Britannian lähtö pakottaai EU:n leikkaamaan menojaan tai korottamaan jäsenmailta kerättäviä maksuja. Tämä vaikuttaa myös Suomeen – mutta vain vähän.
Torstaina EU-jäsenyydestään äänestävä Britannia on kuulunut Suomen tavoin unionin nettomaksajiin eli maihin, jotka laittavat EU:n budjettiin enemmän rahaa kuin sieltä saavat. Kuinka paljon Britannian ero unionista kasvattaisi esimerkiksi Suomen maksuosuutta?
Asiaa voi tarkastella yksinkertaisen sormiharjoituksen avulla käyttämällä tuoreimpia, EU:n vuoden 2014 budjettitilastoja. Tuolloin Britannia maksoi muun muassa jäsenmaksuina EU:hun 14 miljardia euroa, mikä vastasi yli kymmentä prosenttia EU:n kaikilta jäsenmailtaan keräämästä 132 miljardin potista.
Britannian maksuosuus olisi ollut noin 20 miljardia euroa ilman maan vuonna 1984 itselleen neuvottelemaa maksualennusta.
Vastapainoksi maksamilleen 14 miljardille Britannia otti EU:lta vastaan maataloustukia ja muita tulonsiirtoja yhteensä 7 miljardin euron edestä. Näin maan niin sanottu nettomaksuosuus oli samat 7 miljardia, eli sen suuruisen loven Britannian poissaolo olisi vuonna 2014 EU:n budjettiin jättänyt.
Suomi maksoi kyseisenä vuonna EU:hun maksuja 1,9 miljardia euroa. Kun unionin 132 miljardin kokonaispotista vähentää Britannian maksamaan siivun, Suomen osuus jäljelle jäävästä 118 miljardista oli 1,6 prosenttia.
Jos Britannian lähdöstä syntyneen 7 miljardin loven paikkaisi nostamalla jäljelle jäävien jäsenmaiden maksuosuuksia näissä samoissa suhteissa, Suomen maksutaakka kasvaisi 110 miljoonalla reiluun kahteen miljardiin euroon.
Suomen saamien noin 1,1 miljardin tukien jälkeen nettomaksuosuus nousisi vuoden 2014 luvuilla siis noin 800 miljoonasta 900 miljoonaan.
Torstaina EU-jäsenyydestään äänestävä Britannia on kuulunut Suomen tavoin unionin nettomaksajiin eli maihin, jotka laittavat EU:n budjettiin enemmän rahaa kuin sieltä saavat. Kuinka paljon Britannian ero unionista kasvattaisi esimerkiksi Suomen maksuosuutta?
Asiaa voi tarkastella yksinkertaisen sormiharjoituksen avulla käyttämällä tuoreimpia, EU:n vuoden 2014 budjettitilastoja. Tuolloin Britannia maksoi muun muassa jäsenmaksuina EU:hun 14 miljardia euroa, mikä vastasi yli kymmentä prosenttia EU:n kaikilta jäsenmailtaan keräämästä 132 miljardin potista.
Britannian maksuosuus olisi ollut noin 20 miljardia euroa ilman maan vuonna 1984 itselleen neuvottelemaa maksualennusta.
Vastapainoksi maksamilleen 14 miljardille Britannia otti EU:lta vastaan maataloustukia ja muita tulonsiirtoja yhteensä 7 miljardin euron edestä. Näin maan niin sanottu nettomaksuosuus oli samat 7 miljardia, eli sen suuruisen loven Britannian poissaolo olisi vuonna 2014 EU:n budjettiin jättänyt.
Suomi maksoi kyseisenä vuonna EU:hun maksuja 1,9 miljardia euroa. Kun unionin 132 miljardin kokonaispotista vähentää Britannian maksamaan siivun, Suomen osuus jäljelle jäävästä 118 miljardista oli 1,6 prosenttia.
Jos Britannian lähdöstä syntyneen 7 miljardin loven paikkaisi nostamalla jäljelle jäävien jäsenmaiden maksuosuuksia näissä samoissa suhteissa, Suomen maksutaakka kasvaisi 110 miljoonalla reiluun kahteen miljardiin euroon.
Suomen saamien noin 1,1 miljardin tukien jälkeen nettomaksuosuus nousisi vuoden 2014 luvuilla siis noin 800 miljoonasta 900 miljoonaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Näin vertailun vuoksi vaan että mikäli Suomen valtio nostaisi ulosoton suojaosuutta parilla satasella kuussa,Suomen valtio säästäisi tuon yhden miljardin asumis ja toimeentulotuissa,mutta nyt nuokin rahat menevät maailman rikkaimmille koronkiskojafirmoille ja esim norjalaisille joilla kyllä on jo rahaa sijoitettuna maailman pörsseihin noin 1000 miljardia euroa,mutta miksi hallitus ei tee mitään?