Monesti historian suurmiehiä arvostellaan voimakkaasti heidän elinaikanaan ja vasta tulevat sukupolvet ovat valmiita tunnustamaan heidän ansionsa. Jo itsekin suurmies Churchill arveli aikoinaan Hitleristä, että hänestä saattaisi vielä tulla kuuluisa historian henkilö. Stalinia hän varovaisesti joissakin yhteyksissään jopa ylisti suureksi mieheksi. Tosiasia on, että olemme olleet pitkään historiallisesti liian lähellä näitä henkilöitä ja kuvamme heidän todellisista saavutuksistaan on vääristynyt.
Yhdysvaltojen tulisi kiittää Hitleriä nykyisestä asemastaan maailman ehdottomana herrana. Ilman Hitlerin aiheuttamaa muuttoaaltoa maahan se ei olisi noussut ydinasevallaksi ja maailman tieteen keskukseksi, ainakaan niin nopeasti. Myös äärimmäisen laidan vasemmistolaisten tulisi kiittää Hitleriä, joka tarjosi mahdollisuuden ulottaa lopultakin kommunistien valtapiiri Venäjän rajojen ulkopuolelle ja saada jopa itse Stalin kommunismin levittämisen kannalle.
Stalinin vaikutus on ollut vielä moninaisempi. Hänen positiivisen vaikutuksensa Suomeen me jo tiedämmekin. Pariisin rauhansopimuksessakin on sanoitettuna nykyaikaisen länsimaisen valtion alku Suomen osalta. Stalinin ansiosta poliittiset vangit vapautettiin ja tiedotussorto loppui, kun vasemmistolehtiä ja kirjoja ei saanut enää takavarikoida.
Stalinin johdolla Neuvostoliitosta kasvoi supervalta, joka pystyi auttamaan lukuisat siirtomaat itsenäistymään ja pakotti pelotteellaan hyvinvointivaltiot Eurooppaan. Stalin oli suuri kansallisvaltioiden ystävä ja palautti mm Neuvostoliittoon kansallisia ja uskonnollisia perinteitä. Itäisessä Euroopassa Stalinin johdolla otettiin käyttöön puhtaiden kansallisvaltioiden ideaali, joka takasi pitkäaikaisen rauhantilan alueelle. Tätä ideaalia oli yritetty toteuttaa jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta siinä vaiheessa ei ollut riittävän voimakasta suurvaltaa, jota olisi johtanut tähän ajatukseen tarpeeksi kiintynyt henkilö. Stalinin johdolla alueen kansajen estettiin levittämästä rikollisuutta muiden kansojen alueille.
Stalin nousee historiasta suurena hahmona, joka laittoi myös kommunistien vallankumoushaaveet ruotuun. Hän ei sallinut auttaa sotilaallisesti Suomen vallankumouksesta haaveilleita kommunisteja vallantavoittelussa ja samoin hän pysäytti sotilaallisen hyökkäyksen paitsi kahdesti Suomea vastaan, myös Euroopassa 1945. Hän oli jopa valmis puhdistamaan aatetoveriensa rivit liiasta vallankumouksellisuudesta toteuttaessaan Sosialismi yhdessä maassa-oppiaan.
On käsittämätöntä, kuinka on kohdeltu tätä maailmanhistorian mittaluokan suurmiestä, joka nousee itsensä Caesarin ja Napoleonin joukkoon saavutuksissaan. Caesarin ja Napoleonin patsaita ei ole revitty ja hävitetty, vaikka aikoinaan Napoleonia kutsuttiinkin Ilmestyskirjan pedoksi. Napoleonin kautta Euroopan levittämä metrijärjestelmä ja roomalaiseen oikeuteen perustunut lakijärjestelmä ovat tunnettuja ja tunnustettuja. Napoleon ja Caesar olivat sotilaita, joiden johdolla käytiin verisiä sotia. Stalin taas oli runoilija, jonka kynäilyjä painettiin suosituiksi kirjoiksikin. Hän kävi sotaa vain pakotettuna siihen, sillä hän ei halunnut tapattaa maanmiehiään turhaan turhissa sodissa, joissa ei mitään olisi voitu saavuttaa.
Olisi jo aika unohtaa kaunat ja tunnustaa aikamme suurmiehet Hitler ja Stalin niiksi historian jättiläisiksi, jota he olivat, ja nostaa heidät oppikirjoissakin Caesarin ja Napoleonin rinnalle, jonne he kuuluvat tekojensa puolesta.
Niin muuten, Stalinin aloittama avaruuskilpa edisti sekin suuresti tietämyksemme lisääntymistä koko maailmankaikkeudesta. Ilman lännen kanssa käytyä toverillista herrasmies kilpaa sekin ala olisi kehittynyt paljon hitaammin. Suorastaan joka päivä muuten paljastuu aina vain uusia asioita, joista saamme olla kiitollisia gruusialaiselle pikkumiehelle, hupaisen hauskalle ja romanttiselle runoniekalle.
Yhdysvaltojen tulisi kiittää Hitleriä nykyisestä asemastaan maailman ehdottomana herrana. Ilman Hitlerin aiheuttamaa muuttoaaltoa maahan se ei olisi noussut ydinasevallaksi ja maailman tieteen keskukseksi, ainakaan niin nopeasti. Myös äärimmäisen laidan vasemmistolaisten tulisi kiittää Hitleriä, joka tarjosi mahdollisuuden ulottaa lopultakin kommunistien valtapiiri Venäjän rajojen ulkopuolelle ja saada jopa itse Stalin kommunismin levittämisen kannalle.
Stalinin vaikutus on ollut vielä moninaisempi. Hänen positiivisen vaikutuksensa Suomeen me jo tiedämmekin. Pariisin rauhansopimuksessakin on sanoitettuna nykyaikaisen länsimaisen valtion alku Suomen osalta. Stalinin ansiosta poliittiset vangit vapautettiin ja tiedotussorto loppui, kun vasemmistolehtiä ja kirjoja ei saanut enää takavarikoida.
Stalinin johdolla Neuvostoliitosta kasvoi supervalta, joka pystyi auttamaan lukuisat siirtomaat itsenäistymään ja pakotti pelotteellaan hyvinvointivaltiot Eurooppaan. Stalin oli suuri kansallisvaltioiden ystävä ja palautti mm Neuvostoliittoon kansallisia ja uskonnollisia perinteitä. Itäisessä Euroopassa Stalinin johdolla otettiin käyttöön puhtaiden kansallisvaltioiden ideaali, joka takasi pitkäaikaisen rauhantilan alueelle. Tätä ideaalia oli yritetty toteuttaa jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta siinä vaiheessa ei ollut riittävän voimakasta suurvaltaa, jota olisi johtanut tähän ajatukseen tarpeeksi kiintynyt henkilö. Stalinin johdolla alueen kansajen estettiin levittämästä rikollisuutta muiden kansojen alueille.
Stalin nousee historiasta suurena hahmona, joka laittoi myös kommunistien vallankumoushaaveet ruotuun. Hän ei sallinut auttaa sotilaallisesti Suomen vallankumouksesta haaveilleita kommunisteja vallantavoittelussa ja samoin hän pysäytti sotilaallisen hyökkäyksen paitsi kahdesti Suomea vastaan, myös Euroopassa 1945. Hän oli jopa valmis puhdistamaan aatetoveriensa rivit liiasta vallankumouksellisuudesta toteuttaessaan Sosialismi yhdessä maassa-oppiaan.
On käsittämätöntä, kuinka on kohdeltu tätä maailmanhistorian mittaluokan suurmiestä, joka nousee itsensä Caesarin ja Napoleonin joukkoon saavutuksissaan. Caesarin ja Napoleonin patsaita ei ole revitty ja hävitetty, vaikka aikoinaan Napoleonia kutsuttiinkin Ilmestyskirjan pedoksi. Napoleonin kautta Euroopan levittämä metrijärjestelmä ja roomalaiseen oikeuteen perustunut lakijärjestelmä ovat tunnettuja ja tunnustettuja. Napoleon ja Caesar olivat sotilaita, joiden johdolla käytiin verisiä sotia. Stalin taas oli runoilija, jonka kynäilyjä painettiin suosituiksi kirjoiksikin. Hän kävi sotaa vain pakotettuna siihen, sillä hän ei halunnut tapattaa maanmiehiään turhaan turhissa sodissa, joissa ei mitään olisi voitu saavuttaa.
Olisi jo aika unohtaa kaunat ja tunnustaa aikamme suurmiehet Hitler ja Stalin niiksi historian jättiläisiksi, jota he olivat, ja nostaa heidät oppikirjoissakin Caesarin ja Napoleonin rinnalle, jonne he kuuluvat tekojensa puolesta.
Niin muuten, Stalinin aloittama avaruuskilpa edisti sekin suuresti tietämyksemme lisääntymistä koko maailmankaikkeudesta. Ilman lännen kanssa käytyä toverillista herrasmies kilpaa sekin ala olisi kehittynyt paljon hitaammin. Suorastaan joka päivä muuten paljastuu aina vain uusia asioita, joista saamme olla kiitollisia gruusialaiselle pikkumiehelle, hupaisen hauskalle ja romanttiselle runoniekalle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Stalinia mustamaalataan aivan samoista syistä kuin Adolf Hitleriäkin.
Ja syystä.
Stalinin mustamaalaaminen on toivoton yritys.
Hän teki sen itse paremmin.
Tämä "hupaisan hauska vainoharhainen runoniekka" tapatti niin omia kuin muiden maiden kansalaisia huomattavasti enemmän kuin Hitler.
Joten tuolla mittarilla mitattuna sijoittunee eniten maailmassa ihmisiä tapattaneiden diktaattoreiden joukossa mitalisijoille.
Toveri Stalin tunnetaan suurena Suomen ystävänä.Vaikkakin hän olosuhteiden pakosta määräsi Puna-armeijan tavoitteeksi Tornionjoen,osasi hän antaa arvoa suomalaisten puolustustaistelulle,ja oli lopulta valmis luopumaan ehdottoman hegemonian tavoitteesta.
Tämä säästi noin satatuhatta niskalaukausta jotka oli varattu suojeluskuntalaisille ,porvareille ja älymystölle.
Olisi siinä ruotsalaisen aristokraatin naama ollut väärällään,kun neuvostosotilas olisi pasteerannut Turussa ja Torniossa!
Mitenkä muuten Berija Stalinin tappoi?
Verenkö painetta tahallisesti nostamalla?
Politbyroon muista vässyköistä löytyi yllättäen sen verran aloitekykyä,että Berija ammuttiin jo seuraavana kesänä.Tosin ilman Zukovia homma olisi jäänyt hoitamatta.
Siihen päättyi Leninin luoman Puolueen voittokulku.Loppu oli kuristavan byrokratian hidasta laahustamista ansaittuun hautaansa.
Avaus on todella hyvä, tietäisipä vain oliko tosissaan, vai keskittynyt treenaamaan sarkastisen tekstin tuottamista.