Yön tunteina mietin ja sanoin itselleni,
"Älä enää murehduta itseäsi sellaisella mille et mitään voi.
Maailmassa on asioita, mitkä merkitsevät jotain.
Älä anna valheiden pilata loppuelämääsi."
Tähdet tuikkivat öisinkin taivaalla ja näyttävät tietä.
Ja kun tiellä kulkee, se mitä taakseen jättää, se sinne myös jää.
"Älä enää murehduta itseäsi sellaisella mille et mitään voi.
Maailmassa on asioita, mitkä merkitsevät jotain.
Älä anna valheiden pilata loppuelämääsi."
Tähdet tuikkivat öisinkin taivaalla ja näyttävät tietä.
Ja kun tiellä kulkee, se mitä taakseen jättää, se sinne myös jää.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Kumma jutska muuten, että vaikka meille on Jeesuksen nimessä ja veressä julistettu synnit anteeksi ja meidän syntisäkkimme on heitetty Isä Jumalan taakse seitsemän meren syvyyteen, jossa pimeys asuu, niin aina sieltä menneisyydestä jotkut asiat muistuvat mieleen. Ja varsinkin sellaiset pahat asiat muistuvat mieleen, joissa uskovaiset ovat kohdelleet väärin ja jopa lyöneet Raamatun sanalla päähän..
No en minä oikeastaan välitä sillä tavoin siitä, onko raamatulla lyöty päähän vai ei,
koska ei ne raamatulla päähän lyönnit ole merkinneet sillä tavoin elämässä, niin ei ne ole voineet silloin kait satuttaakaan, elämässä on usein muita asioita, jotka satuttavat enemmän. T
Enkä minä edes osaa katsoa jotenkin elämää synnin tekemisen tai tekemättä jättämisen kautta, sellainen voisi olla orjuuttavaa.
Sitä paitsi, se on perin inhimillistä, että menneisyydessä on asioita, jotka vaikuttavat. Me ihmiset ikävä kyllä olemme "vastavuoroisessa toiminnassa" toisiimme nähden ja yleensä kait historia toistaa itseään. Ihmiset satuttavat ja raatelevat toisiansa. Se on perin pessimistinen maailmankuva... ehkä olen elänyt utopiassa, jos olen luullut voivan olla muuta.
Nyt osuitkin asian ytimeen tai lähellekin sitä eli onko isä Jumala vai Jeesus vahvempi, kumpaa rukoilet, jne :D
Jos asioita tulee menneisyydestä mieleen niin voi olla että ne tulisi jotenkin käsitellä ja vaikka rukoilla armahdusta niille pahantekijöille. Mutta voi se olka vihollisenkin tapa kiusta meitä jolloin voimme Jeesuksen nimessä käskeä pahat ajatukset pois päästä.
Joskus mietin että se on ehkä myös johdatusta. Kun ei ole ystävien suosiossa niin ei myöskään ole "joukon vietävänä" eikä päädy nykyeksytyksiin. Saa olla turvassa kuolleen tyhjän seurakunnan eksymiseltä ja pahuudelta.
He eivät rakastaneet totuutta joten Jumala antoi heidän eksyä rahan valtakunnan rakentamiseen, bilettämiseen ja ekumeniaan.
Me yksin jätetyt voimme ajatella vaikka rohkaisun sanaa :"Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt." Jesaja 26:20
No ystävyys on ihmiselämässä asioita, jotka merkitsee, välittäminen... sitä ei vain osata arvostaa, joten kyse ei ole suosion mittaamisesta... muutoin en kylläkään ymmärrä mitä kirjoitat, jännä juttu, miten ihmisten ajatukset... kun on jokin sama "harrastus" ihmisillä, ne ymmärtävät toisten kieltä...ehkä kukaan ei enää ymmärrä mitä kirjoitan, kun olen täällä omassa fääreissäni... no, voin kyllä oikeasti ymmärtää, miksi kirjoitat niinkuin kirjoitat, niinkuin sinun näkövinkkelistäsi lähtien... mutta että se puhuttelisi varsinaisesti minua, niin eipä kait.
Sekin on jännä juttu, että sinä olisit toivonut, että tekstisi olisi puhutellut minua jotenkin... miksihän? miksi me ihmiset haluamme koskettaa jopa tämän mekaanisen masiinan kautta toisia ihmisiä... eikö toista ihmistä voi koskettaa enää muutoin... etäännymme kohta kulkemaan, joihin laittaisiin kytkettyinä... joskus tuli sellainen kolmen elokuvan sarja, kuin matrix, ehkä tämä on eräänlainen matrix mailma, tämä netti.
Kiitos kuitenkin kun vastasit, ja otit kontaktia... tämän matrix -nettimaailman kautta.
"Olen niin perin yksinäinen omien ajatusteni kanssa, on kiva saada jakaa ajatuksiaan ja saada vastauksia, tiedän silloin, etten puhu vain itselleni, on myös joku joka kuulee puheeni" :)
ps. kirjoituksiini yleensä väsytään ja silleen... en ihmettelisi, vaikka monikaan ei viitsisi minulle enää vastata... se ei olisi perin outoa, siksi arvostan vastaustasi aika korkealle.
Kiitos kuitenkin kun vastasit, ja otit kontaktia... tämän matrix -nettimaailman kautta.
"Olen niin perin yksinäinen omien ajatusteni kanssa, on kiva saada jakaa ajatuksiaan ja saada vastauksia, tiedän silloin, etten puhu vain itselleni, on myös joku joka kuulee puheeni" :)
ps. kirjoituksiini yleensä väsytään ja silleen... en ihmettelisi, vaikka monikaan ei viitsisi minulle enää vastata... se ei olisi perin outoa, siksi arvostan vastaustasi aika korkealle.
Matrixissa oli semmoinen ominaisuus, että Matrixissa kiinni ollessa kytkeytyneenä oli sielläkin mahdollisuus kuolla. Vain nopea verkosta irtautuminen pelasti Hengen. Senkin oli tehtävä joku muu paikalla olija, joka näki ihmisen kärsivän ja vetäsi tulpan irti. Kytkentä olikin mielenkiintoinen, vanhanaikaisen näköinen pistoke niskassa. Niin, onhan tämä netti jonkinlainen matrix. Vaikka ei ihan täpselillä olekaan kiinni, niin vaikea on irrottautua. Pitäisi heittää lelut jorpakkoon.
Älä sinä huoli tyttö nuori (L_S) paljonkos kyyneleet hyödyttää. Niin se vaan tämä elämä meitä kaikkia pyörittää.
Niin mielenkiintoinen juttu tuo matrix ja keinotodellisuus, tämä netti on todellakin eräänlainen keinotodellisuus. Tarvitsemme kaikkeen nykyään internettiä, välillinen verkko? Tarvitsemme tässä yhteiskunnassa moneen nettiä, kaikki on laitettu verkkoon eli siitä ei voi irroittautua tai voi, mutta ei kokonaan irroittautuminen mitään hyödyttäisi loppuviimein. En ehkä tahtoisi edes kokonaan netitöntä elämää, koska asioita toimitamme niin paljon tämän verkon kautta. Ainakin henkilökohtaisesti voin sanoa, että joudun käyttämään paljon internettiä ja siihen koostuvaa tiedonsiirtoa ja välitystä ja käytän sitä ihan tarpeeseenkin, en vain näihin "hömpötyksiin".
Tuosta keinotodellisuudesta, niin on kummallista, että ihmiset haluavat elää sellaisessa. Tästä helluntailaisuuspalstasta, voisi ihan irroittautuakin, en ole sitä vielä tehnyt. Luultavasti haluan jotenkin jakaa ajatuksiani ja kait se on tärkeää että asioilla on kuulijat, vaikka ei ne kuulijat haluaisi kuunnellakaan, ehkä todellisesti? Uskon, että ihmiset toimivat jonkin syyn vuoksi, vaikka eivät aina ehkä tunnistaisi miksi toimivat kuten toimivat. Ehkä vain harhautan itseäni, kuvittelemalla, että tämä kirjoittaminen tänne jotain hyödyttäisi, edes itseäni tai omaa kasvuani ihmisenä. Ehkä etsin jotain mitä en koskaan löydä? Ehkä epätoivoisesti haen jotain mitä ei ole? Ja kerta toisensa jälkeen petyn, tässä kuvitellussa maailmassa.
Vaikka sanon, että kummallista, että ihmiset haluvat elää keinotodellisuudessa, niin on minullakin ollut aikakausi, jossa olen antanut enemmän sijaa, "kuvitelluille todellisuuksille". Kuitenkin todellisuuden kohtaaminen taitaa olla välttämätöntä.
Kuka irroittaisi töpselin? Jos sieltä ei itse pääse ulos, matrixista? Hmm... ei kukaan.
Kiva kun vastasit. Minusta on mukava keskustella, ei vain puhella itsekseni tällä palstalla :)
Ihmisen ainainen ikävä toisen samanlaisen luokse. En yhtään ihmettele ihmisiä jotka antavat periksi, tai luovat oman makromaailmansa omilla säännöillä. Sellaisiksi voi kai luokitella tämänkin palstan judastit, nuo lakiuskovaiset, ja eräät raamatunkoteloautomaatit. Kaiken takana on rikki mennyt ihminen joka paniikinomaisesti takertuu sääntöihin, ja jolta löytyy pitkä pätkä valmiiksi koodattua nollaa ja ykköstä jokaiseen kysymykseen ja ongelmaan.
Itse olen myös huomannut, että parasta elämä on yksinäisyydessä. Omien ajatusten kanssa. Yksinäisyys ei välttämättä tarkoita itsekkyyttä, vaan mietiskelyä ja rukoilemista läheisten ja ystävien edestä. Omassa rauhassa on myös yksinkertaista päästää irti ja antaa anteeksi.
Suurimmat ongelmat ja vaikeudet tulee juuri ihmisten kautta. Kuitenkin on hyvä joskus antaa mennä sydän vereslihalla. Kaikkensa antaen elävässä ihmissuhteessa, ja jälleen pettyen. Ei niinkään toiseen ihmiseen, vaan omiin pilvilinnoihin. Ihmisellä on taipumusta nähdä toinen ihminen omien toiveiden tynnyrinä. Toiveiden, joita toinen ei kuitenkaan kykene tai halua täyttää /tyynnyttää.
Toinen ihminen ei voi olla oma kopio. Se olisi kauhea vaihtoehto, että joku olisi tällainen mitä olen, kaksoisminä, en kestäisi oikeasti omaa itseäni, eli mitä se sellainen samanlaisuuden etsintä oikein on? Luultavasti jos olisi kaksoisminä, niin minua ärsyttäisi se ihminen, en ehkä ymmärtäisi sen ihmisen olevan oma kopioni, en ymmärtäisi katsovani itseäni ja minua ärsyttäisi sen henkilön vajavuudet, vaikka se henkilö olisi minä itse. Erilaisuus on rikkaus, vaikka ei sitä aina ymmärrä tai tarvitsekaan ymmärtää, jos esimerkiksi joku käyttäytyy huonosti itseä kohtaan, tietenkin voi ajatella, että sille on varmaan syynsä ja ymmärtää asioille olevan syynsä, mutta ei sitä tietenkään tarvitse sietää, vaikka siis esimerkiksi "miniminä" voisi olla sellainen, joka odottaisi muiden ymmärrystä, omaan pahaan oloonsakin :)
Tietenkin siinä on pointtinsa, että monet yrittävät muokata toista ihmistä omien uskomustensa kopioiksi. En tiedä tulevatko suurimmat vaikeudet ihmisten kautta? Vaikka ihmiset tekevätkin toistensa elämästä usein vaikeaa, niin... ei sen niin tarvitsisi olla?
Ei tarvitse ei. Siksi olisin ikionnellinen jos lopultakin saisin sinut oi L_S! Ennalta tiedän tosin senkin, että olisit vain lenkki lisää elämäni suurten epäonnistumisten lujaan ketjuun.
Nuo sepitelmäsi saavat minut huvittuneeksi. En kyllä ymmärrä alkuunkaan, että oletko noin "yssinkertainen" ihan todellisesti vai esitätkö sitä? ... toivottavasti et pahastunut? En tahdo loukata minäkuvaasi, tarkoitukseni ei siis ole loukata toisia ihmisiä, mutta ajattelen, että pelleilet kanssani ja siksi sinun pellehahmollesi voi sanoa nuinkin. Olet ottanut minut joksikin kiusantekosi kappaleeksi, mutta se suotakoon sinulle sitten, jos se tuo sinulle onnea ja "menestystä".
Mutta ihan todellisesti, en olisi se sinun "satujesi rinsessa".
Saat olla onnellinen, että olenkin vain se "satujen rinsessa", luoden sinulle mielikuvaa näitten bittiavaruuksien takana :D ajattelen vain sinun parastasi, kuomaseni. Toisen ihmisen vajavuuksien kestäminen, kun vaatii tahtoa ja se ei perustu nettibitteilyyn ja siellä luotujen ihmissuhteiden välille.
Sinäpä sen sanoit. Laittamattomasti. Siksi oletkin elämäni rinssessa joka vaan matrixissa vaeltaa. Kun otan piuhan irti putoan taas maan tasalle...
Haluan pyytää anteeksi, että sanoin sinua "yssinkertaiseksi", anna anteeksi, tein rumasti sinua kohtaan.
Koen, että sanani sinulle ikäänkuin "kostautuivat", en tiedä loukkaannuitko oikeasti, mutta jokin laittoi ajattelemaan sitä, etten kirjoittanut sinulle sillä tavoin, miten olisi kuulunut.
Ehkä aivoissani on jokin kohtalo-oppi sisällytettynä, mutta huomaan välillä, että jos en ole mukava ja olen ilkeä, kuten olin sinua kohtaan, saan samalla mitalla takaisin, ja tämä on tietyllä tavoin todellisuutta tämäkin, täälläkin voi loukata toista ihmistä.
Saat anteeksi vaikka et minua loukannut kaan. Itse asiassa olet melko hyvin asian ytimessä. Rakastan sitä mitä sinusta luulen tietäväni. Toisin sanoen en rakasta sinua kuin sen verran mitä oma matrix, sisäinen intuitio, sinusta sanoo. En näin ollen voi loukata sinua, etkä myöskään sinä minua.
Olipas selitystä. Mutta kuitenkin tunnen sinua kohtaan suuria helliä tunteita. Haluaisin sulkea sinut kainalooni ja silittää kaiken pahan pois.
Minusta tuntuu, että jollain tasolla olen liian herkkä tähän maailmaan. Asiat jäävät liiaksi painamaan mieltä. Mutta kyllä se taas ajan kanssa menee ohi. Kunpa voisikin silittää itseltään pahan olon pois, että se olisi niin helppoa.
Hyvä jos en loukannut kaan, hyvä " kuulla". :)
Herkkyys on hyvästä. Kun se ahdistaa se on pahasta. Aloin taas jostain syystä töllöttää subilta Hohtoa. Tuli mieleen kertomus siitä Shelley Duvallista elokuvaan liittyen. Kuinka Kubrick rääkkäsi naista saadakseen oikeat, elokuvaan sopivat tunteet esiin. Se oli kuulemma aivan eläimellistä. Siinä se nyt sitten on. Uskottava lopputulos ja nainen kärsi oikeassa elämässä loppuikänsä moisesta henkisestä väkivallasta.
Kiitos kun kirjoitat minulle, voin joksikin aikaa työntää syrjään ikävät asiat.
Olen lukenut tuosta Duvallin kohtalosta, siitä oli aika vasta jossain. Naisia on aika vähän arvostettu, Kubrick taisi saada kaiken kunnian elokuvasta. Mikä oli se kuuluisa keksijänainen, joka oli elokuvissa näyttelijänä, joka keksi taajuushyppelyn yhdessä jonkun ystävänsä kanssa? Hänen lahjojaan ei arvostettu, mutta sai myöhemmin arvostusta myös siitä, että hän ei ollut pelkästään nainen elokuvissa, jolle annettiin huonon naisen rooleja suoritettavakseen... mutta arvostuksen hän siihen sai vasta vanhalla iällä, armeija taisi hänen keksintönsä ottaa käyttöönsä ilman lupaa tai jotain sellaista...
Kyllä se välillä koettaa ahdistaa, se herkkyys... mutta kyllä tämä tästä :) kun saan keskustella jonkun kanssa, maailma näyttää paremmalta paikalta elää :)
Olisiko ollut Hedy Lamarr, se taajuushyppelyn keksijä. Mikäs muukaan kuin juutalainen juuriltansa. Lahjakasta porukkaa, mutta ei tosiaankaan saanut latin latia arvokkaasta keksinnöstään. Niin on, kun puhun sinulle, en puhu pukille, vaan kuin itselleen puhuisi. Rakastan herkkyytäsi, sitä samaa jota koen itsessänikin.
Niin se taisi olla Hedy Lamar.
Laita minulle jokin hyvä laulu kuunneltavaksi?
Se hohto on aika kamala, se nicholsonin esittämä mies muuttuu hirviöksi ja alkaa sekoilemaan siellä talossa, se juo mielikuvitusbaarissakin drinksuja ja puhelee kuolleille.
"I see dead people", mistä elokuvasta?
En tiedä. Tai olisiko Kuudes aisti. Laitan sinulle laulun https://youtu.be/jr7puCkoKCQ jota et kuitenkaan kuuntele koska et uskalla avata linkkejä.
Laita se laulu ja esittäjä. Laita minkälaisena versiona haluat, että sen kuuntelen :) en avaa, tuollaista linkkiä.
Niin, kuudes aisti.
No ,et sie ny ihan "yssinkertainen" ole kuitenkaan ;) tietoa löytynee monestakin asiasta.
No, mitä nicholson siellä tällä hetkellä hommailee telkkarissa?
Ny se on jo päässyt jahtaamaan poikaa hyisessä labyrintissa. Loppuhuipennus koittaa
Niin se kappale asiaa on Tuba Skinny - "Satan your Kingdom must come down"
Olipa erikoinen musiikkivalinta.
Näytti olevan jazzia. Pidätkö jazzista? Hmm... kenenhän kanssa keskustelen tällä hetkellä? Musiikkivalinta on outo kylläkin.
Olipa erikoinen musiikkivalinta.
Näytti olevan jazzia. Pidätkö jazzista? Hmm... kenenhän kanssa keskustelen tällä hetkellä? Musiikkivalinta on outo kylläkin.
Aika outoa, että joku aina vastaa viesteihini.
Ihan kiva, että on aina joku joka vastaa ja siis ei tarvitse olla yksinään murheiden kanssa, kiitos siitä... mutta minusta on outoa, että viesteihini saan aika pian vastauksen... vähän pelottavaa... mietin vain, onko viesteihin enemmän kuin yksi vastaaja? En tiedä onko hatusta vedetty juttu...
Onkohan ääni outo?
Ääni on Jaakobin ääni mutta kädet on Eesaun kädet. Älä huoli ystäväni, minä se vain olen. Jatsi on hienoo musiikkia. Tulee letkeä olo
Oletko? todista se.
Varmastikin, ihan hyvää musiikkia, en ole kuullut sinun ennen sitä laittaneen ja se sai minut miettimään. Siis ahdistaa ajatus, jos kirjoittaisin ihan tuntemattomille ja olisin siis ihan tyhmänä vaan ja en ymmärtäisi siis todellisuutta.
Jaakobhan petkutti tarinassa ja laittoi jotain lampaan villaa käsiin ja sai esikoisoikeuden, joka ei ollut kuulunut sille... tarina on petkuttamisesta.
Kyllä voit aina luottaa minuun rakkaani. Emme unohda Jeesusta. Ei aina Jippua, vaikka hyvää sekin on. tuba skinny everybody loves my baby live at the spotted cat new orleans jazz fest 2014 Siinä sitä letkeilyä vieläkin..
Ei, tuo ei todista. Netistä on voinut nähdä jostain, että olen laittanut Jippua jonnekin, ja en nyt ole ollut Jippu tuulella pitkään aikaan. Sinä et ole oikea.
Niin tuo petturi teki, toisaalta Eesau myi esikoisuutensa hernerokkalautasellisesta.
Mielestäni on väärin, että Jaakob petkutti.
Mielestäni on väärin, että Jaakob petkutti.
Minulla oli huono olla ja tämän siitäkin sai. Hmm..
Minulla oli huono olla ja tämän siitäkin sai. Hmm..
Pitää tietää, millä voi todistaa olevansa tuttu, eikä tuntematon.
Luota minuun. Jaakob teki väärin, mutta minä en niin tee. Ystäväni rakas, toivotan meille herkille rauhaa. kuuntele;; ILTA Music // Lähellä Sinua ..Mahtavan upea kappale. Ajattelen sinua kun kuuntelen sitä juuri..
Nimittäin, minä en oikeasti tunnista netistä "äänen" perusteella, vaan sen kautta mitä joku kirjoittaa. Ja en halua olla uskovaisten miesten piirittämä. Mutta jos on joku tuttu, jonka kanssa kirjoittaa, niin... kirjoitan mielelläni, OIKEALLE YSTÄVÄLLE, en tuntemattomille, jotka petkuttavat.
En voi vakuuttaa, en pakottaa sinua voi, mutta rakkauden kieleni soi, se vaan soi. Olen yksi, niin kuin sinäkin..
Juu, ei kiitos. Et sinä ajattele minua, muuta kuin kiusaat nettifoorumilla!!!! Ihan oikeasti, tosi sikoja. Ja anteeksi etukäteen, jos siis karman kohtalo taas iskee.
Ei ole mitään karmaa. Sen niminen yhtye tosin oli joskus. Voit solvata minua, mutta minä vaan rakastan sinua. Anteeksi saat. Tunnen millaista myllerrystä käyt sisältä, tunteista käsin. Juuri nytkin.
Ei oikeastaan myllerrä, joten etpä tunne... ähäskutti.
Mutta ärsyttää suunnattomasti niinkuin uskovaiset miehet, että hyökkäävät kuin hyeenat joukolla kimppuun... haluavat syödä petoeläimet ihan lihat luiden ympäriltä.
Yäk, inhottavaa... se rakkauden kielen sointi.... oikeastaan.
Tunnen itseni kaiken jälkeen, entistä tiedätkös tyhmemmäksi, idiootiksi, kun kirjoitan tänne palstalle.
Kuinkahan moni tämmöiseen nettikiusaamiseen on osallistunut tässä ketjussa? Ja onko se oikein? Ei ole.
Niin tuota, sori... siis pyydän anteeksi käyttäytymistäni.
En tietenkään olettanut, että olisit joku tuttu... tai siis oletin ja varmaan siitä lähtökohdista käsin, jälleen tuli tempaistua pikkuisen "överisti" :) en käsitä, miksi aloin olettaa, sinun olevan joku tuttu ihminen tai kuka tai ketkä lie ovatkin... ehkä jotenkin esitit niin asian ja miksi menin lankaan, ei siis niin... että ne mairittelusi olisi saaneet niin luulemaan... minä jostain syystä oletin, että joku tuttu ystävä pelleilee kanssani ja olen ollut siitä aika varmakin... kuitenkin kyseiseen henkilöön luotan, vaikka pelleileekin... niin sitten kun joku tulee pelleilemään samalla tavalla... niin varmaan "överit" tulee siitäkäsin.
Joten pyydän anteeksi, jos näytin... näytin mielipuolelta.
Et näytä mielipuolelta. Ymmärrän tunteesi, ja sen varsinkin joka sanoo; Hei mua vedätetään! Vakuutan sinulle. Sinua ei piiritä hyeenat, sinua ei pilkata. Kukaan ei yritä saada sinua ansaan. Nostan käden, huomaa, en kädet, virheen merkiksi. Kuitenkin sisimmässäni tunnen sinuun suurta, kuin kohtalon yhteyttä. Niin rakkautta, välittämistä. Hyvää yötä nyt kultaseni, rakkaimpani..
Älä unohda Jeesusta! Ethän?
Maailma on jo antanut kaikkensa. Paha on myydä kenenkään omaa.
Tämä palsta menee vain oudommaksi.
Jeesus on varmasti tulossa. Hän puhdistaa omansa myös kaikesta uskonnollisuudesta.
Kun pitää tietää onko tämä helluntailuus-lahko saatanan vai Jumalan puolella, sen kummempaa?
Jeesus tulee pian. Pidä mitä sinulla on, ja pyhitä itsesi totuudessa. Jumalan sana on totuus.
Miksi pitää saada toinen ihminen tuntemaan itsensä epäkelvoksi? pahaksi? Miksi toiselle ihmiselle pitää aina osoittaa hänen vikansa?
Miksi ei voi aidosti olla murheellinen, jos toinen on murheellinen... miksi pitää pilkata ja miksi ei voi koskaan olla välittämisestä ja ystävyydestä varma, että siis tämä palsta on kuin petoeläinten luola.
Kukaan ei oikeasti välitä.
Haluan ystävyyttä, saan paskarukkasen.
Ilkeitä nassuja ja Esaun karvatassuja.
Tiedättekö... te rakkauden nälkäiset haaskalinnut.
Minä olin surullinen, murheissani ja halusin pyytää anteeksi... ja sitten jutella, koska oli paha olla, halusin ajatella, että henkilö, joka juttelee kanssani, oikeasti välittää... paskat välitti... minulla on sellainen skenaario, että uskovaiset ovat tämän kehittäneet, että saisivat pyydystettyä kuin eläimen ansaan... tämä palsta on sairas... kukaan ei todellisesti välitä, muuta kuin käännytystyönmerkeissä tms.
Minä alan pikkuhiljaa ymmärtämään auroraboreallista, miksi hän latelee suorat sanat, heti alkuunsa, eikä luota yhteenkään kirjoittajaan. Sille on syynsä.
Halusin sanoa, eräälle ihmiselle, jos luet palstaa tai tätä ketjua. Tiedän sinun niin joskus tekevän.
Niin luotan sinuun valtavasti.
En kehenkään muuhun ihmiseen, mitä näillä nettipalstoilla on.
Luotan, koska olet ystäväni.
Kiitos. Silmät, sydämen silmät ovat aunneet jälleen. mikä rauha, rauha. Hallelujjaa!