LTO:n tuloilman lämpötila?

> Ja koska se jälkilämmitys tehdään kalliilla sähköllä, paras arvo on
> "niin kylmää kuin perse kestää".

Joo, eihän sitä nyt omasta ja perheen mukavuudesta paria kymppiä vuodessa kannata maksaa. Säästyy sekin raha harakoiden lämmittämiseen pihalla sillä auton moottorin kylkeen liimatulla silitysraudalla...

Anonyymi kirjoitti:

> Ja koska se jälkilämmitys tehdään kalliilla sähköllä, paras arvo on
> "niin kylmää kuin perse kestää".

Joo, eihän sitä nyt omasta ja perheen mukavuudesta paria kymppiä vuodessa kannata maksaa. Säästyy sekin raha harakoiden lämmittämiseen pihalla sillä auton moottorin kylkeen liimatulla silitysraudalla...

Lue lisää

> Joo, eihän sitä nyt omasta ja perheen mukavuudesta paria kymppiä vuodessa kannata maksaa.

Kaltaisesi latvakakkoset vääntävät sekä tuloilman lämpötilan että muutoinkin lämmityksen tappiin. Sitten ihmetellään "tunkkaista" tai "kuivaa" huoneilmaa tai peräti "hapen puutetta", jotka kaikki johtuvat liian korkeasta (yli 25 °C) huonelämpötilasta. Tosin ratkaisuksi löytyy tähän ikkunatuuletus, joka kylläkin jäähdyttää lattioita, mutta senhän saa ratkaistua nostamalla lämpötilaa. Toki talo voi muutoinkin olla niin vuotava tai iv väärin säädetty, että lattoita jäähdyttää myös rakenteiden läpi tuleva vuotoilma.

Kun tuloilma on liian lämmintä, sillä saadaan uudessa talossa katettua lämmitystarvettakin. Mistä sitten seuraa, että vielä nollakeleilläkin varsinainen lämmitysjärjestelmä on pois päältä, mistä sitten seuraa, että kaikki auringon säteily ja sisäiset lämpökuormat helposti nostavat huonelämpötilan turhan korkeaksi.

Fiksumpi tapa on koko ajan jäähdyttää huoneita viileällä tuloilmalla. Jos menee liian viileäksi, niin sitä vartenhan se lämmitysjärjestelmä on. Näin saadaan lämpötila paremmin pysymään tavoitearvossaan ja saadaan esim. makuuhuoneet pidettyä viileämpinä, mikä on yöunien kannalta paljon parempi.

Tyhmästä päästä kärsii yleensä lompakko. Kun rahaa tuhlataan lämmittämiseen, jostain pitää tinkiä. Se "jostain" on lähes aina ilmanvaihto. IV konetta käytetään lähes jatkuvasti poissaoloteholla ja/tai suodattimet vaihdetaan joka toinen vuosi, vaikka tarve olisi 2-3 kertaa vuodessa. Minkä lisäsi karkeasuodattimet pitäisi tarkastaa ja putsata tarvittaessa parin kuukauden välein.

Anonyymi kirjoitti:

> Joo, eihän sitä nyt omasta ja perheen mukavuudesta paria kymppiä vuodessa kannata maksaa.

Kaltaisesi latvakakkoset vääntävät sekä tuloilman lämpötilan että muutoinkin lämmityksen tappiin. Sitten ihmetellään "tunkkaista" tai "kuivaa" huoneilmaa tai peräti "hapen puutetta", jotka kaikki johtuvat liian korkeasta (yli 25 °C) huonelämpötilasta. Tosin ratkaisuksi löytyy tähän ikkunatuuletus, joka kylläkin jäähdyttää lattioita, mutta senhän saa ratkaistua nostamalla lämpötilaa. Toki talo voi muutoinkin olla niin vuotava tai iv väärin säädetty, että lattoita jäähdyttää myös rakenteiden läpi tuleva vuotoilma.

Kun tuloilma on liian lämmintä, sillä saadaan uudessa talossa katettua lämmitystarvettakin. Mistä sitten seuraa, että vielä nollakeleilläkin varsinainen lämmitysjärjestelmä on pois päältä, mistä sitten seuraa, että kaikki auringon säteily ja sisäiset lämpökuormat helposti nostavat huonelämpötilan turhan korkeaksi.

Fiksumpi tapa on koko ajan jäähdyttää huoneita viileällä tuloilmalla. Jos menee liian viileäksi, niin sitä vartenhan se lämmitysjärjestelmä on. Näin saadaan lämpötila paremmin pysymään tavoitearvossaan ja saadaan esim. makuuhuoneet pidettyä viileämpinä, mikä on yöunien kannalta paljon parempi.

Tyhmästä päästä kärsii yleensä lompakko. Kun rahaa tuhlataan lämmittämiseen, jostain pitää tinkiä. Se "jostain" on lähes aina ilmanvaihto. IV konetta käytetään lähes jatkuvasti poissaoloteholla ja/tai suodattimet vaihdetaan joka toinen vuosi, vaikka tarve olisi 2-3 kertaa vuodessa. Minkä lisäsi karkeasuodattimet pitäisi tarkastaa ja putsata tarvittaessa parin kuukauden välein.

Lue lisää

Heh. Monessa koneessa tuloilma pakkasilla menee huomattavan alas, eli jonnekkin 10 asteen hujakoille ilman erillistä lämmitystä. Oikeastikko olet sitä mieltä, että tätä varten on lämmitysjärjestelmä?

Ei varmaankaan lämmitysjärjestelmä pysty poistamaan syntynyttä vedon tunnetta ja jos lämmitysjärjestelmällä tätä halutaan kompensoida, niin päästään helposti noihin mainitsemiisi yli 25 asteen sisälämpötiloihin.

Lämmityskautena oikea tuloilman lämpötila on joitakin (2-5) astetta viileämpää kuin sisäilma. Tällöin ilma sekoittuu huoneistossa hyvin, ilma on raikasta, sisälämpötila tasaista ja lämmityksen hoitaa se lämmitysjärjestelmä.

Ei lämmityskautena luonnollisesti jälkilämmitys on pois päältä ja jossain vaiheessa kytketään LTO kokonaan pois päältä. Itsellä kyseinen rajalämpötila LTO:n poiskytkemiseksi on viimeistään kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli 15 astetta. Nyt siis ollut pois päältä kuukauden verran. LTR-6:n tapauksessa jälkilämmitystä en ole ensimmäisen talven jälkeen käyttänyt jahka totesin koneen niin tehokkaaksi pakkasilla, että jälkilämmitystä ei tarvita. Tuloilma on alimmillaan 17-18 astetta ilman jälkilämmitystäkin kovillakin pakkasilla, tai niin kovilla kuin mitä täällä etelässä on.

OnnellinenSipokki

Anonyymi kirjoitti:

Heh. Monessa koneessa tuloilma pakkasilla menee huomattavan alas, eli jonnekkin 10 asteen hujakoille ilman erillistä lämmitystä. Oikeastikko olet sitä mieltä, että tätä varten on lämmitysjärjestelmä?

Ei varmaankaan lämmitysjärjestelmä pysty poistamaan syntynyttä vedon tunnetta ja jos lämmitysjärjestelmällä tätä halutaan kompensoida, niin päästään helposti noihin mainitsemiisi yli 25 asteen sisälämpötiloihin.

Lämmityskautena oikea tuloilman lämpötila on joitakin (2-5) astetta viileämpää kuin sisäilma. Tällöin ilma sekoittuu huoneistossa hyvin, ilma on raikasta, sisälämpötila tasaista ja lämmityksen hoitaa se lämmitysjärjestelmä.

Ei lämmityskautena luonnollisesti jälkilämmitys on pois päältä ja jossain vaiheessa kytketään LTO kokonaan pois päältä. Itsellä kyseinen rajalämpötila LTO:n poiskytkemiseksi on viimeistään kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli 15 astetta. Nyt siis ollut pois päältä kuukauden verran. LTR-6:n tapauksessa jälkilämmitystä en ole ensimmäisen talven jälkeen käyttänyt jahka totesin koneen niin tehokkaaksi pakkasilla, että jälkilämmitystä ei tarvita. Tuloilma on alimmillaan 17-18 astetta ilman jälkilämmitystäkin kovillakin pakkasilla, tai niin kovilla kuin mitä täällä etelässä on.

OnnellinenSipokki

Lue lisää

> Heh. Monessa koneessa tuloilma pakkasilla menee huomattavan alas, eli jonnekkin 10 asteen hujakoille ilman erillistä lämmitystä. Oikeastikko olet sitä mieltä, että tätä varten on lämmitysjärjestelmä?

Luetun ymmärtämisessä vikaa vai esität muuten vaan tyhmää?

Puhe oli siitä perinteisestä idiotismista = väännetään jälkilämmitystermostaatti tappiin ja puhalletaan huoneisiin 25-30 °C tuloilmaa.

Ongelmat:
1) kallis lämmitysenergia (sähkö), etenkin taloissa, missä se varsinainen lämmönlähde olisi maalämpö, kaukolämpö tms. missä kilowattitunnin hinta alhaisempi
2) huono hyötysuhde, etenkin taloissa, joissa kanavat yläpohjassa/yläpohjan eristeessä, kymmeniä prosentteja tuloilmaan syötetystä lämpöenergiasta karkaa matkan varrella taivaan tuuliin
3) lämpöä puhkataan tuloilman mukana kaikkiin huoneisiin, oli tarvetta tai ei (vrt. varsinaisessa lämmityksessä yleensä huonekohtainen säätö termostaateilla) -> sisälämpötila nousee liian korkeaksi lämpimällä säällä tai valaistuksen, auringon säteilyn yms. lämmittäessä -> lämmönhukka kasvaa ja/tai ylimääräinen lämpö pitää tuulettaa ikkunasta pihalle

Em. syistä tuloilman on hyvä olla muutaman asteen huoneilmaa viileämpää. Periaatteessa asunnoissa käytettävillä tuloilmaventtiileillä ohjearvo on enintään 6 astetta alle huonelämpötilan eli n. 16 °C, jos sisällä pyristellään 21-22 °C tasolle.

Jos vetohaittaa ei tule, niin voihan termostaatin alemmaksi säätää. Ja kannattaakin, koska nämä termostaatit voivat olla hyvin suuripiirteisiä ja tässä vaikuttaa sekin, että ilma voi jäähtyä tai lämmetä (lämmetä, jos kanavat seikkailevat esim. muuta asuntoa lämpimämpien pesutilojen katossa) matkan varrella.

Ex kämpässä tuloilman lämpötila oli 20 kun termostaatti oli säädetty 16 asteeseen. Samoin LTO sulattelu alkoi jäteilman lämpötilan laskiessa 8 asteeseen (manuaalin mukaan tehdasasetus oli 3). Eipä kauhesti kannata asteikkoihin luottaa, vaan a) säädetään mutulla b) erillisen mittarin mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

> Heh. Monessa koneessa tuloilma pakkasilla menee huomattavan alas, eli jonnekkin 10 asteen hujakoille ilman erillistä lämmitystä. Oikeastikko olet sitä mieltä, että tätä varten on lämmitysjärjestelmä?

Luetun ymmärtämisessä vikaa vai esität muuten vaan tyhmää?

Puhe oli siitä perinteisestä idiotismista = väännetään jälkilämmitystermostaatti tappiin ja puhalletaan huoneisiin 25-30 °C tuloilmaa.

Ongelmat:
1) kallis lämmitysenergia (sähkö), etenkin taloissa, missä se varsinainen lämmönlähde olisi maalämpö, kaukolämpö tms. missä kilowattitunnin hinta alhaisempi
2) huono hyötysuhde, etenkin taloissa, joissa kanavat yläpohjassa/yläpohjan eristeessä, kymmeniä prosentteja tuloilmaan syötetystä lämpöenergiasta karkaa matkan varrella taivaan tuuliin
3) lämpöä puhkataan tuloilman mukana kaikkiin huoneisiin, oli tarvetta tai ei (vrt. varsinaisessa lämmityksessä yleensä huonekohtainen säätö termostaateilla) -> sisälämpötila nousee liian korkeaksi lämpimällä säällä tai valaistuksen, auringon säteilyn yms. lämmittäessä -> lämmönhukka kasvaa ja/tai ylimääräinen lämpö pitää tuulettaa ikkunasta pihalle

Em. syistä tuloilman on hyvä olla muutaman asteen huoneilmaa viileämpää. Periaatteessa asunnoissa käytettävillä tuloilmaventtiileillä ohjearvo on enintään 6 astetta alle huonelämpötilan eli n. 16 °C, jos sisällä pyristellään 21-22 °C tasolle.

Jos vetohaittaa ei tule, niin voihan termostaatin alemmaksi säätää. Ja kannattaakin, koska nämä termostaatit voivat olla hyvin suuripiirteisiä ja tässä vaikuttaa sekin, että ilma voi jäähtyä tai lämmetä (lämmetä, jos kanavat seikkailevat esim. muuta asuntoa lämpimämpien pesutilojen katossa) matkan varrella.

Ex kämpässä tuloilman lämpötila oli 20 kun termostaatti oli säädetty 16 asteeseen. Samoin LTO sulattelu alkoi jäteilman lämpötilan laskiessa 8 asteeseen (manuaalin mukaan tehdasasetus oli 3). Eipä kauhesti kannata asteikkoihin luottaa, vaan a) säädetään mutulla b) erillisen mittarin mukaan.

Lue lisää

Luetun ymmärtäminen?!?

"> Joo, eihän sitä nyt omasta ja perheen mukavuudesta paria kymppiä vuodessa kannata maksaa.

Kaltaisesi latvakakkoset vääntävät sekä tuloilman lämpötilan että muutoinkin lämmityksen tappiin. "

Ja protestoit tuota vastaan. Ehkä sinun talosi lämpenee ilmanvaihdon kanssa parilla kympillä, mutta muiden ei.

Tai sitten vain muuten purat pahaa oloasi.


OnnellinenSipokki

Myös sulatus on kytketty pois päältä, eikä vielä ole LTO jäätynyt.

-raksaaja(sh)

Hyvät on lukemat tulopuolella on sinulla, meillä Talterilla tulo ilma on noilla pakkaslukemilla 10C kieppeillä ja jälkilämmitys päällä yhtenään, eli kone sammuu välillä. Ja pakkasella tuo ilman tulo viilentää huonetta niin hemmetisti. Harmi ettei tuo malli käy Talteriin.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvät on lukemat tulopuolella on sinulla, meillä Talterilla tulo ilma on noilla pakkaslukemilla 10C kieppeillä ja jälkilämmitys päällä yhtenään, eli kone sammuu välillä. Ja pakkasella tuo ilman tulo viilentää huonetta niin hemmetisti. Harmi ettei tuo malli käy Talteriin.

Lue lisää

Roottorikoneet on hyviä hyötysuhteen ja jäätymättömyyden takia.
LTR6 on ilmeisesti myös erittäin luotettava, pienemmissä näyttäisi olleen enemmän vikoja ym.

(meidän vanha LTR6 on äänekäs, vanhanaikaisilla AC puhaltimilla varustettu ja ohjaus on vanhentunut älynsä osalta)

Harmi ettei roottorikoneita valmista kait kuin yksi firma, siksi niissä on liian vähän kilpailua ja kehitystä.

Ohjaus paneelissa saisi olla muutama funktionappi/pikavalinta, jottei tartteis valikkoihin seikkailla niin useaan.

Ohjausta tartteis:
KOTONA-POISSA/TEHOSTUS/TAKKA/MINIMI-NORMI/OFF-ON -painikkeita ainakin kaipailen. Ja merkkivalo joka indikoi kun jokin muu tila kuin KOTONA NORMI on päällä.
(esim. NORMI -tilassa haluaisin että laite pyrkisi säilttyämään pienen alipaineen ja mittaisi sitä koko ajan, mieluusti wifin kautta sitten haluaisin lukea datoja, loppuisi turhat suodattimienvaihdotkin ym.)

Anonyymi kirjoitti:

Roottorikoneet on hyviä hyötysuhteen ja jäätymättömyyden takia.
LTR6 on ilmeisesti myös erittäin luotettava, pienemmissä näyttäisi olleen enemmän vikoja ym.

(meidän vanha LTR6 on äänekäs, vanhanaikaisilla AC puhaltimilla varustettu ja ohjaus on vanhentunut älynsä osalta)

Harmi ettei roottorikoneita valmista kait kuin yksi firma, siksi niissä on liian vähän kilpailua ja kehitystä.

Ohjaus paneelissa saisi olla muutama funktionappi/pikavalinta, jottei tartteis valikkoihin seikkailla niin useaan.

Ohjausta tartteis:
KOTONA-POISSA/TEHOSTUS/TAKKA/MINIMI-NORMI/OFF-ON -painikkeita ainakin kaipailen. Ja merkkivalo joka indikoi kun jokin muu tila kuin KOTONA NORMI on päällä.
(esim. NORMI -tilassa haluaisin että laite pyrkisi säilttyämään pienen alipaineen ja mittaisi sitä koko ajan, mieluusti wifin kautta sitten haluaisin lukea datoja, loppuisi turhat suodattimienvaihdotkin ym.)

Lue lisää

Eikä jatkuva poistoilman CO2 seurantakaan nykyisin liikaa maksaisi, ehkä siihen voisi liittää myös palohälytyksen ja jopa sammutuksen tulipalotilanteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Roottorikoneet on hyviä hyötysuhteen ja jäätymättömyyden takia.
LTR6 on ilmeisesti myös erittäin luotettava, pienemmissä näyttäisi olleen enemmän vikoja ym.

(meidän vanha LTR6 on äänekäs, vanhanaikaisilla AC puhaltimilla varustettu ja ohjaus on vanhentunut älynsä osalta)

Harmi ettei roottorikoneita valmista kait kuin yksi firma, siksi niissä on liian vähän kilpailua ja kehitystä.

Ohjaus paneelissa saisi olla muutama funktionappi/pikavalinta, jottei tartteis valikkoihin seikkailla niin useaan.

Ohjausta tartteis:
KOTONA-POISSA/TEHOSTUS/TAKKA/MINIMI-NORMI/OFF-ON -painikkeita ainakin kaipailen. Ja merkkivalo joka indikoi kun jokin muu tila kuin KOTONA NORMI on päällä.
(esim. NORMI -tilassa haluaisin että laite pyrkisi säilttyämään pienen alipaineen ja mittaisi sitä koko ajan, mieluusti wifin kautta sitten haluaisin lukea datoja, loppuisi turhat suodattimienvaihdotkin ym.)

Lue lisää

> Harmi ettei roottorikoneita valmista kait kuin yksi firma, siksi niissä on liian vähän kilpailua ja kehitystä.

Swegonilla näyttäisi edelleen olevan kiekkokoneitakin.

Pienissä kerrostalo ym. asunnoissa tosin on haasteena keittiön poisto. Jos se halutaan johtaa kiekon ohi likaantumisen pelossa, niin se on hei hei hyötysuhteelle, koska pienen kämpän poistoilmavirrasta liki puolet tulee keittiöstä.

Ja sitten kun kiekon läpi vedetään paljon suurempi tuloilmavirta kuin mitä poistoilmavirta on em. tapauksessa, niin voipi olla jo vähän nihkeämpää toiminta myös huurtumattomuuden ja tarvittavan jälkilämmityksen suhteen.

Kiekossa olisi se hyvä puoli, että LTO "ohitus" on maailman helpoin juttu. Jos talteeottoa ei tarvita, pysäytetään kiekkoa pyörittävä moottori. Levysiirtimien kanssa käytettävät ohituspellit tuntuvat olevan yleinen vikapaikka. Käsikäyttöisessä pellissä taas se ongelma, ettei esim keväällä onnistu talteenotto öisin (kun ulkolämpötila voi olla nollan pintaan) ja ohitus päivällä, kun aurinko lämmittää kämppää liikaa. Pelti voi myös unohtua ohitukselle koko talveksi -> menee kivasti sähköä.

Levysiirtimien kanssa pitäisi myös huurteenesto joko esilämmityksellä tai ohituspellillä (tosin tämä viimeksi mainittu se hajoava härpäke) määrätä pakolliseksi. Joku tuloilmapuhaltimen pysäyttely on huono idea, samoin puhaltimen ohjaus pienelle teholle. Rakennukset ovat koko ajan muuttumassa tiiviimmiksi ja silloin ei oikein toimi idea siitä, että tuloilma tulee kätsysti seinän läpi sen aikaa, kun tulopuhallin on seis.

Anonyymi kirjoitti:

Roottorikoneet on hyviä hyötysuhteen ja jäätymättömyyden takia.
LTR6 on ilmeisesti myös erittäin luotettava, pienemmissä näyttäisi olleen enemmän vikoja ym.

(meidän vanha LTR6 on äänekäs, vanhanaikaisilla AC puhaltimilla varustettu ja ohjaus on vanhentunut älynsä osalta)

Harmi ettei roottorikoneita valmista kait kuin yksi firma, siksi niissä on liian vähän kilpailua ja kehitystä.

Ohjaus paneelissa saisi olla muutama funktionappi/pikavalinta, jottei tartteis valikkoihin seikkailla niin useaan.

Ohjausta tartteis:
KOTONA-POISSA/TEHOSTUS/TAKKA/MINIMI-NORMI/OFF-ON -painikkeita ainakin kaipailen. Ja merkkivalo joka indikoi kun jokin muu tila kuin KOTONA NORMI on päällä.
(esim. NORMI -tilassa haluaisin että laite pyrkisi säilttyämään pienen alipaineen ja mittaisi sitä koko ajan, mieluusti wifin kautta sitten haluaisin lukea datoja, loppuisi turhat suodattimienvaihdotkin ym.)

Lue lisää

> KOTONA-POISSA/TEHOSTUS/TAKKA/MINIMI-NORMI/OFF-ON

Aika usein näitä koneita pystyy ohjaamaan parille eri teholle ihan kosketintiedolla ja samoin onnistuu myös takkatoiminnon käskytys. Eli tällöin voi seinälle lätkäistä ihan mekaanisen kytkimen mallia kotona/poissa tai (onnellisemmassa tapauksessa) poissa/kotona/tehostus kiertokytkin vielä erillinen painonappi takkatoiminnon (iv-koneessa yleensä ajastin tälle) aktivointiin.

Wanhojakin iv-koneita, missä ei ole juurikaan älyä sisällä ja puhaltimet mallia AC voi ohjata ns. porrasmuuntajilla, mistä saa kiertokytkimellä valittua puhaltimille pukattavan käyttöjännitteen yl. neljästä vaihtoehdosta. Tai siis siellä muuntajan sisällä voi olla vaikkapa 7 eri jännitetasoa, joista poimitaan hyppylangoilla 4 sopivinta käyttöön.