Björn Wahlroosin vanavedessä

Otsikossa kiikkuva heppu sanoi taikasanan *perustulo*, kannatti sitä vedoten siihen, että se tekisi työnteosta aina kannattavaa. Hienoa se perustulo, mutta jalostetaanpa ideaa edelleen...

Ehdotan, että annetaan 1 000 euron perustulo kaikille alle 1 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle. Tämä selkeyttäisi nykyistä köyhäinhoitoa ja poistaisi kymmeniltätuhansilta vähäosaisilta nöyryyttävän luukulta luukulle juoksemisen sun muun turhan heilumisen. Tällöin yhteiskunnan kulut eivät nousisi yhtään, pikemminkin turhaa byrokratiaa voitaisiin purkaa ja köyhäin syyllistäminen lopettaa.

Entä ne, jotka nyt ansaitsevat bruttona 1000-1600 euroa kuussa, kannattaisiko heidän enää tehdä töitä ? Ei todellakaan kannattaisi, mikä pakottaisi työnantajaosapuolen nostamaan matalapalkkoja kohtuulliselle tasolle. Matalapalkka-alojen tienestit pompsahtaisivat pian 2000 euroon. Tästä hyötyisi koko yhteiskunta, kun käytännössä jokainen palkollinen tulisi palkallaan toimeen ilman sosiaalitukia. Alle 1600 euroa kuussa kokopäivätyöstään ansaitseva ei ole työntekijä vaan orja. Me emme halua orjia Suomeen. Hyvä nyrkkisääntö työnteon kannattavuustasolle on 2/3 mediaanipalkasta. Mediaanipalkka (keskimmäinen palkka kun työntekijät laitetaan jonoon pienimmästä suuripalkkaisimpaan) on meillä nyt 3001 euroa ja siitä 2/3 on noin 2000 euroa ja sen (siis 2/3 mediaanipalkasta) tulisikin olla pitkän tähtäimen tavoite minimipalkaksi täysiaikaista työtä tekeville.

Jos muut olisivat yhtä viisaita, vastuuntuntoisia, vaatimattomia ja koko maailmankaikkeutta rakastavia kuin minä, eläisimme jo nyt maanpäällisessä paratiisissa. Hyvä minä ja kiitos itselleni tästäkin hienosta kirjallisesta ulostulostani. Kuten huomaatte taas kerran, verbaalinen ulosantini on edelleen lähes verbaalionanian tasolla. josta seikasta kiitän Mikael Agricolaa, Eino Leinoa, Paavo Nurmea sekä ennen kaikkea itseäni. Olen puhunut.

Nähkää nälkää ja hajotkaa niin maailma pelastuu... kait... sitten... tai no...