Uusi rokotehöpöttelypalsta avataan!

ISn artikkeli.
-------------------------------

Rokotukset onnistuivat Suomessa niin hyvin, että meillä on erityinen meriitti jopa koko maailman mittakaavassa
Kuvituskuva

Kuva: Sami Kero, kuvankäsittely IS
Julkaistu: 7:30

Suomessa monista vakavista sairauksista on päästy eroon rokotuksilla. Nykyään moni ei välttämättä edes tiedä, miten pahoista sairauksista on kyse.

Maailma näyttäisi hyvin erilaiselta, jos rokotuksia ei olisi keksitty. Niiden ansiosta myös Suomessa ei enää sairastuta eräisiin vaarallisiin sairauksiin, joista entisajan ihmiset kärsivät ja joihin kuoltiin.

– Jos katsoo 1700-luvun taidetta, sen ajan monet muotokuvat ovat lähes varmasti siloteltuja. Tuon ajan ihmiset olivat usein rokonarpisia, mutta taiteilijat tiesivät, mitä ei välttämättä kannata maalauksiin tallentaa, lääketieteen dosentti Heikki Vuorinen Helsingin yliopistolta kertoo.

Isorokko on vanhin ja ainoa rokotuksilla koko maailmasta poistettu sairaus. Muita rokotusten avulla hävitettyjä sairauksia ovat esimerkiksi kurkkumätä ja polio. Suomesta ovat rokotuksilla käytännössä hävinneet tuhkarokko, vihurirokko, sikotauti, tuberkuloosi ja jäykkäkouristus.
Näin jonotettiin isorokkorokotukseen Helsingin Eteläesplanadilla vuonna 1963. ”Paikalla oli tänään aamupäivällä lukuisia perheitä lapsineen ja joku perheen jäsenistä lähetettiin aika ajoin panemaan kolikko pysäköintimittariin, sillä jonotus saattoi kestää useita tunteja”, Ilta-Sanomat kertoi 17. toukokuuta 1963.

Näin jonotettiin isorokkorokotukseen Helsingin Eteläesplanadilla vuonna 1963. ”Paikalla oli tänään aamupäivällä lukuisia perheitä lapsineen ja joku perheen jäsenistä lähetettiin aika ajoin panemaan kolikko pysäköintimittariin, sillä jonotus saattoi kestää useita tunteja”, Ilta-Sanomat kertoi 17. toukokuuta 1963.

Kuva: Pertti Jenytin / Lehtikuva

Suomella on yksi erityinen meriitti.

– Kolmen sairauden tartunnat saatiin hävitettyä Suomesta ensimmäisenä maana maailmassa. Ne olivat tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko, jotka saatiin lähes hävitettyä Suomesta 1990-luvulla, terveydenhuollon erikoislääkäri Ulpu Elonsalo THL:n infektiotautien torjunta -yksiköstä kertoo.

Harva suomalainen nykyään edes tietää, millaisia tauteja yllä mainitut sairaudet ovat. Toisaalta se on hyvä asia. Se voi kuitenkin joissain tapauksissa vaikuttaa siihen, että rokotusten mahdolliset haittavaikutukset nousevat keskusteluissa pääosaan, Lääkäriliiton sivuilla todetaan.

– Tietoa näistä sairauksista olisi hyvä pitää yllä. Moni ei välttämättä tiedä, miten hankalia tauteja esimerkiksi sikotauti ja tuhkarokko ovat, Ulpu Elonsalo toteaa.

Vaikka mahdolliset rokotusten aiheuttamat haitat ovat olleet yksilöille äärimmäisen valitettavia, viranomaisten tehtävänä on selvittää rokotusten hyöty koko kansan mittapuussa. Elonsalo kertoo, että rokotukset ovat pelastaneet enemmän suhteessa haittoihin.

Esimerkiksi lähes täysin Suomesta kadonnut polio on toiselta nimeltään lapsihalvaus. Se on erittäin tarttuva virussairaus, joka voi vaurioittaa selkäytimen etusarven tai ydinjatkoksen liikehermosoluja. Se voi vakavimmillaan aiheuttaa velttohalvauksen, aivokalvontulehduksen ja pysyviä haittoja.

Vielä 1950-luvun lopulla siihen sairastui Suomessa satoja ihmisiä ja sitä pelättiin.

Tuhkarokko on myös vakava tauti, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Se voi aiheuttaa sairastuneelle korkeaa kuumetta, hengitystieoireita ja ihottumaa. THL:n mukaan tuhkarokon sairastaminen heikentää elimistön puolustuskykyä muita tauteja vastaan viikosta jopa yli kahteen vuoteen.

Rokotukset suojaavat myös vakavilta jälkitaudeilta, joita eri taudit saattavat aiheuttaa.

Ulpu Elonsalon mukaan Suomea voi pitää rokotusten mallimaana, sillä täällä rokotuskattavuus on korkea. Rokotusohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen. Ennaltaehkäisevän työn historia on pitkä ja sillä on saatu vuosikymmenten aikana aikaiseksi merkittäviä tuloksia.

Elonsalo kertoo lisäksi, että Suomi on ollut aktiivisesti mukana rokotetutkimuksissa. Lisäksi Suomessa on hyvät rekisterit, joiden avulla voidaan seurata rokotteiden tehokkuutta ja turvallisuutta. Hän nostaa yhdeksi keskeisimmäksi Suomen hyvän rokotuskattavuuden vaikuttajaksi koulutuksen ja laajamittaisen neuvolatoiminnan.

– Suomen neuvoloissa on sodan jälkeen näihin päiviin asti tehty erittäin hienoa ja tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Se on ollut laajamittaista. Suomessa on myös luotettu viranomaisiin.
Hoitajat avustivat potilaita ulkoilussa polioinvalidien Kaislaranta-hoitokodissa vuonna 1968.

Hoitajat avustivat potilaita ulkoilussa polioinvalidien Kaislaranta-hoitokodissa vuonna 1968.

Kuva: Matti Tapola / Lehtikuva

IS artikkelin toinen osa
---------------------------------------------


Myös lääketieteen historian tutkija Helene Laurent Helsingin yliopistosta painottaa neuvolatoiminnan ja koulutuksen merkitystä kansanterveydelle.

– Ruohonjuuritasolla neuvoloissa, joihin suhtauduttiin positiivisesti, voitiin myös tehdä tutkimuksia. Se jatkuu vielä näihinkin päiviin asti. Suomessa rokotetutkimusta tehdään Tampereen yliopistossa.

Helene Laurent kirjoittaa vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassaan (Lastenneuvoloiden kehittyminen osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa 1904–1955), että jatkosodan loppuvaiheessa Suomessa astuivat voimaan niin kutsutut kansanterveyslait, joiden seurauksena äitiys- ja lastenneuvolat tulivat lakisääteisiksi.

1950-luvun puoliväliin mennessä lähes kaikki alle 7-vuotiaat lapset oli kirjattu neuvolajärjestelmän piiriin. Neuvolatoiminnassa on pienillä toimenpiteillä voitu parantaa lasten terveyttä ja vähentää heidän kuolleisuuttaan, Laurent kirjoittaa.
Ihmiset kurkkivat Kulkutautisairaalan tulirokko-osastolle vuonna 1936.

Ihmiset kurkkivat Kulkutautisairaalan tulirokko-osastolle vuonna 1936.

Kuva: Sanoman arkisto

Vuonna 2009 maailmaa uhkasi sikainfluenssa. WHO luokitteli sen pandemiaksi toukokuussa 2009. Pandemia tarkoittaa yli maanosien ulottuvaa epidemiaa. Tauti saavutti Suomen kesällä ja alkoi levitä lokakuussa.

Rokotuksia ryhdyttiin tarjoamaan vauhdilla. Talven 2009–2010 aikana Suomessa käytettiin reilu kaksi miljoonaa Pandemrix-rokotetta sikainfluenssaa vastaan.

Kyseessä ei ollut rokotusohjelman rokote vaan erityistapaus.

Lääkärilehti Duodecimin mukaan Suomessa joutui sikainfluenssan takia sairaalahoitoon melkein 1 600 potilasta, 44 sairastunutta kuoli. Asiantuntijat arvioivat, että rokottaminen ehkäisi 800 000 tartuntaa sekä sydän- ja aivoinfarkteja. Rokotteen arvioitiin ehkäisseen 50 kuolemaa, Lääkärilehti kertoo.

Myöhemmin selvisi, että sikainfluenssarokotus lisäsi perinnöllisesti narkolepsialle alttiiden riskiä sairastua narkolepsiaan eli nukahtamissairauteen.

– Narkolepsiaan sairastui noin 200 henkilöä. Se oli todella, todella ikävää. Myöhemmin selvisi, että samalla Pandemrix-rokotteita valmistavalla yrityksellä oli kaksi tehdasta, joiden rokote-erissä saattoi olla pieniä eroja.

– Perinnöllisellä alttiudella ja rokotteen rakenteella on ajateltu olevan merkitystä narkolepsian puhkeamisessa. Muilla rokotteilla vastaavaa ei ole havaittu, Ulpu Elonsalo kertoo.

Elonsalo kertoo lisäksi, että vuosina 1916–1919 Euroopassa ja 1920-luvulla Suomessakin esiintyneessä espanjantaudissa oli yhtäläisyyksiä vuoden 2009 sikainfluenssavirukseen. Myös silloin havaittiin unitautia.
Nuori poliota sairastava potilas vuoteessaan 1930-luvun alussa. Todennäköisesti kysymyksessä on Marian sairaala.

Nuori poliota sairastava potilas vuoteessaan 1930-luvun alussa. Todennäköisesti kysymyksessä on Marian sairaala.

Kuva: Sanoman arkisto

Dosentti Heikki Vuorinen kertoo, että sairauksien ehkäisemiseen ja häviämiseen liittyy ennaltaehkäisevän työn lisäksi hygienian paraneminen. Vuorinen painottaa neuvolajärjestelmässä tehdyn työn merkitystä myös siksi, että vielä 1970-luvulle asti Suomessa oli hyvin vähän lääkäreitä verrattuna muihin Euroopan maihin.

– Lääkärikattavuus Suomessa oli silloin suunnilleen samassa tilassa kuin Albaniassa. Suomessa jouduttiin tukeutumaan muihin keinoihin. Vasta myöhemmin lääkäreiden määrä on lisääntynyt Suomessa eurooppalaiselle tasolle, Vuorinen kertoo.

Ehkäisevä terveydenhoito on ollut pitkään naisten käsissä.

– Voisi sanoa, että naisten koulutuksen kohoamisella on ollut suuri ja merkittävä vaikutus kansanterveyteen, Vuorinen sanoo.

– Viimeisen 50 vuotta rokotetutkimus on kehittynyt. Suomalaiset ovat olleet siinä aktiivisia. Suomi on pieni maa, ja tutkimusten toteuttaminen on ollut yksinkertaisempaa kuin joissakin muissa maissa.

Vaikka rokotuksilla ei voitaisi estää täysin sairastumisia, ne voivat antaa suojan kaikkein vakavimpia tautimuotoja vastaan. Tampereen yliopiston sivuilla kerrotaan, että ennen kuin rokote pääsee markkinoille ja saa myyntiluvan, se täytyy testata kymmenillätuhansilla ihmisillä.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Lääkärilehti

Anonyymi kirjoitti:

IS artikkelin toinen osa
---------------------------------------------


Myös lääketieteen historian tutkija Helene Laurent Helsingin yliopistosta painottaa neuvolatoiminnan ja koulutuksen merkitystä kansanterveydelle.

– Ruohonjuuritasolla neuvoloissa, joihin suhtauduttiin positiivisesti, voitiin myös tehdä tutkimuksia. Se jatkuu vielä näihinkin päiviin asti. Suomessa rokotetutkimusta tehdään Tampereen yliopistossa.

Helene Laurent kirjoittaa vuonna 2017 julkaistussa väitöskirjassaan (Lastenneuvoloiden kehittyminen osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa 1904–1955), että jatkosodan loppuvaiheessa Suomessa astuivat voimaan niin kutsutut kansanterveyslait, joiden seurauksena äitiys- ja lastenneuvolat tulivat lakisääteisiksi.

1950-luvun puoliväliin mennessä lähes kaikki alle 7-vuotiaat lapset oli kirjattu neuvolajärjestelmän piiriin. Neuvolatoiminnassa on pienillä toimenpiteillä voitu parantaa lasten terveyttä ja vähentää heidän kuolleisuuttaan, Laurent kirjoittaa.
Ihmiset kurkkivat Kulkutautisairaalan tulirokko-osastolle vuonna 1936.

Ihmiset kurkkivat Kulkutautisairaalan tulirokko-osastolle vuonna 1936.

Kuva: Sanoman arkisto

Vuonna 2009 maailmaa uhkasi sikainfluenssa. WHO luokitteli sen pandemiaksi toukokuussa 2009. Pandemia tarkoittaa yli maanosien ulottuvaa epidemiaa. Tauti saavutti Suomen kesällä ja alkoi levitä lokakuussa.

Rokotuksia ryhdyttiin tarjoamaan vauhdilla. Talven 2009–2010 aikana Suomessa käytettiin reilu kaksi miljoonaa Pandemrix-rokotetta sikainfluenssaa vastaan.

Kyseessä ei ollut rokotusohjelman rokote vaan erityistapaus.

Lääkärilehti Duodecimin mukaan Suomessa joutui sikainfluenssan takia sairaalahoitoon melkein 1 600 potilasta, 44 sairastunutta kuoli. Asiantuntijat arvioivat, että rokottaminen ehkäisi 800 000 tartuntaa sekä sydän- ja aivoinfarkteja. Rokotteen arvioitiin ehkäisseen 50 kuolemaa, Lääkärilehti kertoo.

Myöhemmin selvisi, että sikainfluenssarokotus lisäsi perinnöllisesti narkolepsialle alttiiden riskiä sairastua narkolepsiaan eli nukahtamissairauteen.

– Narkolepsiaan sairastui noin 200 henkilöä. Se oli todella, todella ikävää. Myöhemmin selvisi, että samalla Pandemrix-rokotteita valmistavalla yrityksellä oli kaksi tehdasta, joiden rokote-erissä saattoi olla pieniä eroja.

– Perinnöllisellä alttiudella ja rokotteen rakenteella on ajateltu olevan merkitystä narkolepsian puhkeamisessa. Muilla rokotteilla vastaavaa ei ole havaittu, Ulpu Elonsalo kertoo.

Elonsalo kertoo lisäksi, että vuosina 1916–1919 Euroopassa ja 1920-luvulla Suomessakin esiintyneessä espanjantaudissa oli yhtäläisyyksiä vuoden 2009 sikainfluenssavirukseen. Myös silloin havaittiin unitautia.
Nuori poliota sairastava potilas vuoteessaan 1930-luvun alussa. Todennäköisesti kysymyksessä on Marian sairaala.

Nuori poliota sairastava potilas vuoteessaan 1930-luvun alussa. Todennäköisesti kysymyksessä on Marian sairaala.

Kuva: Sanoman arkisto

Dosentti Heikki Vuorinen kertoo, että sairauksien ehkäisemiseen ja häviämiseen liittyy ennaltaehkäisevän työn lisäksi hygienian paraneminen. Vuorinen painottaa neuvolajärjestelmässä tehdyn työn merkitystä myös siksi, että vielä 1970-luvulle asti Suomessa oli hyvin vähän lääkäreitä verrattuna muihin Euroopan maihin.

– Lääkärikattavuus Suomessa oli silloin suunnilleen samassa tilassa kuin Albaniassa. Suomessa jouduttiin tukeutumaan muihin keinoihin. Vasta myöhemmin lääkäreiden määrä on lisääntynyt Suomessa eurooppalaiselle tasolle, Vuorinen kertoo.

Ehkäisevä terveydenhoito on ollut pitkään naisten käsissä.

– Voisi sanoa, että naisten koulutuksen kohoamisella on ollut suuri ja merkittävä vaikutus kansanterveyteen, Vuorinen sanoo.

– Viimeisen 50 vuotta rokotetutkimus on kehittynyt. Suomalaiset ovat olleet siinä aktiivisia. Suomi on pieni maa, ja tutkimusten toteuttaminen on ollut yksinkertaisempaa kuin joissakin muissa maissa.

Vaikka rokotuksilla ei voitaisi estää täysin sairastumisia, ne voivat antaa suojan kaikkein vakavimpia tautimuotoja vastaan. Tampereen yliopiston sivuilla kerrotaan, että ennen kuin rokote pääsee markkinoille ja saa myyntiluvan, se täytyy testata kymmenillätuhansilla ihmisillä.

Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Lääkärilehti

Lue lisää

Olisit säästänyt rutosti aikaa kuin olisit sanonut että kaikki tuo on luettavissa Duodecimin terveyskirjastosta.
Siellä on tunnetusti hyvin rokotevastaista tekstiä. :-)

Eihän tetanusrokotus tai muutkaan rokotukset ole mikään takuu, etteikö ihminen voisi saada muita sairauksia tai vaivoja.

Kaikkien rokotteiden kaikista tiedossa olevista mahdollisista sivuvaikutuksista tiedotetaan kattavasti.

Rokotevastaisuuden perusteluista ja case-kertomuksista puuttuu lähes poikkeuksetta lääketieteellinen näyttö.

Rokotusten tehosta ja vaikutuksista kansanterveyteen sen sijaan on aina vahvat näytöt.

Rokotusmyönteisyys voitti 6 - 0-.

Että siis jäykkäkouristusrokote mielestäsi aiheutti sinulle keliakian, jonka aiheuttaa kotimainen ruoka.

Asia tuli nyt täysin selväksi, kiitos.

Kiitos hienosta kirjoituksesta jonka myös allekirjoitan.

Voisimme kysyä äideiltä että ottavatko riskin lapsensa aivovammasta vai antavatko sen yskiä aikansa.
Itse naperona sairastin sikotaudin, tuhkarokon ja taisin niistellä nokkaanikin aikanaan.
Ne ovat vaikuttaneet minuun siten että olen ilkeä ja eliitin vastainen kun olen näppäimistöllä.

Takavuosikymmeninä jouduin sotilasurani aikana ottamaan ehkä kymmeniä rokotteita mutta taisivat olla silloin vain laimeita litkuja?

nazi kirjoitti:

Kiitos hienosta kirjoituksesta jonka myös allekirjoitan.

Voisimme kysyä äideiltä että ottavatko riskin lapsensa aivovammasta vai antavatko sen yskiä aikansa.
Itse naperona sairastin sikotaudin, tuhkarokon ja taisin niistellä nokkaanikin aikanaan.
Ne ovat vaikuttaneet minuun siten että olen ilkeä ja eliitin vastainen kun olen näppäimistöllä.

Takavuosikymmeninä jouduin sotilasurani aikana ottamaan ehkä kymmeniä rokotteita mutta taisivat olla silloin vain laimeita litkuja?

Lue lisää

Juuri näin, ja näiden lisäksi minulla oli vielä hinkuyskä vesirokkoineen. Paiseitakin oli vaikka muille jaettavaksi, sotilasurani(11kk)aikana, varsinkin alokasaikana tykitettiin piikkejä suorastaan urakalla persuksiin, putkassa ollessa yleensä sai olla rauhassa näiltä piikeiltä.

Vastaavasti coronavirus on vaaraton, kuten sikainfluenssavirus. Molemmat on kehitetty Bill Gatesin säätiön taloudellisella avustuksella Monsanto-konsernin (nyk. Bayerin) laboratorioissa autismi- ja alzheimertilastojen nostamiseksi, vaikuttavina aineina skvaleeni ja alumiini.

nazi kirjoitti:

Kiitos hienosta kirjoituksesta jonka myös allekirjoitan.

Voisimme kysyä äideiltä että ottavatko riskin lapsensa aivovammasta vai antavatko sen yskiä aikansa.
Itse naperona sairastin sikotaudin, tuhkarokon ja taisin niistellä nokkaanikin aikanaan.
Ne ovat vaikuttaneet minuun siten että olen ilkeä ja eliitin vastainen kun olen näppäimistöllä.

Takavuosikymmeninä jouduin sotilasurani aikana ottamaan ehkä kymmeniä rokotteita mutta taisivat olla silloin vain laimeita litkuja?

Lue lisää

Todennäköisempää on saada aivovamma noista lastensairauksista kuin rokotteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisempää on saada aivovamma noista lastensairauksista kuin rokotteesta.

Niin.
Arpapeliähän rokotteet ovat ja pelaajia tuntuu riittävän. Viitseliäs voisi laskea ja suhteuttaa mahdollisuudet ja verrata sitä esim. rulettiin.

Huomasin että ketjuun on osallistunut usea rokotteita nauttinut aivovammapotilas.

Kiitos omakohtaisen tapauksen julkituonnista.
Mikä oli "oikeudenmukainen" korvaus rokotteen aiheuttamasta narkolepsiasta?

Uskon myös että aivan kohta tulee markkinoille ostettavaksi rokote koronavirusta "vastaan".

Fimea on firma joka välittää kansainvälisten lääkejättien paskamyrkyt suomalaisille.
Mainostaa niitä ilmaisiksi "riskiryhmille". Luuletteko että mikään olisi ilmaista?
Joku taho ne maksaa ja tiedot ovat salattuja, miksi niin?

Onneksi puolet yli 65- vuotiasta on jo kieltäytynyt kaikista ilmaisista paskarokotteista.