On mielenkiintoista lukea ihmisten erilaisia uskoontulotodistuksia.
Itse tulin uskoon ilman suuria mullistuksia, ottamalla kokouksessa vastaan Jeesuksen. Usko syttyi sydämeen ja tiesin saaneeni syntini anteeksi. Tästä alkoi kasvu, joka jatkuu.
Itse tulin uskoon ilman suuria mullistuksia, ottamalla kokouksessa vastaan Jeesuksen. Usko syttyi sydämeen ja tiesin saaneeni syntini anteeksi. Tästä alkoi kasvu, joka jatkuu.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minulle ihan lähiaikoina jotenkin tuli ymmärrykseen, mikä aikoinaan veti uskonpiiriin. Olin toki elänyt lapsuuteni ilmapiirissä, jossa kristillinen hengellisyys oli läsnä, kuitenkin mullistava tekijä ja muutenkin elämänhallintaan liittyvä tekijä oli, kun jouduin jälleen koulukiusatuksi, sen seurauksena aloin etsiä pahaan olooni helpotusta. Toipuminen kiusattuna olemisenidentiteetistä on vienyt vuosia, se voi olla läpi elämän vievä prosessi. Huomaan uusissa tilanteissa ja ihmissuhteissa, että päälle voi yrittää tulla, jokin mekanismi, joka on syntynyt aikoinaan vaurioittavien ihmissuhdekokemusten kautta.
Eli uskonto oli minulle jonkin lääkkeen etsimistä pahaan olooni.
Sen koki antavan sisältöä sisällöttömään elämään.
Tästä on jo vuosikymmeniä, kun olin kovassa synnintunnossa. Niin minä sitten eräänä iltana sängyssäni panin käteni ristiin ja aloin tunnustamaan syntilistaani. Kesken rukouksen Tuli niinkuin ihmeellinen virta joka meni lävitseni, tuntui että jalatkin nousivat hiukan ylemmäksi. Säikähdin kovin kovasti. Tälläinen kokemus.
Sitten on mielenkiintoinen johdatus senjälkeen. Mutta sitä en kerro koska haluan pysyä tuntemattomana, enkä tuoda itseäni esille, jotkut voisivat tunnistaa.
1234567---
Tulin uskoon pelattuani bileissä spiritismiä. En heti mutta sen jälkeen seurauksena kun tajusin henkimaailman olemassaolon.
Rukoilin Jeesusta ja pahuus päästi otteestaan.
Tutustuin naiseen.Elimme syntiliitossa.uskonasioista juteltiin. Pinnallisesti syvällisistä.saatana tuli asuntoomme.Heilutti sänkyä ilmassa. Kummatkin tämän näimme, joten hulluja emme olleet. Kummatkin näimme sen. Yksinkin näin sitä ennen ja silloin tyttöystävä varmaan piti mua hulluna. En tiedä. Hän kyllä sanoi uskovansa kertomaani ja että se on spiritismin pelaamisen seurausta. Pahan läsnäolon tunsi.
Erosimme syntisuhteestamme. Aloin lukemaan Raamattua .Aloin rukoilemaan. Lopulta rukouksen aikana Pyhä Henki kosketti kun kerroin että haluan kuolla.
Sain kosketuksessa elämänhalun takaisin. En pelkää valtakunnan syyttäjää. Olen kaikessa ja kaikesta Jumalan kanssa samaa mieltä huomannut olevani jo kauan.
Valtakunnan syyttäjälle käy lopulta kuten odotettavissa on.
Commandohauis
Minä uskon sinua. Sisareni pelasivat kerran spiritismiä minun ollessa viereisessä huoneessa, jolloin huoneeseeni ilmestyi musta otus.
Ponkaisin hirveään huutoon ja peitin kasvoni käsilläni. Selvisi, että spiritismin tytöt pelasi toisessa huoneessa spiritismin.
Muutama vuosi sitten olin sairaana, ja kuolemassa arvauskeskuksen ja keskussairaalan pilleritrokareiden käsiin. Vaikka 'tauti' oli niinkin helppo ja proosallinen kuin ummetus. Täyteen ahtautuneet ja kuiviksi kovettuneet suolet hankasivat elimistöä tuottaen kipua. En pystynyt nukkumaan. Tulin valvoneeksi öitä ja etsin jotain ajanvietettä. Radio Dei tuli avuksi. En muista täsmälleen, kuka siellä puhui ja mitä, mutta innostuin etsimään saarnaajia ja Raamatun opettajia netistäkin, etupäässä amerikkalaisia. Aloin tajuta Raamatun olevan totta. Evolutionismin naurettavuus avautui minulle täysin. Vedenpaisumuksen todisteet aloin vasta silloin nähdä, ennen olin niillekin ollut yhtä sokea kuin jumalankieltäjät nytkin. En voi sanoa, että olisi ollut tietty hetki, jolloin tulin uskoon. Sellainen hetki paremminkin oli nuoruudessani, kun kerran rukoillessani koin jonkinlaista rakkauden läsnäoloa. Menetin sitten uskoni vuosikymmeniksi. Kokeilin tarot-kortteja, astrologiaa, hypnoosia, meditointia, joogaa, visualisointia. pidin Jumalaa väärinkäsitettynä maailmankaikkeuden henkenä, joka yhdisti kaiken olevan, eli uskoin panteismiin. Kuolemassa kuvittelin jotenkin liittyväni olevaisuuteen. En uskonut helvetin olemassaoloon enkä taivaaseen. Jeesusta pidin new agesin opettajana.
Ehkä pelastuin jo silloin. Ehkä olisin päässyt taivaaseen, jos olisin kuollut noina jumalattomuuden vuosinani. En tiedä. Nyt kuitenkin tajuan evankeliumin hyvän sanoman, olen kiitollisena ottanut vastaan Jeesuksen sovitustyön, ja odotan innolla ylöstempausta. Elämme viimeisiä aikoja. Tempauksen jälkeen tulee olemaan paljon vaikeampaa tulla uskoon. Silloin siitä voi joutua mestattavaksi. Nyt elämme vielä armon aikaa. Kukaan meistä ei omilla teoillaan voi itseään pelastaa. Nyt pelastumme vain uskon kautta Jeesukseen. Vihan aikana tarvitaan sen lisäksi tekoja: ei saa ottaa pedon merkkiä ja tulee auttaa juutalaisia. En ole perehtynyt asiaan syvällisemmin, ehkä tarvitaan muutakin kuin nuo kaksi. Se ei kuitenkaan koske meitä, jotka Jeesus tulee noutamaan taivaaseen Jaakobin ahdistuksen ajaksi.
Olen tullut uskoon seitsemän kertaa ja yhtä nopeasti uskoni menettänyt. Ikävä että pilasin aiemmin kirjoittaneiden päivän.
Uskoon tulemisia on yhtä monta kuin on uudestisyntyneitä Jumalan lapsia. Jokainen löytää Jeesuksen omalla persoonallisella tavallaan.
Olen ihmetellyt niin sanottuja siivosyntisiä, joiden elämässä ei ole ollut mitään dramaattista, juopottelua, rikollisuutta tms. Jossain vaiheessa vain ovat kuulleet sanoman Jeesuksesta ja Hänen ristillä antamastaan sijaisuhrista. He ovat ymmärtäneet todellisuuden, että suurin synti on olla erossa Jumalasta.
https://Jeesus-on-Herra.com/portfolio/elena/
Samasta linmistä löytyi muitakin uskoon tulemisen todidstuksia.
Tuolla Kotisatama.net osoitteessa olen kertonut uskoon tulostani, jotenka en ala siitä ainakaan tällä palstalla haastelemaan..
Luin kaikki tarinat ja tein yhteenvedon, että jollakin tapaa mielen pitää järkkyä, jotta voi tulla uskoon. Onko niin, että niin kauan kun mielenterveys on kunnossa tätä uskoontuloa ei tapahdu?
Tämä pitää kyllä paikkansa.
En minä ainakaan niin väitä, vaikka olen omalta osaltani kokenut, että siihen on selkeästi liittynyt jotain sellaista ns, " mielenjärkkymistä". Halusi jotain mihin turvata toivottomalta tuntuvana hetkenä tai halusin paeta johonkin sen kautta. Minulla ei olisi ollut muuta selviytymiskeinoa siinä hetkessä katsottuna.
Minä ainakin koin,että halusin löytää elämääni niin kestävän ja lujan perustan että se kestää läpi elämän ja halusin löytää merkityksellisen elämän..Pitkän etsimisen jälkeen Jeesus löysi minut tai minä löysin Jeesuksen kuinka vaan..Mutta silloin sisin muuttui, tuli uusi sisältö ja mielekkyys elämään, syntitaakka poistui.
Eräs ystäväpariskunta kertoi että he ollessaan herätyksen tilassa eivät kokeneet erityisesti edes synnin taakkaa, he vain yksinkertaisesti kuuntelivat Jumalan Sanan julistusta ja tajusivat että tulee antaa elämä Kristuksen hallittavaksi,ja niin he tulivat uskoon..
Mihin sitten kun uskoon tuleminen on tapahtunut? Siitä vastaus linkissä:
http://ristinvalossa.munfoorumi.com/viewtopic.php?f=1&t=103
Ensi tulee olla ainakin juoppo,vastaeronnut ja itsemurhakandi.Mieluummin myös romani tai linnankundi niin olet uskottavampi.
En muista tarkkaan. Välillä minulta on kysytty, olenko uudestisyntynyt ja milloin se tapahtui, täytyy vastata, etten osaa vastata ajankohtaa, Jumala sen tietää.
Kotini ei ollut hengellinen, mutta muistan usein rukoilleeni alle kouluikäisenä ja muistan, että uskoin täällä sen, että Jumala voi siirtää meidän talon viereiselle pellolle jos haluaa😁
Ja muistan jo aivan pienenä tapelleeni hyvän ja pahan kanssa, annoin niille ihmisten nimet. Kait tuo kuuluu ihmisen kehitysvaiheeseen ja oikeellisuudentajun kehittymiseen.
Muistan ihan pienenä n4 vuotiaana uskoneeni ehdoitta Jumalaan ja hänen kaikkivoipaisuuteensa.
Ala-asteella aina kun pelotti pyysin Jumalaa apuun. Muistan, kun kaverini luota tulin kävellen metsäpolkua pimeässä ja toivoin, että olisipa kuutamo niin näkisi paremmin kulkea, aina ei ollut ja etenkään n silloin mielessäni ojensin käteni ja sanoin: pidä Jeesus kädestä kiinni. Oli turvallinen olo kulkea pimeässä metsässä.