Johdon kiky jäi tekemättä – hedelmiä nautitaan nyt
Kun kikyä sovittiin hallituksen uhkailujen saattelemana, luotiin kuvaa siitä, että myös johto mukaan lukien poliitikot osallistuvat vapaaehtoisesti. Kyllä me ollaan talkoissa mukana. Samoin kerrottiin kuinka näin yrityksillä on paremmin varaa investoida tulevaisuuteen eivätkä kikyrahat suinkaan siirry vain omistajille osinkojen kautta.
”Kohtuullisuustalkoot” jäivät suutariksi
Kesäkuussa 2015 Matti Alahuhta, Antti Herlin ja Reijo Karhinen tekivät ulostulon, jossa Alahuhta ja Herlin lupasivat lahjoittaa tuloistaan 5% hyväntekeväisyyteen ja Karhinen lupasi luopua viidestä prosentista palkastaan. Samalla he kehottivat muitakin yritysjohtajia mukaan ”kohtuullisuustalkoisiin”.
Aika pienet talkoot tuli.
IS kertoi elokuussa 2017 kuinka Karhinen jätti palkanalennuksen tekemättä perusteluinaan se, ettei kiky toteutunut suunnitellut suuruisena. Herlin ja Alahuhta toivottavasti ovat lahjoituksensa tehneet, sitähän on aika hankala varmistaa.
Sipilän hallituksen ministereille täytyy nostaa hattua, sillä heidän palkkaansa laskettiin luvatusti. Sen sijaan toivomus kansanedustajille kaikui lähinnä kuuroille korville ja aniharva osallistui toivotulla tavalla.
Hiljaiseksi jäi siis tällä rintamalla – solidaarisuus oli vähissä.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää – kiky on pöydällä taas
Suomessa on ollut tapana johtaa edestä – miten meni noin omasta mielestä?
Kun sama liturgia jälleen viime syksynä alkoi Suomen kilpailukyvystä ja työntekijöiden tarpeesta uhrautua Suomen edun vuoksi, tulee monelle mieleen edellinen kerta ja sitä seuranneet lähes olemattomat kohtuullisuustalkoot.
Onko johdolla ja omistajilla isänmaata? Toistuvat uhkailut toiminnan siirrosta ulkomaille osoittanevat, että ei näytä olevan. Toimimme Suomessa vain mikäli työntekijät nielevät vaatimuksemme. Meillä ei ole aikomustakaan omistamme tinkiä.
Osingoissa on taottu ennätyksiä ja johdon palkat ovat jatkaneet nousuaan. Yksi pahimpia virheitä on ollut, että erityisesti aineettomat investoinnit sisältäen tuotekehityksen eivät juurikaan ole nousseet kiky-kaudella. Tuotot on vain otettu yrityksistä ulos tulevaisuuden kilpailukyvyn kustannuksella.
Onko yrityksillä itsellään mitään vastuuta vai onko kaikki vain ulkoisten tekijöiden tulosta?
Julkista keskustelua katsellessa tuntuu, että yritystoiminnan menestys tuntuu olevan kiinni vain ulkoisista tekijöistä ja politiikasta. Ikään kuin yrityksellä ei tuntuisi olevan johtonsa mielestä juurikaan keinoja vaikuttaa omaan menestykseensä.
Kun kikyä sovittiin hallituksen uhkailujen saattelemana, luotiin kuvaa siitä, että myös johto mukaan lukien poliitikot osallistuvat vapaaehtoisesti. Kyllä me ollaan talkoissa mukana. Samoin kerrottiin kuinka näin yrityksillä on paremmin varaa investoida tulevaisuuteen eivätkä kikyrahat suinkaan siirry vain omistajille osinkojen kautta.
”Kohtuullisuustalkoot” jäivät suutariksi
Kesäkuussa 2015 Matti Alahuhta, Antti Herlin ja Reijo Karhinen tekivät ulostulon, jossa Alahuhta ja Herlin lupasivat lahjoittaa tuloistaan 5% hyväntekeväisyyteen ja Karhinen lupasi luopua viidestä prosentista palkastaan. Samalla he kehottivat muitakin yritysjohtajia mukaan ”kohtuullisuustalkoisiin”.
Aika pienet talkoot tuli.
IS kertoi elokuussa 2017 kuinka Karhinen jätti palkanalennuksen tekemättä perusteluinaan se, ettei kiky toteutunut suunnitellut suuruisena. Herlin ja Alahuhta toivottavasti ovat lahjoituksensa tehneet, sitähän on aika hankala varmistaa.
Sipilän hallituksen ministereille täytyy nostaa hattua, sillä heidän palkkaansa laskettiin luvatusti. Sen sijaan toivomus kansanedustajille kaikui lähinnä kuuroille korville ja aniharva osallistui toivotulla tavalla.
Hiljaiseksi jäi siis tällä rintamalla – solidaarisuus oli vähissä.
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää – kiky on pöydällä taas
Suomessa on ollut tapana johtaa edestä – miten meni noin omasta mielestä?
Kun sama liturgia jälleen viime syksynä alkoi Suomen kilpailukyvystä ja työntekijöiden tarpeesta uhrautua Suomen edun vuoksi, tulee monelle mieleen edellinen kerta ja sitä seuranneet lähes olemattomat kohtuullisuustalkoot.
Onko johdolla ja omistajilla isänmaata? Toistuvat uhkailut toiminnan siirrosta ulkomaille osoittanevat, että ei näytä olevan. Toimimme Suomessa vain mikäli työntekijät nielevät vaatimuksemme. Meillä ei ole aikomustakaan omistamme tinkiä.
Osingoissa on taottu ennätyksiä ja johdon palkat ovat jatkaneet nousuaan. Yksi pahimpia virheitä on ollut, että erityisesti aineettomat investoinnit sisältäen tuotekehityksen eivät juurikaan ole nousseet kiky-kaudella. Tuotot on vain otettu yrityksistä ulos tulevaisuuden kilpailukyvyn kustannuksella.
Onko yrityksillä itsellään mitään vastuuta vai onko kaikki vain ulkoisten tekijöiden tulosta?
Julkista keskustelua katsellessa tuntuu, että yritystoiminnan menestys tuntuu olevan kiinni vain ulkoisista tekijöistä ja politiikasta. Ikään kuin yrityksellä ei tuntuisi olevan johtonsa mielestä juurikaan keinoja vaikuttaa omaan menestykseensä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Työntekijät syövät toimitusjohtajat kuin rotat laivassa josta kapteeni yrittää karata.
Häh?
Katselkaapas youtuubista miten mailma rakentuu ja tiet valmistuu, maissa joissa ei näitä oleskelijoita ole harteilla
-suomen kate hävitetään näitten suihin, eikä mitenkään suomea rakentavia projekteja pystytä vetämään läpi
meistä tehhään näillä kehitysmaa
Niihin maihin ei oteta Afrikasta islamistioleskelijoita.
Aloitus on asiaa.