Lukiessani Voima-lehteä huomasin mielenkiintoisen kolumnin, johon oli vastattu saman lehden mielipidepalstalla seuraavassa numerossa. Numerossa 10/04 on miespuolisen henkilön kolumni, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Tässä kolumnissa esitetään seuraavia väitteitä:
- Amnestyn Joku raja – kampanjan mukaan naisten oikeuksia loukataan räikeästi jatkuvasti suomalaisissa kodeissa, jopa yhtä julmasti kuin sota-alueilla: tappoja, raiskauksia ja väkivaltaa.
- Suomessa kuolee vuosittain noin 30 naista kotiväkivallan uhreina
- vuosittain 90 000 naista kokee väkivaltaa kotonaan tai läheisissä ihmissuhteissaan
- Miesten tulisi tuntea kollektiivista häpeää miessukupuolensa johdosta näiden hirveyksien vuoksi
Seuraavan numeron, Voima 1/2005, mielipidepalstalla miesaktivisti oikoo näitä yleistyksiä mm. seuraavasti:
- 90 000 hakattua naista per vuosi Suomessa – väite on otettu Usko Toivo Hakkaus – tutkimuksen yhteenveto-osasta. Tutkimuksen mukaan yleisin väkivallan muoto on tällöin liikkumasta estäminen, uhkailu ja kolmanneksi läimäisy. Luku ei siis ole tarpeeksi selvä kuvaamaan yksittäisiä väitteitä, esimerkiksi lyömistä. On epäselvää kuinka suuri osa näistä tapauksista täyttäisi pahoinpitelyn tunnusmerkit oikeudessa (oma kommentti: kuinkahan moni mies on kokenut naisen väkivaltaa esimerkiksi läimäisyjen muodossa?).
- Usko Toivo Hakkaus – tutkimuksen vastaava Minna Piispa on julkaissut aiheesta kirjoituksen Haaste – lehdessä ja Violence Against Women 2002 – julkaisussa. Hänen mukaansa pari prosenttia naisista Suomessa elää klassisessa parisuhteessa, jossa käytetään nyrkkiväkivaltaa.
- Lisäksi Piispa korostaa, että patriarkaalisen yhteiskunnan käsitteet eivät sovellu käytettäväksi suomalaisessa yhteiskunnassa ( minun oma päätelmä: tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että Amnestyn kampanjan rajut väitteet, sekä Gudryn Shcumanin väitteet ovat liioiteltuja ja luonteeltaan propagandistisia).
- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen viisi turvallisuustutkimusta vuosilta 1980-2003 osoittavat, että naisiin kohdistuva väkivalta on kutistunut puoleen ja vammautuminen tällaisissa tilanteissa neljännekseen.
Feministien väitteet joutuvat jälleen kerran täysin outoon valoon näiden faktojen valossa. On selvää, että naisten asemaa Suomessa ja länsimaissa on kestämätöntä verrata johonkin sotatilassa olevaan maahan ja kolmansiin maihin. Nainen ei ole oikeudeton, alistettu eläin Suomessa, toisen luokan kansalainen. Vahvin kritiikki feminismiä vastaan onkin, että aika on ajanut ohi feministien väitteiden. Ne eivät kestä enää kriittistä tarkastelua nykyajassa. Feminismi on kriisissä ja mitä nopeammin ihmiset omaksuvat tämän tosiasian, sitä nopeampaa voimme suunnata yhteiskunnan voimavaroja uusiin haasteisiin tasa-arvokeskustelussa.
Kummallinen oli näkemys siitä, että kaikkien miesten tulisi hävetä sukupuoltaan siksi, koska jotkut syyllistyvät väkivaltaan. Ajatuksena on varmaan sitä kautta istuttaa miehiin syyllisyyden siemen, jota kautta naissukupuoli pääsee sitten loistamaan.
Tässä kolumnissa esitetään seuraavia väitteitä:
- Amnestyn Joku raja – kampanjan mukaan naisten oikeuksia loukataan räikeästi jatkuvasti suomalaisissa kodeissa, jopa yhtä julmasti kuin sota-alueilla: tappoja, raiskauksia ja väkivaltaa.
- Suomessa kuolee vuosittain noin 30 naista kotiväkivallan uhreina
- vuosittain 90 000 naista kokee väkivaltaa kotonaan tai läheisissä ihmissuhteissaan
- Miesten tulisi tuntea kollektiivista häpeää miessukupuolensa johdosta näiden hirveyksien vuoksi
Seuraavan numeron, Voima 1/2005, mielipidepalstalla miesaktivisti oikoo näitä yleistyksiä mm. seuraavasti:
- 90 000 hakattua naista per vuosi Suomessa – väite on otettu Usko Toivo Hakkaus – tutkimuksen yhteenveto-osasta. Tutkimuksen mukaan yleisin väkivallan muoto on tällöin liikkumasta estäminen, uhkailu ja kolmanneksi läimäisy. Luku ei siis ole tarpeeksi selvä kuvaamaan yksittäisiä väitteitä, esimerkiksi lyömistä. On epäselvää kuinka suuri osa näistä tapauksista täyttäisi pahoinpitelyn tunnusmerkit oikeudessa (oma kommentti: kuinkahan moni mies on kokenut naisen väkivaltaa esimerkiksi läimäisyjen muodossa?).
- Usko Toivo Hakkaus – tutkimuksen vastaava Minna Piispa on julkaissut aiheesta kirjoituksen Haaste – lehdessä ja Violence Against Women 2002 – julkaisussa. Hänen mukaansa pari prosenttia naisista Suomessa elää klassisessa parisuhteessa, jossa käytetään nyrkkiväkivaltaa.
- Lisäksi Piispa korostaa, että patriarkaalisen yhteiskunnan käsitteet eivät sovellu käytettäväksi suomalaisessa yhteiskunnassa ( minun oma päätelmä: tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että Amnestyn kampanjan rajut väitteet, sekä Gudryn Shcumanin väitteet ovat liioiteltuja ja luonteeltaan propagandistisia).
- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen viisi turvallisuustutkimusta vuosilta 1980-2003 osoittavat, että naisiin kohdistuva väkivalta on kutistunut puoleen ja vammautuminen tällaisissa tilanteissa neljännekseen.
Feministien väitteet joutuvat jälleen kerran täysin outoon valoon näiden faktojen valossa. On selvää, että naisten asemaa Suomessa ja länsimaissa on kestämätöntä verrata johonkin sotatilassa olevaan maahan ja kolmansiin maihin. Nainen ei ole oikeudeton, alistettu eläin Suomessa, toisen luokan kansalainen. Vahvin kritiikki feminismiä vastaan onkin, että aika on ajanut ohi feministien väitteiden. Ne eivät kestä enää kriittistä tarkastelua nykyajassa. Feminismi on kriisissä ja mitä nopeammin ihmiset omaksuvat tämän tosiasian, sitä nopeampaa voimme suunnata yhteiskunnan voimavaroja uusiin haasteisiin tasa-arvokeskustelussa.
Kummallinen oli näkemys siitä, että kaikkien miesten tulisi hävetä sukupuoltaan siksi, koska jotkut syyllistyvät väkivaltaan. Ajatuksena on varmaan sitä kautta istuttaa miehiin syyllisyyden siemen, jota kautta naissukupuoli pääsee sitten loistamaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Kummallinen oli näkemys siitä, että kaikkien miesten tulisi hävetä sukupuoltaan siksi, koska jotkut syyllistyvät väkivaltaan. Ajatuksena on varmaan sitä kautta istuttaa miehiin syyllisyyden siemen, jota kautta naissukupuoli pääsee sitten loistamaan."
No tästä juuri on kysymys. Saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni ja takaraivossa on pelko että ne viedään pois. Ovathan naiset jo Suomessa selkeästi paremmassa asemassa kuin miehet: heitä ei syrjitä missään, päinvastoin tuetaan monessa asiassa, mutta miehillä on edelleen asevelvollisuus, miehiä syrjivät huoltajuuskäytännöt, suurempi syrjäytymisen riski jne. Siis halutaan, feministit haluavat, pitää kiinni tästä saavutetusta vähän joka alueella mukavan etuoikeutetusta asemasta ja hyökkäyshän on paras puolustus. Kun propagandaa käytetään tarpeeksi miesten syyllistämiseksi, se auttaa torjumaan miesten vaatimuksia oman asemansa parantamiseksi. Jossain määrin etujen ja vastuiden tasapainottelu on kuitenkin aina nollasummapeliä, eli miesten aseman parantaminen voisi hyvinkin olla naisilta pois.
nykyään itiävä miesviha ja tollanen anusmainen kollektiivihäpeä,mikä miehillä pitäisi olla,vaikuttaa samalta kuin suhteessa olevan miehen lipsuminen tossun alle. Jos ajatellaan että miehet ja naiset myös ovat kollektiivisessa suhteessa tässä yhteiskunnassa,niin miehistä alkaa pikkuhiljaa tulla naaraan "kotieläimiä".
Oikeudet pois ja velvollisuudet tilalle. Ärsyttävää kun joku kiihkofemmari manaa että te miehet olette aivokapasiteetiltanne heikompia kuin ME NAISET-ylpeällä äänensävyllä- ja pahoinpitelette meitä!
Jos kerran nainen on tätä mieltä niin hänenhän pitäisi hyväksyä pahoinpiteleminen,koska mieshän ei voi sille mitään että on siunattu heikommilla aivoilla. Mutta naiset käyttävät aina näitä faktoja negatiivisessa mielessä,eivätkä näe asian toista näkökulmaa,joka ehkä auttaisi ymmärtämään mistä erinnäiset käyttäytymistavat johtuvat..
...tämmöstä mielessä tässä ja nyt...