Miksi valehtelette ruotsalaisesta prikaatista Sallassa?
Miksi levitätte tämmöistä valhetta ruotsalaisesta prikaatista?
Ottaisitte EDES selvää kuinka asiat OIKEASTI oli! Lukekaa tuosta linkistä perusfaktat kohdilleen! Ruotsalaiset eivät todellakaan olleet tammikuussa 1940 Sallan rintamalla! Lentokoneet oli. Lukekaahan tuosta linkistä edes FAKTAT KOHDALLEEN!
Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4261
"Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista. Hyvä asia kuitenkin oli tuo suomalaisten joukkojen vapauttaminen Sallan suunnalta, sillä ne ehtivätkin vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin mukaan. "
---
IS:n höpöjuttu ruotsalaisesta prikaatista Sallassa tammikuussa 1940
Julkaistu: 26.1. 8:30
Tammikuun lopulla 1940 talvisodan rintamilla oli vielä värisevää tyyntä täyden myrskyn edellä. Kannaksella tykkituli jauhoi suomalaisten asemia. Pohjoisessa ruotsalaiset lentäjät taistelivat punatähtisiä hävittäjiä vastaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006384649.html
-
" Pohjoisessa käytiin asemasotaa. Siellä asemat suomalaisilta vaihtoi ruotsalaisten vapaaehtoisten prikaati, jolla oli vahva ilmatuki. Ruotsalaisten Gloster Gladiator -hävittäjiä on Lapissa kolmannes maan hävittäjävahvuudesta. Ne kävivät ilmataisteluita Neuvostoliiton koneita vastaan. "
Kuuntele lisää 105 päivää -podcast-sarjan jaksoja täältä.
https://www.is.fi/aihe/105-paivaa/
Timo Paunonen, Simo Holopainen
Miksi levitätte tämmöistä valhetta ruotsalaisesta prikaatista?
Ottaisitte EDES selvää kuinka asiat OIKEASTI oli! Lukekaa tuosta linkistä perusfaktat kohdilleen! Ruotsalaiset eivät todellakaan olleet tammikuussa 1940 Sallan rintamalla! Lentokoneet oli. Lukekaahan tuosta linkistä edes FAKTAT KOHDALLEEN!
Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4261
"Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista. Hyvä asia kuitenkin oli tuo suomalaisten joukkojen vapauttaminen Sallan suunnalta, sillä ne ehtivätkin vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin mukaan. "
---
IS:n höpöjuttu ruotsalaisesta prikaatista Sallassa tammikuussa 1940
Julkaistu: 26.1. 8:30
Tammikuun lopulla 1940 talvisodan rintamilla oli vielä värisevää tyyntä täyden myrskyn edellä. Kannaksella tykkituli jauhoi suomalaisten asemia. Pohjoisessa ruotsalaiset lentäjät taistelivat punatähtisiä hävittäjiä vastaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006384649.html
-
" Pohjoisessa käytiin asemasotaa. Siellä asemat suomalaisilta vaihtoi ruotsalaisten vapaaehtoisten prikaati, jolla oli vahva ilmatuki. Ruotsalaisten Gloster Gladiator -hävittäjiä on Lapissa kolmannes maan hävittäjävahvuudesta. Ne kävivät ilmataisteluita Neuvostoliiton koneita vastaan. "
Kuuntele lisää 105 päivää -podcast-sarjan jaksoja täältä.
https://www.is.fi/aihe/105-paivaa/
Timo Paunonen, Simo Holopainen
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eipä näy faktat kiinnostavan toimittajia.
Kenraaliluutnantti Linderin komentama Svenska Frivilligkåren liitettiin kenttäar-
meijaan 20.2. Sen prikaatin vahvuinen Stridsgrubben käsitti alkuvaiheessa kaksi vah-
vaa pataljoona kolmannen ollessa vielä koulutuksessa. LRE esitti, että rintamavastuun
vaihdon yhteydessä 122.D lyötäisiin Sallan rintamalla jo olevien ja sinne keskitettävi-
en joukkojen kootulla hyökkäyksellä. Tähän ei päämaja kuitenkaan suostunut, kos-
ka joukkoja tarvittiin kipeästi Viipurin suunnalla. Stridsgruppen SFK (komentajana
eversti A. Nordenswan, esikuntapäällikkönä everstiluutnantti C. A. Ehrensvärd) otti
rintamavastuun JR 40:ltä Märkäjärvellä 28.2.1940. Er.P 17 alistettiin ruotsalaisille
eteläisen sivustan varmistamiseksi. Pääosa Osasto Roinisesta siirrettiin Saijaan, missä
se otti rintamavastuun Osasto Suorannalta. Joukkojen vaihdot suoritettiin neuvos-
toliittolaisten ilmaylivoiman vuoksi yöaikaan -40 aseen pakkasessa. Myös Petsamon
suunnalla taistellut Osasto Pennanen alistettiin kenraaliluutnantti Linderille
Olisit laittanut linkin tuohon kökköönlainaukseesi!
Pentti Airio: Sallan suunnan taistelut 1939–1940
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/77492/PenttiAirio_Sallan_suunnan_taistelut.pdf
Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen?
Pentti Airio kävi 4.5.2009 Oulussa esittelemässä kirjaansa Ragnar Nordström ja Talvisota.
Aluksi hän kertoi kirjan olevan tavallaan "tilaustyö" RN:n pojan taholta, koska Talvisodan aikaisia tapahtumia Pohjois-Suomessa ei kuulemma monetkaan tunne kovin hyvin. Samaten selvitettiin RN:n suorittamia asehankintoja Ruotsista. Ragnar Nordströmin Voitto tai kuolema -kirjan lukeneille ja Talvisodan tapahtumia tunteville ei esitelmässä ollut juurikaan uutta.
Airio kertoi ruotsalaisia vapaaehtoisia olleen Lapin rintamalla kaikkiaan noin 7700, mukaan lukien norjalaiset vapaaehtoiset, joita oli noin 700. Toki heidän sinne saapumisensa myöhäinen ajankohta tuli sivulauseessa kovin epämääräisesti esille. Airio painotti muutenkin aivan erikoisesti Ruotsin avustustoimintaa ja kuinka tärkeänä Ragnar Nordström piti maayhteyden säilyttämistä Ruotsiin. Ostihan kirjan sankari Nordström itsekin maatilan aivan länsirajan pinnasta, ehkäpä juuri varmistaakseen perheelleen sujuvan siirtymisen Ruotsiin tarvittaessa.
Yleisön seasta tulleeseen kysymykseen ruotsalaisvapaaehtoisten todellisesta määrästä rintamalla hän antoi saman vastauksen eli noin 7700. Lopulta hän kuitenkin kertoi, ettei asiasta oikeastaan ole tehty edes suomenkielistä tutkimusta. Luulisi olevan jo vihdoinkin syytä tehdä sellainen tutkimus!
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
4.5.2009 Prikaatinkenraali evp. Pentti Airio "Ragnar Nordström ja talvisota"
Asiaa tuntemattomille: kuka Pentti Airio? Prikaatikenraali evp, sotatieteiden tohtori Pentti Airio, oli vuonna 2008 Suomen Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Airio
Sivu 32:
"esikuntapäällikkönä everstiluutnantti C. A. Ehrensvärd) otti
rintamavastuun JR 40:ltä Märkäjärvellä 28.2.1940."
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/77492/PenttiAirio_Sallan_suunnan_taistelut.pdf
Jokainen tietää kuinka Talvisota loppui 13.3.1940
Ruotsalaiset vapaaehtoiset ehti olla rintamalla n. 2 viimeistä viikkoa ja "värväys koulutus varustelu" kesti siis noin 3 kuukautta!
Parempi sekin kuin ei mitään, sillä suomalaiset ehtivät vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin estäen NL:n joukkojen pääsyn pitemmälle niiden tekemän Viipurinlahden ylityksen jälkeen.
Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940 tai 1941-1944? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen kaiken kaikkiaan?
Kahta samansuuruista lukemaa ei eri kirjoista löydy, mutta tässä on eräs näkemys asiasta:
Suomen asiasta tuli omani -kirjassa on esitetty suuntaa antavia lukumääriä Talvisodan rintamalla olleista ruotsalaisista vapaaehtoisista.
Orvar Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 30 kuinka "Lopulta Ruotsalaiseen vapaaehtoisjoukkoon kuului 8260 ruotsalaista, 727 norjalaista ja 60 suomalaista tulkkia." - "Noin 200 ruotsalaista vapaaehtoista palveli Vaasan tykistössä, runsaat satakunta Turun ilmatorjuntajoukoissa ja melkein yhtä monta Pellingin rannikkopuolustuksessa."
Sisältyikö ruotsalainen lentolaivue F 19 henkilökuntineen tuohon lukuun, ei sattunut löytymään tuosta Nilssonin kirjasta. Lisäksi oli vapaaehtoisia mekaanikoja ja asentajia siviilipuolella.
Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 55, kuinka Mannerheim vieraili Märkäjärvellä Talvisodan päätyttyä.
26.3.1940 olivat kaikki ruotsalaiset SFK:n vapaaehtoiset joukot I ja II taisteluosastoista ryhmittyneet Paikanselän kukkulan länsiosaan suureen avoneliöön. "Taisteluosasto SFK:n päällikkö, eversti Arthur Nordenswan ilmoitti ylipäällikölle. Mannerheim tervehti meitä: "Hyvää päivää, ruotsalaiset vapaaehtoiset." Noin 4000 kurkusta kajahti mahtava vastaus: "Hyvää päivää, herra sotamarsalkka."
Samassa kirjassa kerrotaan sivulla 270 luvussa Muistomatkoja, kuinka kahden Ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon yhteisvahvuus öisillä siirtomarsseilla Märkäjärvelle 1940 oli 3000 miestä. Taisteluosastojen kokonaislukumääräksi on siis sanottu 3000, mikä vastaa hyvin monissa kirjoissa kerrottua mielikuvaa kahdesta vahvennetusta pataljoonasta.
I Taisteluosasto kulki 22.2.1940 alkaen 3 yömarssin kuluessa Kemijärven Isostakylästä Märkäjärven rintamalle.
II Taisteluryhmälle tuli sotareissun kovimmat tappiot paleltumisina, kun 1500:sta miehestä paleltui 70 miestä kokonaan pois muonavahvuudesta. (s. 35-38)
Pakkasmarssiksi ristityllä siirtomarssilla 24.-25.2.1940 pakkasen kerrotaan olleen aluksi -18 ja sitten kiristyneen, ollen jopa -49 astetta ja matka olikin alkuperäisen 28 km:n sijasta liki 40 km. Tuo virhearvio matkan pituudesta vei monelta mieheltä sormia, varpaita, raajan tai jopa nenänkin. Vaikka turkit päällä hiihdettiin, niin Nilsson kertoo siltikin palelleensa.
Ruotsalaisten turkeista tulikin mieleeni tällainen juttu Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:
"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle...
Kova pakkanen vei yhdellä taisteluosaston siirtomarssilla noin 70 ( vajaan 2 viikon rintamavastuun aikana kaikkiaan yhteensä liki 150) ruotsalaista "pois pelistä".
Suurin osahan ruotsalaisten haavoittuneistahan oli paleltuneita, eli kaikkiaan noin 150.
Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:
Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185.
---------------------------------------------------
Tarkennetaan hieman tuota juttua tähän loppupuolelle, "viivan alle". Lukemat vapaaehtoisista ja heidän tappioista vaihtelevat hieman lähteestä riippuen, mutta nyt siis Talvisodan historia 1-4 sarjan mukaan se menee näin:
Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:
Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185. Näistä paleltuneita n. 140
Sivulla 51 mainitaan näin: "Sen tappioluvut muodostuivat 33 kaatuneesta ja noin 50 haavoittuneesta. Lisäksi noin 130 miestä sai enemmän tai vähemmän vakavia paleltumisvammoja. Frivilligkåren lisäksi oli Suomessa erillisiä ruotsalaisia osastoja ilmatorjunnassa-, rannikkotykistö- ja kenttätykistöaselajeissa. Turussa ruotsalaisia vapaaehtoisia oli noin 80 ja Vaasassa noin 230. Joissakin suomalaisissa aluksissa oli ruotsalainen ilmatorjuntamiehistö. Tämän lisäksi oli muutamia ruotsalaisia suomalaisissa joukko-osastoissa. SFK:n ulkopuolella olevia ruotsalaisia vapaaehtoisia oli yhteensä n. 420 miestä."
Svenska frivilligkåren 1939-40
http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html
Avaus on pötyä.
Vain avaaja on kuullut ruotsalaisesta prikaatista Sallassa tammikuussa -40.
Sinä oletkin näemmä vielä lukutaidotonkin! Tässä jutussa puhutaan nimenomaan tammikuun lopusta 1940.
Julkaistu: 26.1. 8:30
"Tammikuun lopulla 1940 talvisodan rintamilla oli vielä värisevää tyyntä täyden myrskyn edellä."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006384649.html
-
" Pohjoisessa käytiin asemasotaa. Siellä asemat suomalaisilta vaihtoi ruotsalaisten vapaaehtoisten prikaati, jolla oli vahva ilmatuki. "
Oulussa avattiin Pääkirjastolla 13.2.2020 ruotsalaisten vapaaehtoisista ja etenkin F19 lentojoukoista kertova näyttely.
Samassa yhteydessä oli Pakkala-salissa esitelmä, jonka piti ruotsalaisten vapaaehtoisten maajoukkojen osalta joku Oulun kaupungin evp. eläkeläisvirkamies Matti Rossi (ei kuitenkaan se Denes Kiss -kirjailija-Rossi) ja F19 lentojoukkojen osalta Geust. Molemmat esitelmät oli lähinnä kehnohkoja. Geust on jo ikämies ja tunnettu kirjoistaan. Rossin esitys oli heikko jo tiedoiltaankin. 8700 vapaaehtoisen ruotsalaisjoukon kovat taistelut Lapissa -höpinät toistettiin sellaisenaan.
Geustin esitelmä lienee ollut pääpiirteissään sama kuin tuo 2015 pidetty. Hän kyllä hallitsee asian, mutta nyt ei ehkä ollut enää parhaimmillaan, eikä oikein hyvässä vedossa.
http://www.oulunruotsalainenklubi.fi/f19-lentorykmentin-muistoa-kunnioitettiin/
Kovista taisteluista. Tuliko ryssät Tornionjoelle tai puoliväliin Sallan rintamalla?
Oliko siellä edes ketään tulossa? Jos siellä ei ollut ruottalaisia niin ketä siellä oli?