SUOMI vetoaa venäläisiin paitsi matkailukohteena myös turvapaikkana ja kotimaana. Suomeen tuli viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita eniten Turkista ja Venäjältä.
Turkkilaiset jättivät viime vuonna 379 uutta turvapaikkahakemusta ja venäläiset 313, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Tulosalueen johtajan Otso Paasin mukaan venäläisillä oli monia hakuperusteita, mutta suurimpina ryhminä erottuivat Pohjois-Kaukasiasta tulevat ja Jehovan todistajat.
”Lisäksi oli sekalainen joukko esimerkiksi poliittisiin syihin vetoavia aktivisteja sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia”, Paasi sanoo.
Pohjois-Kaukasia on levotonta aluetta, jonka ihmisoikeustilannetta pidetään huolestuttavana. Jehovan todistajien julkinen toiminta on Venäjällä käytännössä kielletty ja uskonliike julistettu ”ekstremistiseksi”.
POLIITTISIIN syihin vetoavien venäläisten kirjo oli Paasin mukaan hyvin laaja.
”Joukossa on sekä järjestäytyneisiin ryhmiin kuuluvia että paikallistason yksittäisiä aktivisteja.”
Turkkilaisista hakijoista suurin osa perusteli turvapaikan tarvetta Gülen-liikkeen todellisella tai oletetulla jäsenyydellä ja sen aiheuttamalla uhkalla, kertoo Maahanmuuttovirasto verkkosivullaan.
Kaikkiaan viime vuonna jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 467 oli uusia hakemuksia.
ENITEN turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna irakilaisille – 682 kappaletta. Venäläisille myönnettiin 168 turvapaikkaa, mikä on moninkertainen määrä sitä edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin turvapaikkoja myönnettiin 15.
Venäläisille myönnettyjen turvapaikkojen kasvu johtuu Paasin mukaan osin viiveestä hakemusten ratkaisemisessa. Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna paljon päätöksiä jonossa pitkään odottaneille venäläisille.
Toissavuonna tuli voimaan laki, joka edellyttää käsittelemään turvapaikkahakemuksen kuudessa kuukaudessa sen jättämisestä. Ennen lain voimaantuloa jätettyjä hakemuksia käsittelyaikavelvoite ei koske, joten niitä oli kertynyt jonoon.
Maahanmuuttovirasto ei tilastoi hakuperusteita, mutta Paasi arvioi, että esimerkiksi Jehovan todistajista noin kymmenelle prosentille on myönnetty turvapaikka.
VENÄLÄISET hakivat ahkerasti myös Suomen kansalaisuutta. Viime vuonna, kuten useana aiempana, venäläiset olivat suurin hakijaryhmä.
Heille tehtiin vastaavasti eniten myönteisiä kansalaisuuspäätöksiä. Viime vuonna noin 1900 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden, missä oli hiukan kasvua edellisvuodesta.
Tulosalueen johtaja Ulla Vainikka arvelee, että Suomen kansalaisuus houkuttelee venäläisiä, koska sen myötä saa EU:n kansalaisuuden. Se helpottaa liikkumista, kun viisumia ei tarvita.
Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytetään muun muassa riittävää kielitaitoa ja asumisaikaa sekä nuhteettomuutta.
Turkkilaiset jättivät viime vuonna 379 uutta turvapaikkahakemusta ja venäläiset 313, kertoo Maahanmuuttovirasto.
Tulosalueen johtajan Otso Paasin mukaan venäläisillä oli monia hakuperusteita, mutta suurimpina ryhminä erottuivat Pohjois-Kaukasiasta tulevat ja Jehovan todistajat.
”Lisäksi oli sekalainen joukko esimerkiksi poliittisiin syihin vetoavia aktivisteja sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia”, Paasi sanoo.
Pohjois-Kaukasia on levotonta aluetta, jonka ihmisoikeustilannetta pidetään huolestuttavana. Jehovan todistajien julkinen toiminta on Venäjällä käytännössä kielletty ja uskonliike julistettu ”ekstremistiseksi”.
POLIITTISIIN syihin vetoavien venäläisten kirjo oli Paasin mukaan hyvin laaja.
”Joukossa on sekä järjestäytyneisiin ryhmiin kuuluvia että paikallistason yksittäisiä aktivisteja.”
Turkkilaisista hakijoista suurin osa perusteli turvapaikan tarvetta Gülen-liikkeen todellisella tai oletetulla jäsenyydellä ja sen aiheuttamalla uhkalla, kertoo Maahanmuuttovirasto verkkosivullaan.
Kaikkiaan viime vuonna jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 467 oli uusia hakemuksia.
ENITEN turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna irakilaisille – 682 kappaletta. Venäläisille myönnettiin 168 turvapaikkaa, mikä on moninkertainen määrä sitä edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin turvapaikkoja myönnettiin 15.
Venäläisille myönnettyjen turvapaikkojen kasvu johtuu Paasin mukaan osin viiveestä hakemusten ratkaisemisessa. Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna paljon päätöksiä jonossa pitkään odottaneille venäläisille.
Toissavuonna tuli voimaan laki, joka edellyttää käsittelemään turvapaikkahakemuksen kuudessa kuukaudessa sen jättämisestä. Ennen lain voimaantuloa jätettyjä hakemuksia käsittelyaikavelvoite ei koske, joten niitä oli kertynyt jonoon.
Maahanmuuttovirasto ei tilastoi hakuperusteita, mutta Paasi arvioi, että esimerkiksi Jehovan todistajista noin kymmenelle prosentille on myönnetty turvapaikka.
VENÄLÄISET hakivat ahkerasti myös Suomen kansalaisuutta. Viime vuonna, kuten useana aiempana, venäläiset olivat suurin hakijaryhmä.
Heille tehtiin vastaavasti eniten myönteisiä kansalaisuuspäätöksiä. Viime vuonna noin 1900 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden, missä oli hiukan kasvua edellisvuodesta.
Tulosalueen johtaja Ulla Vainikka arvelee, että Suomen kansalaisuus houkuttelee venäläisiä, koska sen myötä saa EU:n kansalaisuuden. Se helpottaa liikkumista, kun viisumia ei tarvita.
Suomen kansalaisuuden saamiseksi edellytetään muun muassa riittävää kielitaitoa ja asumisaikaa sekä nuhteettomuutta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä,että tulee.
Tarvitsemme työ- ja lisääntymiskykyistä väestöä.