ministeri Kari Rajamäen mukaan asia pitää ottaa vakavasti
Pohjois-Suomen vastaanottokeskuksista hävisi noin 400 ihmistä viime vuoden kesäkuun ja joulukuun välillä. Sisäministeri Kari Rajamäen mukaan tämä ei voi olla turvallisuusministerin näkökulmasta hyväksyttävä asia. Tilanne pitää saada hallintaan, koska kysymyksessä Schengen-alueen rajojen valvonta. Lähtijät eivät todennäköisesti jää Suomeen, vaan he muuttavat johonkin muuhun valtioon Schengen-alueen sisällä, Rajamäki sanoo. - Kysymyksessä on henkilöitä, jotka ovat Ruotsin ja Norjan kiristyneen tilanteen takia tulleet Suomeen. Ilmeisesti heidän pyrkimyksensä on hakeutua nopeasti Schengen-alueelle.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/notice/?id=951
Pakolaistyötä tekevät järjestöt
arvostelevat Suomen turvapaikkapolitiikkaa
1.3.2005 14:49:00
Pakolaistyötä tekevät järjestöt arvostelevat viimeaikaista turvapaikanhakijoita koskevaa julkista keskustelua, jossa turvapaikanhakijat halutaan leimata järjestelmämme hyväksikäyttäjiksi. Ne painottavat, että turvapaikkajärjestelmän on aina perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja taattava hakijoille riittävä oikeusturva ja inhimilliset olosuhteet.
Nyt käynnissä olevassa keskustelussa sisäasiainministeri Kari Rajamäki on kutsunut turvapaikanhakijoita "turvapaikkashoppailijoiksi". Ministeri ajaa voimakkaasti muutosta, jolla vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanotosta siirretään työministeriöstä sisäministeriön alaisuuteen.
Järjestöt vastustavat sisäministeriön aloitetta samoin kuin suunnitelmaa, jonka mukaan vastaanottokeskusten henkilökunta velvoitetaan antamaan turvapaikanhakijoita koskevia salaisia tietoja Ulkomaalaisvirastolle, poliisille ja rajavartiolaitokselle. Järjestöt toivovat, että maamme turvapaikkapolitiikan suunnasta ja tulevista muutoksista voitaisiin käydä avointa ja asiallista keskustelua.
Järjestöjen kannanotto turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
Pakolaistyötä tekevät järjestöt arvostelevat turvapaikkapolitiikan suuntaa ja turvapaikanhakijoita leimaavaa julkista keskustelua. Järjestöjen mielestä turvapaikkajärjestelmän lähtökohtana tulee olla ihmisoikeuksiin perustuva järjestelmä, joka takaa hakijoille riittävän oikeusturvan ja inhimilliset olosuhteet. Erityisesti lasten erityisasema ja oikeudet tulee huomioida.
Vastaanottojärjestelmä pidettävä erillään päätöksenteosta
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat vaativat aina ihmisoikeuslähtöistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja politiikan yhteensovittamista. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja päätöksenteko tulee edelleenkin pitää erillään. Vastaanottotoiminnan säilyttäminen erillään päätöksenteosta on keskeinen edellytys sille, että usein traumaattisista olosuhteista tuleville turvapaikanhakijoille voidaan taata turvalliset ja inhimilliset olosuhteet sinä aikana, kun he odottavat ratkaisua hakemukseensa.
Viime aikoina käydyssä julkisessa keskustelussa Suomeen toisesta EU-maasta tulleet turvapaikanhakijat on leimattu järjestelmämme hyväksikäyttäjiksi. Sisäasiainministeri Kari Rajamäki kutsui heitä viime viikolla "turvapaikkashoppailijoiksi". Samalla ministeri ajaa voimakkaasti muutosta, jolla vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanotosta siirretään sisäministeriön alaisuuteen. Voidaan kysyä, onko sisäministeriö näiden lausuntojen valossa oikea taho hoitamaan vastaanottoa, jossa keskeistä on varmistaa turvapaikkaa hakeneille ihmisille inhimilliset olosuhteet ja oikea huolenpito heidän odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Tällä hetkellä vastaanotto kuuluu työministeriölle samoin kuin myös maahanmuuttajien kotouttaminen.
Sisäministeriö on perustellut ajamaansa hallinnon muutosta muun muassa muiden Pohjoismaiden käytännöillä. Järjestöt korostavat, ettei missään muussa Pohjoismaassa vastaanottoa ja päätöksentekoa ole sijoitettu poliisihallinnon kanssa samaan ministeriöön. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantuu, jos vastaanotto, päätöksenteko ja käännytysten täytäntöönpano on saman ministeriön alaisuudessa. Poliisien toiminnasta turvapaikka-asioissa on viime vuosina noussut julkisuuteen tapauksia, jotka osoittavat, ettei ministeriö pysty takaamaan turvapaikanhakijoiden inhimillistä kohtelua kaikissa tilanteissa.
Järjestöt ovat myös erittäin huolestuneita sisäministeriön aloitteesta, jonka mukaan vastaanottokeskusten henkilökunta velvoitetaan salassapitosäännösten estämättä antamaan salassa pidettäviä, turvapaikanhakijoita koskevia tietoja Ulkomaalaisvirastolle, poliisille ja rajavartiolaitokselle. Aloite koski alun perin vain yksin tulleita lapsia. Järjestöjen mukaan kuitenkin juuri lasten kohdalla korostuu tarve voida luottamuksellisesti keskustella erittäin vaikeistakin tapahtumista henkilökunnan kanssa. Lasten vastaanotossa tarvitaan pikemminkin lastensuojelun asiantuntemuksen lisäämistä kuin turvallisuushallinnon mukaantuloa.
Dublin-järjestelmä ei toimi
Niin sanotun Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Suomesta on Dublin-asetuksen perusteella palautettu toiseen EU-maahan tai Norjaan eniten Serbia ja Montenegron kansalaisia, mutta myös paljon esimerkiksi Afganistanista ja Somaliasta tulleita turvapaikanhakijoita. Myös yksintulleita lapsia on palautettu asetuksen perusteella.
Turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen on yleiseurooppalainen ongelma ja turvapaikanhakijoiden näkökulmasta inhimillinen tragedia. Monet hakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun yksi EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, kokee moni ainoaksi vaihtoehdoksi pyrkiä toiseen maahan ja toivoa, että hakemus hyväksytään. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi tshetsheenien mahdollisuudet saada turvapaikka ovat vaihdelleet nollasta 95 prosenttiin.
Suomessa turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät ovat erittäin huolestuneita tilanteesta. Dublin-järjestelmä on aiheuttanut sen, että turvapaikanhakijat ovat usein epätoivoisia ja heillä on paljon mielenterveysongelmia. Hakijoiden keskuudessa on itsemurhayrityksiä ja nälkälakkoja. Perheet voivat huonosti, kun vanhemmat eivät pysty pitämään huolta itsestään ja lapsistaan. Erittäin tärkeää on, että lasten oikeudet turvataan.
Kun mikään Euroopan maa ei halua ottaa vastuuta näistä ihmisistä, he ajautuvat maasta toiseen. Moni hakija on kansainvälisen suojelun tarpeessa, hänellä voi olla taustalla mm. vakavaan syrjintään liittyviä syitä. Mikäli hakija kuitenkin voidaan palauttaa kotimaahan, on huolehdittava siitä, että paluu tapahtuu turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Palautettavalla tulee olla paikka, mihin mennä sekä mahdollisuudet integroitua turvassa uudelleen kotimaahansa. Uutena vastaanottojärjestelmän haasteena ovat ihmiskauppaan liittyvät tapaukset, joista on viitteitä myös Suomessa.
EU:ssa sovittava yhteisestä vastuunjaosta
Allekirjoittaneet järjestöt toivovat, että Suomi Euroopan unionissa edistäisi sellaisen yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä, joka takaisi hakijoille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet saada suojelua unionin alueelta.
Vaikka EU:ssa on päästy jonkin verran eteen päin yhteisen politiikan luomisessa, ei vastuunjaosta ole pystytty sopimaan. Näyttääkin siltä, että jäsenvaltiot pikemminkin haluavat torjua turvaa hakevia kuin tarjota heille suojelua kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
Liisa Murto
toiminnanjohtaja
Pakolaisneuvonta
Tarja Kantola
puheenjohtaja
Suomen Pakolaisapu
Kristiina Kumpula
pääsihteeri
Suomen Punainen Risti
Frank Johansson
toiminnanjohtaja
Amnesty Internationalin Suomen osasto
Mauri Upanne
toiminnanjohtaja
Lastensuojelun Keskusliitto
Lena Bremer
erityisasiantuntija
Suomen Mielenterveysseura / SOS-keskus
Pohjolan Sanomat 21.3.05
Vastaanottokeskuksista kadonnut satoja
Ministeri Kari Rajamäen mukaan asia pitää ottaa vakavasti
Pohjois-Suomen vastaanottokeskuksista hävisi noin 400 ihmistä viime vuoden kesäkuun ja joulukuun välillä. Sisäministeri Kari Rajamäen mukaan tämä ei voi olla turvallisuusministerin näkökulmasta hyväksyttävä asia. Tilanne pitää saada hallintaan, koska kysymyksessä Schengen-alueen rajojen valvonta. Lähtijät eivät todennäköisesti jää Suomeen, vaan he muuttavat johonkin muuhun valtioon Schengen-alueen sisällä, Rajamäki sanoo. - Kysymyksessä on henkilöitä, jotka ovat Ruotsin ja Norjan kiristyneen tilanteen takia tulleet Suomeen. Ilmeisesti heidän pyrkimyksensä on hakeutua nopeasti Schengen-alueelle.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/notice/?id=951
Pakolaistyötä tekevät järjestöt
arvostelevat Suomen turvapaikkapolitiikkaa
1.3.2005 14:49:00
Pakolaistyötä tekevät järjestöt arvostelevat viimeaikaista turvapaikanhakijoita koskevaa julkista keskustelua, jossa turvapaikanhakijat halutaan leimata järjestelmämme hyväksikäyttäjiksi. Ne painottavat, että turvapaikkajärjestelmän on aina perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja taattava hakijoille riittävä oikeusturva ja inhimilliset olosuhteet.
Nyt käynnissä olevassa keskustelussa sisäasiainministeri Kari Rajamäki on kutsunut turvapaikanhakijoita "turvapaikkashoppailijoiksi". Ministeri ajaa voimakkaasti muutosta, jolla vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanotosta siirretään työministeriöstä sisäministeriön alaisuuteen.
Järjestöt vastustavat sisäministeriön aloitetta samoin kuin suunnitelmaa, jonka mukaan vastaanottokeskusten henkilökunta velvoitetaan antamaan turvapaikanhakijoita koskevia salaisia tietoja Ulkomaalaisvirastolle, poliisille ja rajavartiolaitokselle. Järjestöt toivovat, että maamme turvapaikkapolitiikan suunnasta ja tulevista muutoksista voitaisiin käydä avointa ja asiallista keskustelua.
Järjestöjen kannanotto turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
Pakolaistyötä tekevät järjestöt arvostelevat turvapaikkapolitiikan suuntaa ja turvapaikanhakijoita leimaavaa julkista keskustelua. Järjestöjen mielestä turvapaikkajärjestelmän lähtökohtana tulee olla ihmisoikeuksiin perustuva järjestelmä, joka takaa hakijoille riittävän oikeusturvan ja inhimilliset olosuhteet. Erityisesti lasten erityisasema ja oikeudet tulee huomioida.
Vastaanottojärjestelmä pidettävä erillään päätöksenteosta
Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat vaativat aina ihmisoikeuslähtöistä poikkihallinnollista yhteistyötä ja politiikan yhteensovittamista. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja päätöksenteko tulee edelleenkin pitää erillään. Vastaanottotoiminnan säilyttäminen erillään päätöksenteosta on keskeinen edellytys sille, että usein traumaattisista olosuhteista tuleville turvapaikanhakijoille voidaan taata turvalliset ja inhimilliset olosuhteet sinä aikana, kun he odottavat ratkaisua hakemukseensa.
Viime aikoina käydyssä julkisessa keskustelussa Suomeen toisesta EU-maasta tulleet turvapaikanhakijat on leimattu järjestelmämme hyväksikäyttäjiksi. Sisäasiainministeri Kari Rajamäki kutsui heitä viime viikolla "turvapaikkashoppailijoiksi". Samalla ministeri ajaa voimakkaasti muutosta, jolla vastuu turvapaikanhakijoiden vastaanotosta siirretään sisäministeriön alaisuuteen. Voidaan kysyä, onko sisäministeriö näiden lausuntojen valossa oikea taho hoitamaan vastaanottoa, jossa keskeistä on varmistaa turvapaikkaa hakeneille ihmisille inhimilliset olosuhteet ja oikea huolenpito heidän odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Tällä hetkellä vastaanotto kuuluu työministeriölle samoin kuin myös maahanmuuttajien kotouttaminen.
Sisäministeriö on perustellut ajamaansa hallinnon muutosta muun muassa muiden Pohjoismaiden käytännöillä. Järjestöt korostavat, ettei missään muussa Pohjoismaassa vastaanottoa ja päätöksentekoa ole sijoitettu poliisihallinnon kanssa samaan ministeriöön. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva vaarantuu, jos vastaanotto, päätöksenteko ja käännytysten täytäntöönpano on saman ministeriön alaisuudessa. Poliisien toiminnasta turvapaikka-asioissa on viime vuosina noussut julkisuuteen tapauksia, jotka osoittavat, ettei ministeriö pysty takaamaan turvapaikanhakijoiden inhimillistä kohtelua kaikissa tilanteissa.
Järjestöt ovat myös erittäin huolestuneita sisäministeriön aloitteesta, jonka mukaan vastaanottokeskusten henkilökunta velvoitetaan salassapitosäännösten estämättä antamaan salassa pidettäviä, turvapaikanhakijoita koskevia tietoja Ulkomaalaisvirastolle, poliisille ja rajavartiolaitokselle. Aloite koski alun perin vain yksin tulleita lapsia. Järjestöjen mukaan kuitenkin juuri lasten kohdalla korostuu tarve voida luottamuksellisesti keskustella erittäin vaikeistakin tapahtumista henkilökunnan kanssa. Lasten vastaanotossa tarvitaan pikemminkin lastensuojelun asiantuntemuksen lisäämistä kuin turvallisuushallinnon mukaantuloa.
Dublin-järjestelmä ei toimi
Niin sanotun Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Suomesta on Dublin-asetuksen perusteella palautettu toiseen EU-maahan tai Norjaan eniten Serbia ja Montenegron kansalaisia, mutta myös paljon esimerkiksi Afganistanista ja Somaliasta tulleita turvapaikanhakijoita. Myös yksintulleita lapsia on palautettu asetuksen perusteella.
Turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen on yleiseurooppalainen ongelma ja turvapaikanhakijoiden näkökulmasta inhimillinen tragedia. Monet hakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun yksi EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, kokee moni ainoaksi vaihtoehdoksi pyrkiä toiseen maahan ja toivoa, että hakemus hyväksytään. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti. Esimerkiksi tshetsheenien mahdollisuudet saada turvapaikka ovat vaihdelleet nollasta 95 prosenttiin.
Suomessa turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät ovat erittäin huolestuneita tilanteesta. Dublin-järjestelmä on aiheuttanut sen, että turvapaikanhakijat ovat usein epätoivoisia ja heillä on paljon mielenterveysongelmia. Hakijoiden keskuudessa on itsemurhayrityksiä ja nälkälakkoja. Perheet voivat huonosti, kun vanhemmat eivät pysty pitämään huolta itsestään ja lapsistaan. Erittäin tärkeää on, että lasten oikeudet turvataan.
Kun mikään Euroopan maa ei halua ottaa vastuuta näistä ihmisistä, he ajautuvat maasta toiseen. Moni hakija on kansainvälisen suojelun tarpeessa, hänellä voi olla taustalla mm. vakavaan syrjintään liittyviä syitä. Mikäli hakija kuitenkin voidaan palauttaa kotimaahan, on huolehdittava siitä, että paluu tapahtuu turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Palautettavalla tulee olla paikka, mihin mennä sekä mahdollisuudet integroitua turvassa uudelleen kotimaahansa. Uutena vastaanottojärjestelmän haasteena ovat ihmiskauppaan liittyvät tapaukset, joista on viitteitä myös Suomessa.
EU:ssa sovittava yhteisestä vastuunjaosta
Allekirjoittaneet järjestöt toivovat, että Suomi Euroopan unionissa edistäisi sellaisen yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä, joka takaisi hakijoille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet saada suojelua unionin alueelta.
Vaikka EU:ssa on päästy jonkin verran eteen päin yhteisen politiikan luomisessa, ei vastuunjaosta ole pystytty sopimaan. Näyttääkin siltä, että jäsenvaltiot pikemminkin haluavat torjua turvaa hakevia kuin tarjota heille suojelua kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
Liisa Murto
toiminnanjohtaja
Pakolaisneuvonta
Tarja Kantola
puheenjohtaja
Suomen Pakolaisapu
Kristiina Kumpula
pääsihteeri
Suomen Punainen Risti
Frank Johansson
toiminnanjohtaja
Amnesty Internationalin Suomen osasto
Mauri Upanne
toiminnanjohtaja
Lastensuojelun Keskusliitto
Lena Bremer
erityisasiantuntija
Suomen Mielenterveysseura / SOS-keskus
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.