Kannaksen armeijan uudeksi komentajaksi nimitettiin 15.6.1944 kenraali Lennart Oesch. Hän valitsi komentopaikakseen Kantturaniemen, entä jos ilmakuvat etulinjan eteen kaivetuista juoksuhaudoista olisi tomitettu ylijohdolle ja Oeschin esikunta olisi perustettu Suulajärvelle 2.6 ja ylipäällikön tykistö ja panssaritreservit sinne myös.
Kantturaniemi
Anonyymi
12660
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ylijohtomme tiesi hyökkäysvalmisteluista tiedusteluraporttien perusteella,mutta ei odottanut hyökkäystä niin aikaisin ja niin nopeana javoimakkaana,kuin se tuli.
Ylikohto halusi johtaa Kannaksen puolustusta Mikkelistä, mutta totesi homman mahdottomaksi.
Oesch aloitti johtamisen 16.6. IV AKE:ssa Muolaassa,koska hänellä ei ollut omaa esikuntaa.Ensimmäinen esitys oli vetäytyminen viivyttäen VKT-asemaan. Marski hyväksyi sen.
KaJokE aloitti toiminnan Kantturaniemessä Ihantalan taistelun aikana .
Lisäys:Jatkosodassa ei ollut Kannaksen armeijaa. Asemasodan aikainen Kannaksen ryhmä jaettiin armeijakunniksi keväällä -44.
Oeschin esikunta oli Kannaksen joukkojen johtoporras eli KaJokE.
Puna-armeijan läpimurron tapahduttua Kannaksen armeijan uudeksi komentajaksi nimitettiin 15.6.1944 kenraali Lennart Oesch. Hän valitsi komentopaikakseen Kantturaniemen.
Armeijakuntien yläpuolella on armeijan esikunta, jonka operatiivinen toimialue oli Karjalan Kannas.
KaJoKE = Kannaksen Joukkojen Komentajan Esikunta
Se vastasi armeijan esikuntaa, eli johti Kannaksella olevia armeijakuntia, joita olivat kolmas ja neljäs armeijakunta. Kannakselle muodostettiin myös viides armeijakunta, jonka esikuntana toimi Syväriltä siirretty V AKE.
Ei vastannut, se oli vain rintamaa kähellä oleva sivukonttori.
Olihan se hetken aikaa Imatrallakin Schreyn huvilassa.
Sieltä oli lyhyempi Munsalaan.
Oesch:n esikuntako se niin kovasti puhuttaa? Lukekaa poijjaat oikeita kirjoja. Niistä ne asiat selviää... tai sitten ei. Nyt siis selvisi.
Kas tässä on 2 kirjaa 12 hyllymetrin valikoimastani:
Kädessäni on kirjat: K.L. Oesch Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v.1944, Otava 1956
Helge Seppälä: Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, 1998 Gummerus
Oesch:n omassa kirjassa ei ole yhtään valokuvaa, lukuunottamatta kansipaperin calokuvaa karttapöydän ääreen kumartunees Oesch:sta kynä kädessään. Seppälän kirjassa on kuvia runsaastikin ja eräässä niistä on Erfurth Oesch:n kanssa elokuussa 21 päivä 1944 tuomassa Oesch:lle "Saksan rautaa kaulaan". Siis kunniamerkkiä, joka oli das Deutsche Kreuz in Gold. Sitä tuskin annettiin ihan aiheetta!
Seppälän kirjassa kerrotaan melko tarkkaan nuo kesän 1944 vaiheet, sivut 158-159.
Mennessään Kannakselle 1. etappi oli paksun-Taavetin esikunta Ylä-Kuusaassa.
Oesch:n esikunta oli aluksi jonkun aikaa Imatralla Schreyn huvilassa, mutta siirtyi kesäkuun 29. päivänä Saimaan rannalle Kantturanniemen varuskuntaan, jossa se toimi sodan loppuun saakka.
Näin se meni.
Vieläki ihmettelen minkälaiset ne pioneeri joukot olivat ,jotka jättivät ehjät maantiet ja rautatiet vihollisen käyttöön aina viipuriin saakka ,- eikö ollu maantie miinoja eli tynnyri pommeja käytettävissä pioneereilla ?
Lopeta ihmettely ja pane toimeksi!
Mitä olet tehnyt viimeiset 75 vuotta?
Vuonna 1944 piti puolustuksen syvyyden olla vähintäin 50 km mieluummin 70 km.
///Penna Tervo
Imatra on vanhalta rajalta vajaa 200 km, tähän operatiiviseen konttoriin. Karjalan kannaksella olevat suomalaiset armeijakunnat olivat Mikkelin Päämajan suoranaisessa johdossa. Tätä ennen koordinointi oli puutteellista ja osin tämän jälkeenkin.