Messerschmitt-lentäjänä ollut ja myöhemmin Kouvolan Hovioikeuden puheenjohtajana toiminut Heimo Lampi kertoi ettei kesän 1944 karkuruus ja tappiomielialai rajoittunut vain maavoimiin. Viimeisimmässä kirjassaan "Kenttäpostia Kannakselta" Lampi toteaa oman laivueensa hävittäjälentäjissäkin olleen toistakymmentä lopen uupunutta, jotka eivät halunneet, uskaltaneet, jatkaa taisteluaan taivaalla. Työnsä kesken jättäneet siirrettiin muualle maatehtäviin Lammen mukaan työtään jatkavien halveksunnan saattamina. Lampi kertoo ilmiötä esiintyneen myös muualla ilmavoimien piirissä.
Onkohan missään listaa näistä Hävittäjälentolaivue 24:n lentäjistä jotka heittivät pyyhkeen kehään? Alkaa pikkuhiljaa valjeta että monet lentäjät näkivät että se vihollisen ilmavoima joka asettui heitä vastaan v. 1944 oli aivan jotain muuta kuin mikä päivän paistellessa v. 1941. Niin kääntyi metsästysonni.
Onkohan missään listaa näistä Hävittäjälentolaivue 24:n lentäjistä jotka heittivät pyyhkeen kehään? Alkaa pikkuhiljaa valjeta että monet lentäjät näkivät että se vihollisen ilmavoima joka asettui heitä vastaan v. 1944 oli aivan jotain muuta kuin mikä päivän paistellessa v. 1941. Niin kääntyi metsästysonni.
Vastaukset 142
Vanhimmat
Helppo on stallarien heittää lokaa taistelussa kaikkensa antaneiden miesten niskaan.
Jos ei kyennyt vaativaan hävittäjätaisteluun, oli paikallaan jättää paikka toisille. Tehtäviä riitti muuallakin.
Oliko Heimo Lampi sitten "stallari" kun kertoi tosiasioita? On kyllä melkoinen asia jos noin 20 lentokoneen potentiaalilla lennellyt Hävittäjälentolaivue 24 laittoi pois toistakymmentä lentäjää maatöihin joilla psyyke ei enää kestänyt nousta taivaalle. Lampi itse 1980-luvulla kertoi dokumentissi siitä kauhuntunteesta kun vajaa kymmen suomalaiskonetta joutuu taisteluun toistasataa viholliskonetta vastaan.
Näistä+asioista+iltapaskat+eivät+kirjoittele.+Virallinen+propaganda+esittää+kaikki+suomalaiset+lentäjät+rauhdanlujina+huipputaistelijoina.+Toisaalta+kun+vähänkin+myyttiä+ravistelee+sieltä+paljastuu+kiinnostavia+asioita.+Pommituslentäjät+usein+kun+eivät+kohdetta+edes+löytäneet+pudottivat+kalliit+pommit+suonsilmäkkeeseen.+Suunnistaminen+oli+alkeellista.+Hävittäjälentäjien+ilmavoittoväitteistä+karissut+jo+nyt+60-70%+matkansaatossa+pois.+Lentäjät+saivat+myös+ottaa+viinaa.+Kuinkahan+moni+alkoholisoitui+eteenkin+asemasodan+pitkäveteisinä+jaksoina.+
"Pommituslentäjät usein kun eivät kohdetta edes löytäneet pudottivat kalliit pommit suonsilmäkkeeseen."
Viritettyjä pommeja ei voinut enää tuoda takaisin ne olisivat voineet räjähtää laskussa. Tästä johtui , että ne pudotettiin varamaaliin (usein määritelty) tai vaaratomaan paikkaa esim. suolle.
Onko+joku+todellakin+luullut+niin+että+ilmavoimien+lentäjät+olivat+täysin+raudanlujia+pelottomudessaan+ja+että+psyyke+olisi+kestänyt+heillä+100%:sti?+Heimo+Lampi+itse+sanoi+olleensa+pelosta+kauhuissaan+taistelulennon+lähestyessä+tai+käskyn+tultua.+Hän+sanoi+että+ihmeellisintä+oli+että+kun+hän+koneeseen+istui+lähti+matkaan+pelko+hävisi.+Pelko+siis+oli+ja+se+oli+valtava+mutta+useimmat+onnistuivat+sen+työntämään+reiluksi+tunniksi+sivuun.+
Aina vain löytyy tyyppejä, joiden korkein onni on halventaa sodassa velvollisuutensa täyttäneitä ihmisiä.
Turha sinun on inistä jos tuodaan esille aineistoa josta vähemmän puhutaan. Tässä tapauksessa taistelumoraaliltaan ehkä erään kovimman aselajin edustajien mielialojen muutos Jatkosodassa?
*****Stieglitz*****
” Turha sinun on inistä jos tuodaan esille aineistoa josta vähemmän puhutaan. Tässä tapauksessa taistelumoraaliltaan ehkä erään kovimman aselajin edustajien mielialojen muutos Jatkosodassa? ”
Ethän sinä ole tuonut esiin muuta kuin sen, että JOIDENKIN kantti ei enää kestänyt! Koskaan ei sotalennollelähtijöiden määrä kesken loppunut! Kaikissa ilmavoumissa tuli sodan kestäessä joitakin ”loppuun lennettyjä” ohjaajia!
Brewster-laivueen lentäjien moraali rakoili siis siinä vaiheessa kun heillä oli huomattavasti paremmat koneet alla kesällä 1944. Tämä jos mikä osoittaa että VVS oli mennyt kovasti eteenpäin siitä missä se oli ollut 1941-42.
” Brewster-laivueen lentäjien moraali rakoili siis siinä vaiheessa kun heillä oli huomattavasti paremmat koneet alla kesällä 1944. ”
Mitä ihmettä höpiset? Brewster menestyi sodan alkuvuosina 1941-1942 mainiosti, mutta vuonna 1944 se oli jo huomattavasti heikompi kone kuin yksikään neukkuhävittäjä! Kyllä niillä silti lennettiin taistelulentoja sodan loppuun saakka!
”Tämä jos mikä osoittaa että VVS oli mennyt kovasti eteenpäin siitä missä se oli ollut 1941-42.”
Eli sen kalustotilanne oli suuresti parantunut. Vain mersulla pystyi tasaväkiseen taisteluun!
vuoden 1942 paikkeilla nlllä oli nopeampia pommareita kuin mihin brewster kykeni, sen jälkeen brewstereita käytettiin lähinnä suojaustehtävissä ja muut nopeammat koneet toimivat torjuntatehtävissä ... tiiä oisko brewster saanut kiinni edes blendheimia?
Siellähän oli vastassa Airacobrat sun muut jenkkien avustuksena saadut masiinat..
” tiiä oisko brewster saanut kiinni edes blendheimia?”
Älä nyt liioittele! Oli 100 km/h nopeampi kuin Blenheim ja sai PE-2 poislukien muut venäläispommikobneet kiinni.!
Mutta ei ole ihme, jos sotakone vanhenee 3:ssa vuodessa!
Eivät olleetkaan supermiehiä?
Kukapa olisi! Hyviä lentäjiä silti!
Asemasota vei rivisotilaita, upseereita, kaikkien aselajien miehiä ryyppyputkeen, pitkästymiseen, masentumiseen...
Asemasotavaihe oli henkisesti paljon rasittavampi vaihe kuin usein on ajateltukaan. Toiminnan vaihe vei ajatukset turhanpäiväisyyksistä. Suurhyökkäyksen järkytysvaihe on yleensä ensimmäiset 10 vrk. Niin se on ollut kansaivälisissä tutkimuksissa. Taistelupäivät 10-30 ovat se vaihe jolloin sotilaan sotivat tehokkaimmin. Sen jälkeen alkaa väsyminen.
Sopii hyvin kuvaan miten 20.6.44 jälkeen alkoi ryhdistäytymisvaihe jota kesti sinne 10.7.44 asti. Siksi Vuosalmen vaihe olisikin tärkeää tutkia. Oliko JR 7:n väsyminen 10.7.44 jälkeen syy siihen miksi 15.Divisioonan oli annettava yksi rykmentti Vuosalmelle ja erillispataljoona myös?
” Asemasota vei rivisotilaita, upseereita, kaikkien aselajien miehiä ryyppyputkeen, pitkästymiseen, masentumiseen...”
Tosin rintamalla ei ollut viinaa tarjolla eli kaikkea keksitkin?
Lentäjät saivat juopotella tukikohdissaan.
Ei lentäjilläkään ollut viinaa liikoja tarjolla!
Keväästä 1942 kevääseen 1944 tapahtui Suuri Alkoholisoituminen asevoimissa.
<<Romahtiko monen suomalaislentäjän psyyke kesällä 1944?<<
Kuuleppas tiltu: Opettele suomen kielen sanajärjestys ja kielioppi, niin olet edes hivenen vakuuttavampi.
Näin et paljastuisi heti kättelyssä RasPutinin trolliksi:
"Monenko suomalaislentäjän psyyke romahti kesällä 1944?"
Suomen kieli on joustavampi kuin sinun asenteesi.
Ja tiltu on tiltu, joka paljastuu kerta toisensa jälkeen kökkövirheistään tekstissä!
Heimo Linna, sivistynyt mies, oli niitä harvoja jotka tunnustivat sen kauhun minkä vallassa lentäjät usein lähtivät vaaralliseksi tiedetylle sotalennolle. On hyvä asia että Linna paljasti asioita laivueiden sisällä mistä hyvin harvoin on puhuttu. Lentäjien ympärille rakennettiin sankarisädekehä joka oli aivan liian komea ollakseen totta.
Sellainenhan todellinen sankari olikin, joka pelostaan huolimatta täytti hänelle annetut tehtävät ja lentäjien tapauksessa pudotteli punatähtiä isänmaan ilmatilaa turmelemasta.
” Heimo Linna, sivistynyt mies, oli niitä harvoja jotka tunnustivat sen kauhun minkä vallassa lentäjät usein lähtivät vaaralliseksi tiedetylle sotalennolle. ”
Henkilön nimi oli oikeasti Heimo Lampi ja sotaväsymys vaivasi vain joitakin ”loppuunlennettyjä”!
”On hyvä asia että Linna paljasti asioita laivueiden sisällä mistä hyvin harvoin on puhuttu. ”
Ei hän mitään ”paljastanut” vaan kertoi kantansa. Jos joku ei pysynyt kelkassa niin hänet siirrettiin lennonopettajaksi! Lähtijöitä oli aina riittävästi!
”Lentäjien ympärille rakennettiin sankarisädekehä joka oli aivan liian komea ollakseen totta.”
Viikkojen taistelu moninkertaista ylivoimaa vastaan vaati sankaruutta! Ei suomalaisilla ollut kesällä 1944 ilmaherruutta koskaan vaan vastassa moninkertainen ylivoima!
Kesällä 1944 hävittäjälentolaivue 24:ssa oli toimintavahvuudessa useimmiten vain 9-12 lentokonetta. Jos toistakymmentä lentäjää valtasi sotapelkuruus on ongelma ollut mittava.
Tässä kesän 1944 kone/miehistötappiot HävLlv 24:ssä:
2. kesäkuuta 1944 14.20 Kivennapa MT-204 Vihollishävittäjä ampui alas. Luutn Heikki Herrala kaatui.
7. kesäkuuta 1944 11.00 Pilppula MT-225 Törmäsi Airacobraan, tuhoutui laskussa. Ylik Viljo Kauppinen haavoittui.
17. kesäkuuta 1944 06.25 Perkjärvi MT-227 Vihollishävittäjä ampui alas. Luutn Urho Sarjamo kaatui.
17. kesäkuuta 1944 06.25 Perkjärvi MT-229 Sarjamon kone putosi päälle. Luutn Lauri Nissinen kaatui.
22. kesäkuuta 1944 18.30 Tali MT-442 Vihollishävittäjä ampui alas. Vänr Erkki Nukarinen kaatui.
25. kesäkuuta 1944 15.00 Ihantala MT-221 Katosi. Kapt Jouko Myllymäki kaatui.
29. kesäkuuta 1944 07.40 Ihantala MT-439 Vihollishävittäjä ampui alas. Luutn Ahti Laitinen sotavankeuteen.
2. heinäkuuta 1944 19.55 Lappeenranta MT-246 Ilmahyökkäys lentokentälle. Ei henkilövahinkoja.
2. heinäkuuta 1944 19.55 Lappeenranta MT-450 Ilmahyökkäys lentokentälle. Ei henkilövahinkoja.
3. heinäkuuta 1944 12.50 Nuijamaa MT-235 Vihollishävittäjä ampui alas. Ltm Viktor Pyötsiä loukkaantui.
5. heinäkuuta 1944 09.25 Lappeenranta MT-476 Vihollishävittäjä osui, tuhoutui laskussa. Vääp Nils Katajainen haavoittui.
11. heinäkuuta 1944 11.20 Heinjoki MT-440 Vihollishävittäjä ampui alas. Kers Risto Helava sotavangiksi.
18. heinäkuuta 1944 06.20 Antrea MT-478 Vihollishävittäjä ampui alas. Luutn Jorma Saarinen kaatui.
---------------------------------
Laivue kärsi 13 lentokoneen ja 11 lentäjän tappiot (3 haavoittui/loukkaantui). Sotapelkureita jopa enemmän. Tuskin siis kannatti vähätellä Heimo Lammen esille nostamaa ongelmaa.
Koska NL menetti Kannaksella sotalennoilla n. 300 konetta joista n.160 suomalaisten tai saksalaisten lentäjien alasampumina ei HävLlv 24:n tapposaldo ole sittenkään ollut niin mahtava kuin usein väitetään. Sen saldoksi jäänyt n. 70 viholliskonetta. HävLlv 34:llä 30-40 ja loput sakemanneilla sekä muutama HävLlv 26:lle.
Miten+lienee+ollut+tilanne+Jagdwaffessa.+Gemeinschaft+der+Jagdfliegerin+mukaan+28,000+yksimoottoristen+päivähävittäjien+lentäjästä+8,500+kuoli+lennoilla,+2,700+katosi+tai+jäi+sotavangiksi+ja+9,100+loukkaantui+tai+haavoittui.+Huomattava+osa+myös+harjoitus+tai+muilla+kuin+sotalennoilla.+72%:n+tappiot+ja+peruuttamattomat+40%.+
Ja+tammikuun+1.päivään+1944+mennessä+oli+kirjattu+3,379+hävittäjälentäjän+kuolleen+tai+kadonneen/jääneen+sotavangiksi.+Vielä+tässäkään+vaiheessa+lentäjätappiot+eivät+olleet+kuin+vasta+30%+koko+sodan+tappioista.+Todellinen+helvetti+oli+vasta+tulossa.+
Luftwaffea vietiin lännessä kuin litran mittaa 1943-1944 vuodenvaihteesta eteenpäin. On mahtanut siinä olla kyllä hirveät tunnelmat kun tiesivät että seuraava taistelulento on todennäköisesti viimeinen.
Näinhän se kävi suomalaisille puskajusseillekin. Ensin oli ihan kiva partiopoikameininki kun
painettiin päin inhaa itää kunnes parin vuoden maakuopissa täitten,luteitten ja rottien kans-
sa vietetyn ajan jälkeen tulikin kipakka hoppu Karjalasta kotio päin. Siinä se Suomen toka maailmansota. Tappio tuli ja mitä jäi käteen koko touhusta?
” Tappio tuli ja mitä jäi käteen koko touhusta?”
Itsenäisyys sentään mikä oli enemmän kuin monelle muulle maalle jäi voimasuhteilla 3,5 vs 170 miljoonaa!
Erich hartmann 352 ilmavoittoa..
"Erich+hartmann+352+ilmavoittoa.."
” Ja ajatella että uusnatsipojat vieläkin foorumeilla ulvovat: "Luftwaffe, the best air force ever". Jestas mitä idiootteja. Mitä tietämättömiä idiootteja.”
Kuinka pelleksi mahtaa Tarkkispoika itsensä alentaa? Enpä ole moista ’ulvontaa’ havainnut!
Tuosta ajasta on jo liki 90 vuotta, mutta Tarkkispojalle se on eilinen?
”+Hänen+ilmavoittoväitteistä+n.+70%+ilmaa+ja+30%+voittoja.”
Vähemmän+puhuttu+asia.+Hyvä+että+Heimo+Lampi+tästä+asiasta+avautui.+Ja+kyllä+se+että+tämä+tapahtui+juuri+kesällä+1944+osoittaa+että+oikeastaan+ensi+kerran+sitten+Talvisodan+päivien+lentäjät+tiesivät+joutuneensa+todella+ahtaalle.+Ihmettelen+mistä+syntyi+tämä+kummallinen+myytti+1990-luvulla+suomalais-saksalaisesta+ilmaherruudesta+Kannaksella.+
”+Ihmettelen+mistä+syntyi+tämä+kummallinen+myytti+1990-luvulla+suomalais-saksalaisesta+ilmaherruudesta+Kannaksella.+”
Suomalaislentäjien hermot saattoivat olla loppu kesällä 44 esim harhanäystä on laivue 24 ilmoitukset pudotuksista , mm 30.6 väitetään pudotetun 4kpl Jak9 huippu-uutuutta , yhtenä sankarina Heimo Lampi
Jos verrataan vanhentunutta Mt 109 G2 ja uutta Jak9 niin tilaston pitäisi olla päinvastoin
Joko ne oli Jak-1 kalustoa tai suomalaiset oli läpeensä pervetiinissä
Kun olen kahlannut läpi ilmataistelupäiviä kuten 20.6.44, 28.6.44 ja mainitsemaasi 30.6.44 en voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että poikamme taivaalla ovat nähneet kaiken kahtena ja vielä toiseen potenssiin. 44 alasammutun koneen, useimmat uusia hyviä hävittäjia La-5, Jak-9 sekä nopeita Pe-5 pommikoneita (joille kaikkein vähiten löytyy edes todisteita neuvostoyksiköiden omista vahvuusilmoituksista ja taisteluraporteista) alkaa hahmottua kokonaiskuva. Lentäjistä monet vetivät ilmavoittajaan hatusta.
Mutta samaa huuhaata se oli it-miehillä. Heinäkuun 2.päivänä kun taivas oli täynnä VVS:n koneita it-patterit väittivät ampuneensa alas 13 Il-2 konetta. Geust, Keskinen ja Stenman löysivät dokumentit: yksi Il-2 ammuttu alas ilmatorjunnalla, 9 konetta ilmataisteluissa jossa taas suomalaisilla oli 15 väitettä ja saksalaisilla 1. Muuta väite oli myös pommikoneista joista suomalaistutkijat eivät löydä todisteita yhdestäkään.
Ilta päättyi siihen että 10 maataistelukoneen tappiolla VVS kyykytti suomalaisia ja saksalaisia tuhoamalla Immolassa 13 konetta (Stukia, Jaboja ja Brewstereitä) ja Lappeenrannassa 4 (2 mersua ja 2 Pe-2).
"Neukut korvensivat meidät nätisti", totesi Kuhlmey-veteraani myöhemmin haastattelussa.
Taas ihme puppua! Kesällä suomalaisilla oli jo vielä uudempaa kalustoa ja sekä Bf109G2 ja 109G6 oli täysin tasaväkinen Jak-9:ää vastaan. Suomalaislentäjät vaan olivat kokeneempia ja paremmin koulutettuja!
” Suomalaislentäjien hermot saattoivat olla loppu kesällä 44 esim harhanäystä on laivue 24 ilmoitukset pudotuksista , mm 30.6 väitetään pudotetun 4kpl Jak9 huippu-uutuutta , yhtenä sankarina Heimo Lampi ”
Joka on täysin mahdollista, sillä Jak-9 ei ollut mikään erityisen uusi malli ja hävisi helposti Bf-109G-mallille olipa se sitten 2 tai 6!
”Jos verrataan vanhentunutta Mt 109 G2 ja uutta Jak9 niin tilaston pitäisi olla päinvastoin”
Ei suinkaan vaan Jak-9:ää ei pidetty kummoisena vastuksena!
”Joko ne oli Jak-1 kalustoa tai suomalaiset oli läpeensä pervetiinissä”
Ei pervitiinissä lennetty ja punalentäjät olivat yleensä heikompia lentäjiä. Sinähän muistanet, että huippuässä Kozduhub. (64 ilmavoittoa) sai Valtosen mukaan max 4 ilmavoittoa!
Yllättäen Jak-hävittäjien vaarallisin vastustaja oli Jak-3 eli välimalli, joka tehtiin mahdollisimman kevyeksi!
Jätkät tästä laivueesta väittivät ampuneensa 46 Jak-9 konetta alas. Windin haavoittumisen jälkeen taisi psyyke monelta romahtaa. "Jos ryssät tekevät tuon Sarjamolle, Nissiselle ja Hasselle, taidan pyrkiä esikuntakomppaniaan."
Ei suomalaislentäjien psyyke romahtanut missään vaiheessa ja sodassa totuttiin tappioihin!
Leningradin Rintaman 13.Ilma-armeijan tappiojakauma kesäkuulta: 89 ilmataisteluissa, 35 ilmatorjunnassa ja 36 "ei palannut lennolta" kesäkuussa antaa mittasuhteet tappioista. Edelleen: 9.6-17.7.44 välisellä ajalla 34 La-5 konetta olisi Raunion mukaan ollut näiden hävittäjien tappio sotalennoilla kun Laatokan pohjoispuolen taistelut lasketaan mukaan. Lisäksi 28 La-5 konetta vaurioitunut tai menetetty onnettomuuksissa.
(Raunio:"Lavothskin La 5 Suomen rintamalla" - Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 2/2014, p. 11-12)
Yksiköt joissa La-5 koneilla lennettiin Suomen rintamalla olivat: 159, 191, 195, 400, 401, 415, 450, 706 IAP ja 3,4,10, 11 GIAP (lentorykmenttien numerot). Rykmentissä yleensä n. 30-35 konetta. Vastassa oli siis pelkästään 8 kertainen määrä La-5 koneita kuin mitä suomalaisilla ja saksalaisilla oli moderneja hävittäjiä.
Laatokan pohjoispuolella suomalaisten ilmavoittoväitteet jaettuna 3:lla eli lähestyminen kohti realismia laittoi ilmataisteluissa puntit tasan tappioissa: se kaventunut etu mikä suomalaislentäjillä taidoissa oli menetettiin kun La-5 ja uudet Jak-versiot kohdattiin. Taisi olla Curtis-, Morane- ja Brewster-lentäjillä vetelät houisuissa?
” Taisi olla Curtis-, Morane- ja Brewster-lentäjillä vetelät houisuissa?”
Ei missään vaiheessa. Niillä oli vaikea enää saada ilmavoittoja, mutta loppuun saakka lennettiin! Heillä oli moraalinen kantti hieman parempi kuin Tiltulla:-D
Pöhvelö näyttää keskustelupalstalla menettäneen lopullisesti hermonsa kun totuus suomalaisten lentäjävirtuoosien pelkotiloista nostettiin framille? Lue Korkeajännitys-lehtiä ja Joppe Karhusta, jospa se helpottaisi.
Kuten+eversti+Sverdlov+oli+todennut+1994:"+vihollisen+tappiot+olivat+aina+30%+suuremmat+kuin+sinun".
Mitä tuskaa siinä muka on? Ilmaa oli kaikkien ilmavoimien ja ilmatorjuntajoukkojen kaikissa väitteissä! Sinulle itsellesi asia tuntuu olevan uusi! Hannu Valtanen totesi tutkimuksissaan, että punapilottien pudotusluvuista keskimäärin piti paikkansa 1/16!
Suomen ilmavoimien lentävän henkilöstön tappiot Jatkosodassa olivat yllättävän suuret:
-kaatuneita 299
- kadonneita 77
- haavoittuneita 145
Sotalennoilla tuhoutui 193 konetta ja kentille tuhottiin hyökkäyksissä 22. Menetetyistä yli puolet yksipaikkaisia hävittäjäkoneita.
"Suomen ilmavoimien lentävän henkilöstön tappiot Jatkosodassa olivat yllättävän suuret:
-kaatuneita 299
- kadonneita 77
- haavoittuneita 145"
Ellen väärin muista noista tutulta näyttävistä lukemista on koottu myös Lapin sodan lentäjämenetykset mukaan. Lapin sodassa joko sotalennoilla tai muuten kaatui 19, katosi 1 ja haavoittui 7. Ne vähentämällä Jatkosodan lukemiksi tulisi siten 280 kaatunutta, 76 kadonnutta ja 138 haavoittunutta lentohenkilöstöön kuulunutta. Liekö mukana vielä muutenkin kuin lennoilla kuolleet (sairaus, onnettomuus tukikohdassa/muualla jne....)?
Itse kukin voi käydä tekemässä tietokantahakuja Sodissa menehtyneiden tietokannassa. Itse kokelin haulla:
*Le.Lv*
ja sain 378 henkilön nimet jotka palvelleet eri tehtävissä lentolaivueissa. Heistä 204 menehtynyt sotatoimissa. Näistä 185 henkilön kohdalla tiedot: "Hyvönen Jaakko: Kohtalokkaat lennot 1939-1944 ". Kyseessä lennot Operaatio Barbarossan aloituspäivästä päivään ennen Suursaaren taistelua 15.9.44 josta Lapin sodan aikajakso katsotaan vasta alkaneen.
Vastaavasti 129 henkilön kohdalla merkitty myös "Kohtalokkaat lennot" jotka liittyvät ei -taistelullisiin lentoihin. Tästä voidaan tehdä tulkinta (mikäli tietokantaan kerätty kaikki Jaakko Hyvösen opukseen kerätyt tapaukset) että sotalennoilla menehtynyt 185 ja ei-sotalennolla 129, siis yhteensä 314 kuolintapausta. Lisäksi tiedetään että kaikkiaan 26 lentosotilasta jäi sotavangiksi joista 4 menehtyi. Siis palanneita 22. Joten periaatteessa lentäjiä kaatunut, haavoihinsa menehtynyt ja kadonnut (sotavankeudessa hengissä selvinneet ml) 336 lentosotamiestä. Haavoihinsa menehtyneistä 9 kohdalla kuolinsyy: haavoihinsa menehtynyt.
Minusta ne ovat kolmelle vuodelle yllättävänpienet.
Tähän aiheeseen liityy kultuurinen asia,, -se nääs lentäjäpoika oli sankari, ja atavoiteltu asema olal lentäjä.
- Joka sitten veti kovasti puoleensa maineen, onnen tavoitteljoita ja sankareita ja etuoikeutettuja menestyjiä,,, jne.
Puna-ilmavoimis a muistan lukeneeni, että sankari lentäjät palasivat tehokailta lennoiltaan usein ehjillä koneilla, jne. Siksi politrukit laittoivat valvontakoneen valvomaan eri operaatioita, että tekivätkö lentäjät ne määrätyt asiat vai ei.
Suomalaisilla oliko näitä valvontakoneita ollenkaan, vai perustuuko lentäjien kertomuksiin nuo saavutukset vain pelkästään ?
Oliko+sitten+suomalaisten+tappiot+taistelulennoilla+tai+sotatoimissa+Jatkosodassa+209+konetta+kuten+1960-luvun+alun+opukset+väittivät?+Pajarin+"Jatkosota+ilmassa"+antoi+seuraavat+lukemat:
On muuten kiinnostava asia aivan kuten Merivoimien ilmatorjunnan tapauksessakin että Suomenlahden suunnalla ja siitä sisämaahan etupäässä kotirintaman suojana toimineen Hävittäjälentolaivue 30:n ilmavoittoväitteet suhteessa omiin tappioihin ovat huomattavasti maltillisemmat kuin sotarintaman tuntumassa operoineilla muilla hävittäjälaivueella. Wikipedian mukaan HävLLv 30:lla oli 36 ilmavoittoväitettä kun taas se menetti sotatoimissa 9 omaa konetta ja 6 ohjaajaa.
Merivoimien ilmatorjunnalla taas oli ammuskulutus pudotetuksi väitettyä konetta kohti lähes nelinkertainen kuin kenttäarmeijan it-yksiköillä. Tämä viittaa siihen että mitä enemmän ilmasotaa käytiin kotirintamalla tai rannikon tuntumassa sitä enemmän suhteessa ilmavoittoväitteet/pudotusväitteet laskivat.
Nyt selviää missä ne mielikuvitukselliset vailla totuuspohjaa olevat pudotusväitteet tapahtuivat todennäköisemmin.
"Nyt selviää missä ne mielikuvitukselliset vailla totuuspohjaa olevat pudotusväitteet tapahtuivat todennäköisemmin."
Kotirintamalla saattoi joutua ikävän tilanteen eteen jos väitti ampuneensa alas kymmeniä koneita mutta raatoja löytyikin vain 2-3kpl.
Rintamalla ja sen läheisyydessä saattoi puolestaan huudella ihan mitä sattuu, kun pystyi aina vetoamaan siihen että ne syöksyivät omalle puolelleen...
Näinhän se meni.
*****Stieglitz*****
” Rintamalla ja sen läheisyydessä saattoi puolestaan huudella ihan mitä sattuu, kun pystyi aina vetoamaan siihen että ne syöksyivät omalle puolelleen...”
Ilmavoittoja ei saanut pelkällä huutelulla! Pudotuksella piti olla näkijä Eli toistaja elitoinen lentäjä tai maa-aseman havainto! Ilman sitä ei voittoilmoitusta edes käsitelty.
"Ilmavoittoja ei saanut pelkällä huutelulla! "
Näyttää tapahtuneen. Erityisen paljon silloin kun ilmataistelu oli todella hektinen.
Jätämme tutkijoiden tehtäväksi mitkä kesäkuun 1944 Kannaksella väitetyistä yli 400 ilmavoitosta pitivät paikkaansa, mitkä ei. Tsmo:n arkistotutkijat Suomesta ja Venäjältä löytävät vain 89 selvää vastinetta 36 jotka voivat olla joko ilmataistelun, ilmatorjunnan, onnettomuuden tai teknisen vian tulosta. Näyttää pahasti siltä ettei edes kolmasosa suomalais-saksalaisista pitäisi paikkaansa.
Voi olla että ollaan hyvin lähellä 1:4 tilannetta. Herrat Juutilainen, Wind, Rudorffer& Co - teidät postuumisti tullaan tarkastelemaan potentiaalisina tarinankertojina.
” Näyttää tapahtuneen. Erityisen paljon silloin kun ilmataistelu oli todella hektinen.”
Aina piti olla pudotukselle todistaja! Kurvitaistelussa sattui usein, että kaksi ampui samaa viholliskonetta eri suunnista ja siipimiehet näkivät sen putoavan!
”Jätämme tutkijoiden tehtäväksi mitkä kesäkuun 1944 Kannaksella väitetyistä yli 400 ilmavoitosta pitivät paikkaansa, mitkä ei. Tsmo:n arkistotutkijat Suomesta ja Venäjältä löytävät vain 89 selvää vastinetta 36 jotka voivat olla joko ilmataistelun, ilmatorjunnan, onnettomuuden tai teknisen vian tulosta. Näyttää pahasti siltä ettei edes kolmasosa suomalais-saksalaisista pitäisi paikkaansa.”
Jospa jätät etkä sitten arvioi hatusta itse kuten nyt.
”Voi olla että ollaan hyvin lähellä 1:4 tilannetta. Herrat Juutilainen, Wind, Rudorffer& Co - teidät postuumisti tullaan tarkastelemaan potentiaalisina tarinankertojina.”
Ja miten Tarkkis tarkastelee venäläisten omaa pudotussuhdetta 1:16?
Lisäksi noiden 423 lisäksi pitkälle toistasataa konetta kirjattiin kulumisten takia pois käytöstä.
” Rintamalla ja sen läheisyydessä saattoi puolestaan huudella ihan mitä sattuu, kun pystyi aina vetoamaan siihen että ne syöksyivät omalle puolelleen...”
Taas tulee silkkaa Görlitziä! Ilmavoimien pudotussäännön mukaan kiellettiin edes esittämästä ilmavoittoa, jolle ei ollut silminnäkijää (siipimies tai muu) tai löytynyt pudonnut kone!
Punalentäjiä ei vastaavat säännöt vaivanneet, joten he olivat kärjessä liioittelun suhteen vaikka huomioidaan kaikki sodassa mukana olleet maat!
Tukiviesti itselle? Stallarikikka vaihteeksi..
Kaiken kaikkiaan kesän 1944 loppuun mennessä Saksasta toimitettiin 81 Messerschmitt-hävittäjää Ilmavoimien käyttöön.
Koneita käytettiin hyvin tipoittain, komentaja piileskeli Tikkakoskella, toiminta oli Lorentzin ja Kuhlmeyn varassa.
Mannerheim olisi saattanut jo tuossa vaiheessa yhdistää Kannaksella toimineet joukot yhden johdon alaisuuteen Kanttturaniemellä, kun ilmakuvat olisivat kulkeneet kesäkuun alussa.
"Koneita käytettiin hyvin tipoittain, komentaja piileskeli Tikkakoskella, toiminta oli Lorentzin ja Kuhlmeyn varassa."
Hölynpölyä.
Lundqvit käski toimia tappioista piittaamatta. Eversti Lorentz toimi Kannaksen ilmakomentajana käyttäen kaikkia voimia tehokkaasti ja koordinoiden yhteistyön Kuhlmeynkanssa.
” Koneita käytettiin hyvin tipoittain, komentaja piileskeli Tikkakoskella, toiminta oli Lorentzin ja Kuhlmeyn varassa. ”
Naurettava väite! Ei ilavoimien komentajaitse lennä sotalentoja tai piileskele! Ja Saksasta saadut koneet jaettiin heti rintamille, jolloin voitiin luopua vanhentuneista koneista kuten Fiat, Curtiss ja Morane.
Missä ilmavoimien komentaja majaili ja oliko hänen aikansa ohi, tulevaisuutta hänellä ei ollut kuin SN-surassa. Suomen ilmavoimien johto oli hakoteillä 1944, mutta Magnusson oli tehnyt vetäytymissuunnitelman Lentorykm 3:lle ja Kuhlmey toi taktiset aseet maavoimia vastaan, muuten oltaisi vain taisteltu hävittjiä vastaan. Operoiminen pommikoneilla vihollisen takalinjoille ei heitä oikeastaan pidätellyt ja oli liian kallista. Koneita todellakin jouduttiin käyttämään tipoittain, koska oli itsemurha haastaa hyökkäjää.
1944 Ilmavoimien johto ei ollut suopea johtamisjärjestelmän laajentamiselle koko Kannaksen alueelle hyvistä kokemuksista huolimatta. Tämä osoittaa Ilmavoimien ylimmän johdon tietämättömyyden, mikä aiheutti kielteisen reaktion toiminnan kehittämiselle. Ilmavoimien komentajan toimintaa on selvästi ohjannut arvovalta-ajattelu, ei tehtävätaktillinen ajattelu
Kysyä sopii myös: apinoiko Suomen ilmavoimat typerän hävittäjä-ässäsankarikultin Natsi-Saksan Luftwaffelta?
Kultti hävittäjäsankareista syntyi 1.Maailmansodassa samaan aikaan rintaman molemmin puolin.
Suomalaiset hävittäjäsankarit ilmaantuivat Talvisodassa.
Saksa oli silloin liitossa vihollisen kanssa.
Teitä+voidaan+kusta+silmään+väitteillä+mutta+minua+ei+hämätä.+Oletuksena+että+valtaosa,+reilusti+yli+90%+Britannian+hävittäjävoimasta+oli+yksipaikkaisia+hävittäjiä+seuraava+Wikipediasta+poimittu+väite+Fighter+Commandin+tappioista+ei+voi+pitää+paikkaansa:
Konehan tulee tonttiin jos ei enää jaksa lentää. Voi nukahtaa ja/tai keskittyminen herpaantuu. Hullumpaa olisi ollut tuhoututtaa näin ollen Suomen harvalukuisia koneita ja taitavia lentäjiä.
Kyllähän siinä monella oli varmaan paskaa lahkeissa kun taivas mustanaan uusia Jak-9 ja La-5 hävittäjiä suojaamassa Pe-2, Il-4 ja Il-2 pommi/maataistelukoneita. Kuuterselän taistelujen aikaan ilmavalvonta laski yli 1 600 vihollislentoa päivässä. Suomalaisilla n. 20 toimintakuntoista mersua. Ei ihme että armeijan lisäksi myös ilmavoimat pakokauhun vallassa.
Kuuterselässä käytiin raivoisa taistelu.Myös ilmavoimat tukivat PsD:n vastahyökkäystä.
” Ei ihme että armeijan lisäksi myös ilmavoimat pakokauhun vallassa.”
Ei ollut kumpikaan ja väitteesi vahvistaa Tarkkispojan väittämät Suomen ilmaherruudesta tavanomaiseksi törkyvaleeksi!
” Suomalaisilla n. 20 toimintakuntoista mersua. Ei ihme että armeijan lisäksi myös ilmavoimat pakokauhun vallassa.”
HeHe! Vain stallarin kuvitelmissa!
Vuonna 1944 Luftwaffen konetappiot itärintantamalla olivat 1:3.5 neuvostotappioihin verrattuna. Lisäksi ilmatorjunta on näytellyt jonkin verran suurempaa osaa NL:n konetappioissa kuin Luftwaffen. Itse ilmataisteluissa saldo oli luokkaa 1:2.5 tai 1:3. Siis kahta Luftwaffen konetta kohden VVS ja PVO menettivät 5 konetta. Heikohkoilla koneilla osin lentäneen Suomen Ilmavoimien todellista ilmavoittosaldoa on vaikea hahmottaa mutta se tuskin oli parempi kuin 1:4. Sitäkin helpotti että VVS ei aina käytyänyt kaikkein uusinta kalustoa Laatokan Karjalassa.
Suomalaisten lentopolttoainekulutus vuonna 1944, vain 8 700 tonnia, ei viittaa siihen että lentoaktiviteetti olisi ollut hääppöinen. Sota päättyi syyskuun alussa ja loka-joulukuussa yleensäkin lennettiin hyvin vähän.
Tappiot kuitenkin olivat hyvin suuret ja jokseenkin kaikki parhaimpien kaatuneitten hävittäjälentäjien kuolemat tapahtuivat vuonna 1944. Tämäkin kertoo siitä mihin ahdinkoon lentäjät joutuivat kyseisen kesän aikana. Todennäköisyys kuolla oli varmaan kymmenkertainen vuoteen 1942 verrattuna.
” Tappiot kuitenkin olivat hyvin suuret ja jokseenkin kaikki parhaimpien kaatuneitten hävittäjälentäjien kuolemat tapahtuivat vuonna 1944. ”
Todellisuudessa parhaista ei kovinkaan moni kaatunut, jos katsoo pudotustilastoa ja niiden joukosta etsii kaatuneet.
”Tämäkin kertoo siitä mihin ahdinkoon lentäjät joutuivat kyseisen kesän aikana. ”
Ylivoima oli aina suuri, mutta valtaosa selvisi siitäkin!
”Todennäköisyys kuolla oli varmaan kymmenkertainen vuoteen 1942 verrattuna”
Mutta silti huomattavasti pienempi kuin vaikkapa kk-ampujalla oli etulinjassa!
Oletteko koskaan ajaneet millään polttomoottoria käytävällä laitteella ? Ei kaikki osumat ilmataisteluissa aina heti konetta pudottaneet. Esimerkki : osuma polttoaine tankkiin tai " letkuun", vähentää lentoaikaa ja kone tulee tonttiin kun bensa loppuu, hyvinkin mahdollisesti ennen omaa lentokenttää, samoin vaikuttaa jäähdytys, jne... Siis, ilmavoittojen määrä on aina ja kaikilla osapuolilla arvoitus, tiedotus asioista on ollut usein ammattilaisilla, jotka "pesevät mustankin valkoiseksi". Jos joku on ollutkin TÄYSIN peloton, niin näin epävakaata tuskin on lentämään päästetty, osa karsittu jo valinnoissa/koulutuksessa.
Ei ole ihan pikku juttu jos melkoisen pienikoisen hävittäjälentolaivueen (usein toimintavalmiita koneita 9-12) lentäjistä toistakymmentä oli henkisesti kaput.
Ei, mutta onneksi niin ei Suomessa käynyt!
kävi.. joillakin tuli etiäisiä, jotka toteutivat, laivueen päällikkö ilmoitti, että jatkossa kaikkien etiäisiä saavien on ilmoittauduttava ja heidät korvataan toisella lentäjällä
se toimettomuus saa mielen tekemään tepposia, herpaantumaan, ptsd
IT oli kaputt kaikkina aikoina.
HävLLv34 perustettiin -43 ns mersu-laivueeksi , sen pohjiksi siirrettiin LLv24 ( BW ) henkilökuntaa
Keväällä nämä hakivat Saksasta Bf 109 G2 koneita ja saivat reissulla viikon tyyppikoulutyksen
Koneita saatiin toinen erä ja lisäksi poistettujen tilalle vähän täydennyksiä
Keväällä -44 Saksasta ostettiin G6 mallistoa joka tuli LLv34 käyttöön ja vanhentuneet pehmeiksi ajetut G2 versiot siirrettiin LLv24 käyttöön
Silloin alkoi tämä harhanäkyjen aika mm Spitfire Mustang Tomahawk pudotuksineen
Missä välissä ja millä eväillä suomalaiset hankkivat ylivoimaisen lentotaidon
Ettei vaan nämäkin ässä myytit syntyneet pullonpohjasta
Vai hankkivatko suomalaiset saksasta muitakin mömmöjä kuin pervetiiniä
” Silloin alkoi tämä harhanäkyjen aika mm Spitfire Mustang Tomahawk pudotuksineen”
Pudotuksen tärkein elementti on se pudotus. Koneen virheetön tunnistaminen on nopeissa tilanteissa vain kirsikka kakun päällä.
”Missä välissä ja millä eväillä suomalaiset hankkivat ylivoimaisen lentotaidon”
Pitkän asemasodan aikana ja monivuotisella kokemuksella
”Ettei vaan nämäkin ässä myytit syntyneet pullonpohjasta”
Suomessa ei ollut annosviinoja ja lomalla käytiin pari kertaa vuodessa!
”Vai hankkivatko suomalaiset saksasta muitakin mömmöjä kuin pervetiiniä”
Ei, he hankkivat vastustajaa paremman lentotaidon ja sekös stallaria v-ttaa!
Suomessa ei ollut annosviinoja ja lomalla käytiin pari kertaa vuodessa
Lentävä henkilöstö oli vakituista väkeä , eli palkattuja valtion työntekijöitä , näille oli upseeri-ja aliupseerikerhot avoinna koko sodan ajan ja sieltä voi ostaa verovapaata viinaa päivittäin
Ei, he hankkivat vastustajaa paremman lentotaidon ja sekös stallaria v-ttaa!
Suomeen perustettiin syksyllä-39 koulutuslaivueita , niissä annettiin 2-6kk koulutus jokaka käsitti 20-30 opetustuntia
Kalustona oli kaikki mahdolliset härvelit Riponeista alkaen
Rintamalaivueissa ei ollut kolutusta eikä kouluttajia vaan säästösyistä pelkkää palvelua
Myöhemmin varsinkin mersut olivat hankalia lentää ja melko erilaisia käsitellä kuin koulutusvaiheen kiinteätelineiset kaksitasot
Mutta mihin hukkuivat R5 pudotukset , tuota härveliä käytettiin sodan loppuun saakka
Oliko Airacopra ja IL-2 raportoinnit jotenkin sankarillisempaa mynchhausenia
” Lentävä henkilöstö oli vakituista väkeä , eli palkattuja valtion työntekijöitä , näille oli upseeri-ja aliupseerikerhot avoinna koko sodan ajan ja sieltä voi ostaa verovapaata viinaa päivittäin”
Valehtelet! Valtaosa oli reserviläisiä eikä rintamalaivueissa ollut mitään ”upseeri- ja aliupseerikerhoja”!
Suomeen perustettiin syksyllä-39 koulutuslaivueita , niissä annettiin 2-6kk koulutus jokaka käsitti 20-30 opetustuntia
Kalustona oli kaikki mahdolliset härvelit Riponeista alkaen”
Ja suuri osa sotalentäjistä oli saanut koulutuksensa jo rauhan aikana ja lentäneet sotalentoja useamman vuoden! Kokemus karttui!
”Rintamalaivueissa ei ollut kolutusta eikä kouluttajia vaan säästösyistä pelkkää palvelua”
Aivan oikein!
”Myöhemmin varsinkin mersut olivat hankalia lentää ja melko erilaisia käsitellä kuin koulutusvaiheen kiinteätelineiset kaksitasot”
Kyllä, mutta niidenkin käyttö opittiin.
”Mutta mihin hukkuivat R5 pudotukset , tuota härveliä käytettiin sodan loppuun saakka
Oliko Airacopra ja IL-2 raportoinnit jotenkin sankarillisempaa mynchhausenia”
Jatkosodassa R-5-kaksitasot lensivät yöllähäirintäpommituksia ja silloin päivähävittäjät olivat maassa! Raportoida ei voinut sellaisesta, mitä ei ilmassa kohdattu!
il2 vaati 20mm tykin, joka löytyi g2:sta, pienemmän kaliiberin ammukset kimpoilivat siipipanssareista, periaatteessa brewsterilla olisi voinut tiputtaa il2:n, jos uskalsi lähestyä sitä takaa alhaalta ja oli vielä niin onnekas, että osui koneen alapuolella sijainneeseen öljynlauhduttimeen ja sen jälkeen selvinnyt kotiin kattosuojana olleista aircobrista
"Suomessa ei ollut annosviinoja ja lomalla käytiin pari kertaa vuodessa!"
Kyösti Karhilan mukaan lentäjille oli annettu oikeus ottaa viinaa. Suuri osa lentäjistä oli myös upseereita. Siis herrakerho. Siihen kun laittaa vielä Natsi-Saksan yleisen ihailun, asemasotavaiheen ryyppäämisalttiuden sekä naurettava hävittäjä-ässäkultin synnyttäminen niin palaset aidolle katastrofille ja pahalle krapulalle olivat olemassa.
Herroilla oli koko sodan ajan parhaimmat lentokoneet kesällä 1944 käytössä mutta silti tappiot olivat raskaat. Reagointi siihen olikin sitten se ilmeisin: rankka ilmavoittojen liioittelu jolla vastoinkäymisiä yritettiin häivyttää. Joppe Karhunen alkoi kirjailijaksi ja vietteli tarinoillaan aikoinaan kokonaisen sukupolven nuoria nulikoita uskomaan noita hölynpölyjuttuja.
"Oliko Airacobra ja IL-2 raportoinnit jotenkin sankarillisempaa mynchhausenia..."
LA-5 väitteet vs. neuvostoyksiköiden dokumentit todellisista tappioista...............
Arkistoja tiiviisti vuosia penkoneet suomalaiset ja venäläiset tutkijat havainneet että Neuvostoliiton lentojoukot menettivät suomalais-saksalaisia joukkoja vastaa eri syistä 34 kpl La-5 hävittäjiä ajalla 9.6.- 17.7.1944. Kattaa siis myös Laatokan Karjalan yksiköt.
Lentorykmenttien numerot jotka käyttivät La-5 koneita olivat: 159, 191, 195, 400, 401, 415, 450, 706 IAP ja 3,4,10, 11 GIAP.
Mitenkä paljon sitten suomalaiset ja saksalaiset lentäjät väittivät ampuneensa alas noiden päivien aikana La-5 koneita?
Osasto Kuhlmeyn väitteet:14 kpl La-5 konetta, joista...
-Wernicke 5
-Thyben 3
- Guarda 2
- Koller 2
- Schlomann ja Knäbel kumpikin 1
Suomalaiset: HävLL 24 .... 63 ilmavoittoväitettä La-5 koneista, joista mm....
-Puro 11
- Wind 7
- Riihikallio, Lampi, Saarinen, Halonen, Vesa, Katajainen kaikilla 3-4
- Karhila, Helava, Ahokas kaikilla 2
(tämän jälkeen vielä kokonaista 10 La-5 väitettä 18-25.7.44)
HävLL 34: .... 26 ilmavoittoväitettä La-5 koneista, joista.....
- Juutilanen 6
- Luukkanen 5
- Nuorala 4
- Puhakka ja Durchman 3
- Myllylä, Tuominen 2
- Pokela1
-Suomalaisilla yhteensä 89 ilmavoittoväitettä Karjalan Kannaksen suunnalta
- Saksalaisilla 14 ilmavoittoväitettä
YHTEENSÄ lentäjillä 103 väitettä PELKÄSTÄÄN KANNAKSELLA
Laatokan Karjalassa:
HävLL 26: 4 La-5 väitettä
HävLL 28: 2 La-5 väitettä (myöhemmin heinäkuun lopulla 3 lisää)
HävLL 32: 4 La-5 väitettä
yhteensä..... 10 ilmavoittoväitettä La-5 koneista
yhteensä suomalaiset väittäneet ampuneensa alas 9.6-17.7.44 kaikkiaan 99 ja saksalaiset 14 La-5 konetta. Siis yht. 113. Määrä on 3.32 kertaa suurempi kuin mitä La-5 koneilla lentäneiden yksiköiden tappiot yhteensä tuolla aikajaksolla. Lisäksi on olemassa suuri mahdollisuus että osa noista La-5 menetyksistä on tullut onnettomuuksien tai esim. ilmatorjunnasta johtuen. Ilmataistelumenetykset 25-30 todennäköisemmin.
Sota+hävittiin+1944.+Noin+10+vuotta+sekä+saksalaiset+että+suomalaiset+sankarit+illut,+hasset+ja+ruudelit+nuolivat+haavojaan+ja+piileskelivät+poissa+julkisuudesta.+Kylmän+sodan+ilmapiirissä,+Stalinin+juuri+kuoltua+alkoi+nämä+sankarit+nousta+koloistaan+ja+aloitettiin+kilpien+kiilottaminen.+Kaikenlaiset+vonmansteinit+ym.+alkoivat+kirjoittaa+muistelmiaan+ja+selitellä+tappioita+parhainpäin.++Meillä+Suomessa+illut+ja+muut+pönkittivät+myyttiä+ilmojen+sankareista+jotka+ilmataistelussa+yhtä+tappiota+kohti+ampuivat+alas+30+viholliskonetta.+Kokonainen+sukupolvi+opetettiin+uskomaan+näitä+satuja+kun+joppekarhuset+ja+muut+tarinankertojat+paukuttivat+legendojaan+kirjan+kansien+väliin.
Niin?+Onhan+se+ikävää,+kun+muutkin+muistelee+kuin+sodan+voittajat?
Kesällä 1944 tappioluvut kertovat selvää tekstiä: Kannaksella hyökänneet Neuvostoliiton maavoimat tuhottiin käytännössä täysin. Hyökkääjän tappioluvut tarkoittivat divisioonien jv-taisteluosien täydellisestä tuhosta ja huolto-osiakin oli jouduttu syöttämään taisteluun.
NL:n ilmavoimat olivat tykistön lisäksi ainoat toimintakuntoiset osat rintamalla taisteluiden laannuttua. Mutta ne olivat epäonnstuneet päätehtävässään, eli suomalaisten huollon katkaisussa.
"Neuvostoliiton maavoimat tuhottiin käytännössä täysin. "
Sattumoisin tiedän Ihantalan suunnalla olleiden divisioonien rivivahvuuksia 9-15.7.44. Divisioonien vahvuudet kahta lukkuunottamatta kasvoivat siitä mitä ne olivat 4.7.44. Jos Turtola olisi käynyt lukemat tarkasti läpi hän opponenttina olisi pannut väitöskirjaansa esitelleen Tapio Tiihosen ahtaalle. Kannaksella riehunut ripulitauti taisi sotkea Tiihosen laskelmat?
Ja hiljaa oltiin myös 2.7.44 illan tapahtumista.
Ei suomalaisella miehellä ole vahva psyyke. Korkeat itsemurhalukemat puhuvat puolestaan. Sotilaiden itsemurhat saavuttivat huippunsa juuri ennen suurhyökkäyksen alkua. Koko asevoimissa oli vahvaa sotakrapulan meininkiä. 10 vuotta meni ennenkuin alettiin manipuloida kansaa ja harjoittaa itsesuggestiota "torjuntavoitosta".
Näyttää vahvasti siltä että kesän 1944 ilmasodassa suomalaiset hävittäjälentäjät vajosivat monenlaiseen psykoosiin. Taivas täynnä punatähtisiä joka johti siihen että ilmavoittoväitteistä vain 1/4 piti paikkaansa. Normaalisti väitteistä piti paikkaansa 1/2 tai 1/3.
Joukkopsykoosissa lentäjät psyykkasivat toisiaan luulemaan olleensa menestyksellisempiä kuin olivat. Yleensäkin kun omat tappiot kasvoivat kasvoi myös ilmavoittoväitteet. Kyse oli psykologinen puolustusilmiö. Ne jotka henkisesti romahtivat näkivät todellisuuden ehkä selvemmin: vihollinen kasvoi määrässä ja sen taso nousi.
” Näyttää vahvasti siltä että kesän 1944 ilmasodassa suomalaiset hävittäjälentäjät vajosivat monenlaiseen psykoosiin. Taivas täynnä punatähtisiä joka johti siihen että ilmavoittoväitteistä vain 1/4 piti paikkaansa. Normaalisti väitteistä piti paikkaansa 1/2 tai 1/3.”
Näyttää vahvasti siltä, että Tarkkispoika sepottää hatusta uusia murtolukuja vailla tietoa takana.
”Joukkopsykoosissa lentäjät psyykkasivat toisiaan luulemaan olleensa menestyksellisempiä kuin olivat. Yleensäkin kun omat tappiot kasvoivat kasvoi myös ilmavoittoväitteet. Kyse oli psykologinen puolustusilmiö. Ne jotka henkisesti romahtivat näkivät todellisuuden ehkä selvemmin: vihollinen kasvoi määrässä ja sen taso nousi.”
Mutta sekaan mentiin silti ja juuri siinä kysyttiin kanttia! Pelkkä oma ilmoitus ei riittänyt koskaan perusteluksi Suomen ilmavoimissa!
HävLLv 24, 34 ja Osasto Kuhlmey saivat taivaalle vain 30-35 hävittäjäkonetta ja noiden kolmen yksikön maksimi lienee ollut vain n. 100 lentoa. Samaan aikaan NL halutessaan sai helposti 1200-1600 sotalentoa. Yksinkertaisesti puolustajat pystyivät tukkimaan vain 1/3 taivaasta ja 2/3 vuoti kuin seula.
” Yksinkertaisesti puolustajat pystyivät tukkimaan vain 1/3 taivaasta ja 2/3 vuoti kuin seula.”
Joko tuo alkaa riittämään siihen, ettei Tarkkispoika ENÄÄ väitä Suomella olleen ilmaherruuden kesällä 1944!? Olet ainoa, joka moisen möläytyksen on tehnyt? Muut ovat puhuneet tasan päinvastaisesta!
Minusta jokainen suomalainen hävittäjälentäjä, joka nousi ilmaan sodan lopulla ja lensi taisteluun 50-100-kertaista ylivoimaa vastaan, ansaitsee syvän kunnioituksen. Aivan varmaa on että jokainen normaalijärkinen ihminen pelkää tuossa tilanteessa, mutta silti vain menivät päin ja päälle. Jos joku heistä sitten kovissa adrenaliinikuohuissa liioitteli ilmavoittojaan, niin so what?
Asian kääntöpuoli oli se että hyvin suuri osa hävittäjälentäjistä näytti olleen keväällä ja kesällä 1944 traumatisoituneita ja halu taistella ilmassa oli tipotiessään.
Kuinkahan monta venäläislentäjää ns. loikkasi Suomen puolelle?
Loikkareilta tuli hävittäjää, tuli Yak-9:ää ja yksi Airacobrakin teki pakkolaskun.
Tällaista tietoa löytyy arkistoista. Kertojana Georg- Eric Strömberg Ilmavoimien Tiedustelutoiminnasta.
Montako Yak-9:ä saatiin loikkareilta ilmavoimillemme? Täytyyhän näistä löytyä tietoja.
Ne loikkarit jotka tulivat Jak-9 koneella niille oli annettu tehtäväksi viedä uhkavaatimus suomalaisille. Tulitauko astuikin voimaan parin päivän kuluttua.
Kokeneita lentäjiä alkoi kuolla, kadota, jäädä sotavangiksi 1943 lähtien. Vuonna 1944 yhä enemmän. Hans Windin vakava haavoittuminen, Lauri Nissisen kuolema, Pekurin joutuminen sotavankeuteen - nämä kaikki osoittivat etteivät suomalaiset mitään "maailman huippuja" olleet muuta kuin korkkariosaston mielikuvituksessa. Amerikkalaiset lentäjät eivät pitäneet suomalaisten lentotaitoa mitenkään loistavana, korkeintaan keskitasoisena. Parhaimmat suomalaiset olisivat olleet rivilentäjätasoa USAAF:ssa jossa annettiin hyvä, laadukas ja moderni proseduureihin ja tiukkiin sääntöihin perustuva koulutus. Suomen ilmavoimat tuijottivat liikaa Saksaan, kuten sen ajan suomalainen älymystökin. Sieltä se asenneilmasto apinoitiin. Luftwaffen heikkoudet lentokoulutuksessa paljastuivat vasta sodan jälkeen.
"Herra Steinhoff, voitte olla sankari mutta instrumentaalilentämisenne on surkeaa."
*****Stieglitz*****
” Kokeneita lentäjiä alkoi kuolla, kadota, jäädä sotavangiksi 1943 lähtien. Vuonna 1944 yhä enemmän. Hans Windin vakava haavoittuminen, Lauri Nissisen kuolema, Pekurin joutuminen sotavankeuteen - nämä kaikki osoittivat etteivät suomalaiset mitään "maailman huippuja" olleet muuta kuin korkkariosaston mielikuvituksessa.”
He olivat hyviä lentäjiä tälle rintamalohkolle! Kun tarpeeksi kauan lentää niin myös huipuille tulee tappioita.
”Amerikkalaiset lentäjät eivät pitäneet suomalaisten lentotaitoa mitenkään loistavana, korkeintaan keskitasoisena. Parhaimmat suomalaiset olisivat olleet rivilentäjätasoa USAAF:ssa jossa annettiin hyvä, laadukas ja moderni proseduureihin ja tiukkiin sääntöihin perustuva koulutus. ”
Jokaisella oli oma mielipiteensä! Eijenkkilentäjiä liioin pidetty ’huippuina’ joka taholla.
”Suomen ilmavoimat tuijottivat liikaa Saksaan, kuten sen ajan suomalainen älymystökin. Sieltä se asenneilmasto apinoitiin. Luftwaffen heikkoudet lentokoulutuksessa paljastuivat vasta sodan jälkeen.”
Ei tuijotettu laisinkaan! Suomessa oli alkuun pakko tottua lentämään vastustajaa heikommalla kalustolla kunnes mersut tulivat.
"Herra Steinhoff, voitte olla sankari mutta instrumentaalilentämisenne on surkeaa."
Ehkäpä Steinhof oli parempi joillakin muilla osa-alueilla. Jenkit tottuivat lentämään aina ylivoima puolellaan ja vastassaan vihollinen, joka määrättiin keskittymään nelimoottorisiin!
Tarkkispoika puhuuu taas görlitziä.
Oli Nenosen esikunnan kehittämä horisonttimittauskamera, mutta Tampereen tehdas ei osannut kunnostaa tarkoitukseen soveltuvaa Pe-konetta, kesäkuussa 1944 ei enää päästy ilmakuvaamaan kunnolla, vaikka olisi päästy, kuvat jäivät tykistön mittauspatteriin.
Kesällä 1944 kuvattiin runsaasti ja kuvat jaettiin pääesikunnan kautta.
2.6. otetut ilmakuvat päätyivät Heinrichsin ulottuville päämajaan vasta 8.6.1944, silloin oli myöhäistä, varsinkin kun kuvat tulkittiin väärin, kolmen tuliaseman sijaan niistä myöhemmin löytyi 200. Melkoista asiantuntemattomuutta IV ak:n tykistötoimistolta.
Olisi tietenkin pitänyt lähettää IV ak:n tiedustelulentue selvittämään, mistä asemien tunkeminen pääaseman eteen johtui.
Se ei kuitenkaan ollut ilmavoimien vika.
Jos suurhyökkäyksen massiivisuus ja ajankohta olisi saatu selville olisi ollut viisasta tyhjentääetulinja kokonaan.
Suurhyökkäysvalmistelut olivat etulinjasta havaittavissa, IV Armeijakunnalla kaksi tiedustelulentuetta, mutta nekin täysin turhia.
Olisi pitänyt istuttaa Kannas täyteen pusikoita, mihin käpykaartit olisivat voineet juosta taistelujen ajaksi ja väpä sitten illalla vienyt kuppiin maitoa, ja pyytänyt takaisian. Ei olisi tarvinnut juosta Saimaalle.
SE OLI VÄPÄN VIKA, kun ei ollut tarpeeksi komppanian äiti, vaan tuhmasti piileskeli vitsakimppujen takana ammuskelemassa.
"kesäkuussa 1944 ei enää päästy ilmakuvaamaan kunnolla,"
Ei se ilmakuvaaminen mistään yhdestä PE-2 ollut kiinni, kuvia saatiin riittävästi.
Totta on, että PE-2:n jotkin kohdat olivat niin vittumaisia ja monimutkaisia ettei niitä pystytty korjaaman ilman ohjekirjaa.
"Olisi pitänyt istuttaa Kannas täyteen pusikoita, mihin käpykaartit olisivat voineet juosta taistelujen ajaksi ja väpä sitten illalla vienyt kuppiin maitoa, ja pyytänyt takaisian. Ei olisi tarvinnut juosta Saimaalle."
Kylläpä sitä nyt puhutaan retostetaan niin kuin ei olisi alaleukaa ollenkaan, sinun olisi pitänyt kokea se niin pitäisit tuo leipluukkusi kiinni etkä puhuisi paskaa!
LentoRykmentti 4 hoiti tiedusteluilma-, kartoitus-, maakaukokuvauksia.
Rykmentin käyttämät koneet olivat Blenheim-, Do 17-, DB-3, ja PE-2 –pommikoneita, useimmista ei löytynyt eristeitä eikä lämmityslaitteita, olivat paleltumavammat henkilöstöllä kuvaustoiminnassa tavallisia. Ainut nopea soveltuva kone oli Pe.
Siinä on Pe, heinäkuussa näitä ei enää ollut.
https://www.flightforum.fi/uploads/monthly_2019_01/5c497160b2657_Lentjnalbumi4PE-301a.thumb.jpg.fa7ab4fb90c48793c450013818e11eb5.jpg
Ainoastaan PE-211 jäi sodan jäljiltä ehjäksi. Sen viimeinen lento tapahtui 4.4.1946.
Esimerkiksi+vuoden+1942+upseerikurssin+30+hävittäjälentäjistä+kuoli+sodassa+10.+Kaikkiaan+ilmavoimien+lentäjistä+kaatui+tai+katosi+27%.+Osa+heistä+ei+edes+lentänyt+sotalentoja.
Joten tappioprosentti oli paljon pienempi kuin saksalaisilla!
Saksalaisia s-venemiehiä oli 40.000 ja heistä kaatui 30.000. Monessa hävinneen puolen aselajeissa oli mittavat tappiot.
Eri lähteiden mukaan suomalaiset olisivat menettäneet vuonna 1944 yhteensä ainakin 84 lentokonetta sotatoimitappioina. Osasto Kuhlmeyn ja sen mukana myöhemmin tulleen Jabo-hännän kokonaistappiot olivat 41 tuhoutunutta konetta. Kaikkiaan menetykset siis sotatoimissa ainakin 125 ja niistä noin 110 liittyy kesä-elokuun 1944 taisteluihin.
Vastaavasti neuvostoliittolaisten tappiot sotalennoilla ovat olleet n. 350-400 konetta. Joten tappiosuhde n. 1:3.5 vastaa varsin hyvin itärintaman ilmasodan tappiosuhdetta. On hyvä muistaa että suomalais-saksalaisilla voimilla oli käytössään yhteensä vain noin 100 modernia taistelukonetta kun taas NL pystyi asettamaan niitä vastaan tarvittaessa vaikka 1 300 konetta, joista yli 1 000 oli mitä uudenaikaisinta taistelukonetta. Ylivoima oli vakuuttavaa luokkaa. Ja suhteessa suomalais-saksalaisten tappiot selvästi suuremmat.
Tämä että NL menetti lopultakin vain 3.5 kertaa enemmän koneita taisteluissa kuin Saksa ja Suomi merkitsi myös sitä että NL:n lentokonemäärät kasvoivat rajusti koko vuoden 1944 ja 1945. Sodan päättyessä NL:lla oli pelkästään taistelukoneita n. 20 000. Se saattoi pitää 2/3 koneistaan reservissä.
Ei ihme että kesä 1944 oli hyvin traumaattinen monella suomalaisellekin lentäjälle.
Onkohan niin että Hävittäjälentolaivueessa oli keskimäärin enemmän kuin muissa hävittäjälaivueissa tämä sairas hävittäjä-ässäkultti päässyt leviämään ja härmärtämään todellisuuden ja illuusioiden välisen rajan?
...siis nimenomaan Hävittäjälentolaivue 24:ssa....
Joku käynyt poistamassa Wikipediasta Hävittäjälentolaivue 34:n kärsimät tappiot. Alkaakohan paine käydä eräille liian suureksi vielä 75 vuotta tapahtumien jälkeen?
Mikä ihmeen paine? Ei kai Wikin tietoja voi muuttaa muu kuin tekijä itse?
Yleensä pommikonemiehistöt pelkäsivät koneen palamista tai vangiksi joutumista, koska se oli niin helppo pudottaa.
Kai nyt jokainen sodassa ollut hieman pelkää. Sen ei vain pidä estää suoritusta.
Että voi olla noin väärässä,kuvitelmissaan, luulee että hupia lentävät pilotit olisivat pelänneet.
Itsehän sinä niitä pelkotiloja maalailet muille?
Onhan se nyt aivan älyttömiä nuokin kesäkuun 20.päivän 1944 väitteet kun hävittäjälentolaivueet 24 ja 34 väittivät ampuneensa päivän aikana alas kaikkiaan 49 konetta. Nämä löytyy Wikipedian listalta jonne näköjään sitten vuoden 1994 Sotilasaikakauslehden artikkelin on vielä tungettu kolme lisää (Geust kirjoitti silloin väitteitä olleen 46. Myös Osasto Kuhlmeyn listalta löytyy 9 ilmavoittoväitettä jotka sijoittuvat kaikki Kannakselle (Geustin kirjoituksessa 1994 ilmoitettu näitäkin vähemämän eli 7). Lisäksi Geustin mukaan ilmatorjunnan väitteitä 11. Kaikkiaan siis lentäjien väitteitä kerrassaan 58 ja ilmatorjunnan 11. YHTEENSÄ 69.
Koska koko Suomen rintamalla on ollut havaintoja tuolta päivältä 750 (ja Kannaksella tuskin enempää kuin 700) niin lentäjät ja ilmatorjunta väittäneet ampuneensa alas joka kymmenennen lennon. Täysin poskettomia väitteitä. Varmasti edustaa eteenkin suomalaisten ilmavoittoliioitteluiden huippua.
Mitä väliä! Suurin merkitys on kuitenkin sillä, että pelkkä muinainen väite saa Tarkkispojan itkupotkuraivariin ja jouduttaa ikuisen jäkätyksen loppumista:-D
On hyvä asia että nyt 75 vuotta myöhemmin asiat alkaa paljastua. Ilmojen sankaritarujen kertojatkin poistuneet keskuudestamme. Ei tarvinnut naama punaisena selitellä miksi väittivät mitä nyt väittivät. On siellä ollut sen verran vilskettä että kaikki näkynyt nelinkertaisena.
Eihän tässä ”paljastu” muu kuin se, kuinka tärkeää asia on Tarkkispojalle:-D
Hävittäjälentäjä Lauri Nissisen kuolema taistelutilanteessa on laitettu menehtyneiden tietokannassa luokitteluun "ei vihollisen toiminnasta johtuva". Tässä esimerkki mitenkä myös Suomessa harjoitettu samanlaista pyrkimystä yrittää selviä taistelutappioita siirrellä toisenlaiseen lokeroon.
Ei niin monen kuin stallarit kuvittelevat.
Jos tutkitte suomalaislaivueiden lentäjien ilmavoittoväitteitä vaikkapa vuosilta 1942-43 tai vielä keväältä 1944 ja huomaatte ettei tyyppejä näy enää kesä-heinäkuun 1944 listoilla, ovat nämä henkilöt ehkä juuri "maatöihin" sotapelkuruuden (tai alkoholismin) takia laitettuja.
” Jos tutkitte suomalaislaivueiden lentäjien ilmavoittoväitteitä vaikkapa vuosilta 1942-43 tai vielä keväältä 1944 ja huomaatte ettei tyyppejä näy enää kesä-heinäkuun 1944 listoilla, ovat nämä henkilöt ehkä juuri "maatöihin" sotapelkuruuden (tai alkoholismin) takia laitettuja.”
Itse asiassa JUURI NÄMÄ TYYPIT lensivät vuonna 1944 loppuun s@akka ja saivat jatkuvia ilmavoittoja! Hasse Wind haavoittui ja joutui sotasairaalaan, Juutilainen taisi saada Jatkosodan viimeisen pudotuksen eli venäläisen harhaantuneen DC-3:n tililleen!
Pelokkaat britithän siirrettiin puuhasteluhommiin heti muutaman taistelulennon jälkeen.
Aika "rämäpäitä" täytyy myöntää. Sodan mielettömyys näkyy tässäkin.
Onneksi nyt on rauha!
” Pelokkaat britithän siirrettiin puuhasteluhommiin heti muutaman taistelulennon jälkeen.”
Todellisuudessa tuo käytäntö oli jenkeillä. Sekä pommikoneissa että hävittäjissä eli käsite ”Tour of Duty” eli koulutettu lentäjä sopi etukäteen sovitun määrän sotalentoja (esim 30 tai 40 kpl), jotka lennettyään mies siirrettiin kotimaahan kouluttajaksi. Jos kovasti halusi kunnostautua pystyi henkilö sitoutumaan ”toiseen samanlaiseen”. Se oli kuitenkin harvinaista!
Tiettävästi briteillä ei ollut moista käytäntöä! Saksalaisilla, suomalaisilla, venäläisillä ja japanilaisilla ei myöskään!
Luftwaffe oli Saksan aselajeista natsimyönteisin. Lentäjistä hämmästyttävän moni filosofiaa opiskelleita nuoria, siis otollista keskiluokan ainesta imemään idioottimaisia rotu-oppeja ja sankarimytologiaa.
Neuvostoliiton puolella oli psyykkisesti romahtaneille tarjolla lääkkeenä nopeasti tepsivää Nagania hypotalamukseen, joten siellä ei taisteluväsymystä juurikaan esiintynyt.
Se että kesä-heinäkuussa 1944 ammuttiin alas melkoinen liuta kokeneita suomalaishävittäjälentäjiä tuli ilmeisen ikävänä yllätyksenä viinan kohmeloittamille sankarilaumalle. Koko pirtulle haiseva Suur-Suomi huuhaaideologia alkoi etoa ja nousu taivaalle Jak-, La-5 ja Airacobra-koneita vastaan alkoi peloittamaan. Varsinkin kun niitä oli taivas mustanaan.