– työmarkkinapomot riitelevät omassa kuplassaan.
Työmarkkinoilla on nähty viime päivinä jyrkkää menoa. Koko järjestelmä saattaa vetää viimeisiään.
Mekaanisessa metsäteollisuudessa eli lähinnä sahoilla lakkorintama on rakoillut ja koneet pysyvät joissakin tuotantolaitoksissa käynnissä. Työmarkkinoiden taistelusanastosta kaivetaankin esiin vanhoja tuttuja sanontoja kuten rikkuri, ja lisäksi satelee uhkauksia vaikeuttaa niiden yritysten toimintaa, jotka käyttävät ”rikkurityövoimaa”. Sata vuotta sitten sama olisi sanottu iskulauseella ”kankia koneisiin”, nyt se muotoillaan varovaisemmin, mutta tavoite lienee yhteneväinen.
Jotenkin koko työmarkkinahulinasta tulee mieleen ajatus, että koko järjestelmä elää lopun alkua.
Ovatko nämä järjestelmän viimeisiä kuolinkorahduksia ennen lopullista niittiä?
Kun tavallinen sahatyöläinen haluaa pitää oman paikkakuntansa ainoan työllistäjän terät pyörimässä, ollaan aika kaukana helsinkiläisen työmarkkinapomon ajattelusta ja tappelusta kiky-tunneista. Mediassa on ollut muutamien luottamusmiesten varovaisia, hiukan alistuneita mielipiteitä siitä, että pienellä paikkakunnalla asiat näyttävät joskus toisenlaisilta kuin valtakunnansovittelijan toimiston pitkän pöydän äärellä. Työmarkkinajärjestelmä elää omassa kuplassaan, kun taas duunarit ja yrittäjät yrittävät säilyttää työpaikat ja elannon ja mikä tärkeintä, elää omalla kotiseudullaan. Eikö koko Suomi tulisi pitää asuttuna?
Puolueet ovat jo kuplaantuneet eli etääntyneet kannattajiensa todellisesta ajatusmaailmasta.
Nyt on näköjään työmarkkinajärjestöjen vuoro.
Työmarkkinoilla on nähty viime päivinä jyrkkää menoa. Koko järjestelmä saattaa vetää viimeisiään.
Mekaanisessa metsäteollisuudessa eli lähinnä sahoilla lakkorintama on rakoillut ja koneet pysyvät joissakin tuotantolaitoksissa käynnissä. Työmarkkinoiden taistelusanastosta kaivetaankin esiin vanhoja tuttuja sanontoja kuten rikkuri, ja lisäksi satelee uhkauksia vaikeuttaa niiden yritysten toimintaa, jotka käyttävät ”rikkurityövoimaa”. Sata vuotta sitten sama olisi sanottu iskulauseella ”kankia koneisiin”, nyt se muotoillaan varovaisemmin, mutta tavoite lienee yhteneväinen.
Jotenkin koko työmarkkinahulinasta tulee mieleen ajatus, että koko järjestelmä elää lopun alkua.
Ovatko nämä järjestelmän viimeisiä kuolinkorahduksia ennen lopullista niittiä?
Kun tavallinen sahatyöläinen haluaa pitää oman paikkakuntansa ainoan työllistäjän terät pyörimässä, ollaan aika kaukana helsinkiläisen työmarkkinapomon ajattelusta ja tappelusta kiky-tunneista. Mediassa on ollut muutamien luottamusmiesten varovaisia, hiukan alistuneita mielipiteitä siitä, että pienellä paikkakunnalla asiat näyttävät joskus toisenlaisilta kuin valtakunnansovittelijan toimiston pitkän pöydän äärellä. Työmarkkinajärjestelmä elää omassa kuplassaan, kun taas duunarit ja yrittäjät yrittävät säilyttää työpaikat ja elannon ja mikä tärkeintä, elää omalla kotiseudullaan. Eikö koko Suomi tulisi pitää asuttuna?
Puolueet ovat jo kuplaantuneet eli etääntyneet kannattajiensa todellisesta ajatusmaailmasta.
Nyt on näköjään työmarkkinajärjestöjen vuoro.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rikkaat suuromistajat harjoittavat ns verosuunnittelua joka tähtää verojen maksun vähenemiseen.
Hallintarekisterin tultua vopimaan, se on entistä helpompaa.
AY-liike huolehtii työläiselle köyhäinapua paremman palkan, josa työmies maksaa veronsa varmasti.
AY-liike peitää maan kunnossa ja kilpailukykyisenä.
vai oikein rikkaat heh ja tuokin köyhä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005881995.html
aika paska palkka kun harteilla on koko maan hyvinvointi
Tärkeintä on, että minä saa valtaa ja ennen kaikkea paljon omaisuutta. Riku Aalto
Ja merimiehille lisää lisää veronmaksajien kukkarosta. Nykyinen verotuki merimiehille on riittämätön.