"Unsrvisningen satsar alldeles för mycket på grammatik ".
Vad lär man sig egentligen då man präntar grammatik på finskalektionerna ?Åtminstone lär man sig inte att tala finska i vardagen.
Det är så många unga beskriver undervisningen idag. (artikel på svenska yle )
Vad lär man sig egentligen då man präntar grammatik på finskalektionerna ?Åtminstone lär man sig inte att tala finska i vardagen.
Det är så många unga beskriver undervisningen idag. (artikel på svenska yle )
Vastaukset 43
Vanhimmat
Något fel måste det väl vara om man har bra betyg i finska, men svårt för ett vanligt vardagssamtal på finska.
Inte pratar frinskspråkiga heller så uppstyltat som det lärs ut,självklart är grammatiken viktig ,men att klara vardagen på finska är också viktigt.
Det att många svenskspråkiga talar en god finska beror nog mycket på var i Finland man bor.
Om man hela tiden rör sig i en övervägande finskspråkiga omgivning så lär man sig nog,enligt naturmetoden.
Sant, men vad lär man sig enligt den metoden? Att kommunicera som de andra i nejden eller finska? Observera att finnarna idag använder en väldigt slarvig finska och att det är så utbrett att det redan påträffas i Yles aktualitetsprogram.
Totta, tekemällä oppii eri asioita, ja puhumalla oppii eri kieliä.
Artikeln har många kommentarer, brännbart ämne.
Kummallista, että eletään 2000-lukua, ja moni kieltenope ei edelleenkään huomio opetuksessa suullisen harjoituksen tarpeellisuutta. Oppilaita voisi viedä vaikkapa päiväkotiin, jossa saisi puhua lasten kanssa suomea/ruotsia.
Finska hör man helt tillräckligt i Finland, grammatiken lär man sig i skolan.
Det är en stor skillnad mellan "turistspråk" och språket som behövs i arbetslivet.
I turistspråket räcker det med att göra sig förstådd och sedan köpa något eller ta sig någonstans.
I arbetslivet skall man ofta sälja eller leverera. Om språket är bristfälligt, ger det en oprofessionell bild av skribenten. Därför är det bra att öva här, där det inte har konsekvenser.
Tällä palstalla on jatkuva epäselvyys siitä, mistä kielitaidosta kulloinkin puhutaan. Kieliaktiivit hokevat "englannilla pärjää" (turistina), mutta koska tämä on kielipoltiikkapalsta ja puhumme koulujen kieltenopetuksesta (joka on valtion rahoittamaa ja tähtää työelämän tarpeisiin), niin emme puhu silloin turismista. Eli olen samaa mieltä kanssasi. Kielitaito turismin tarpeisiin on aivan toinen juttu kuin kielitaito työelämän tarpeisiin.
Kieliaktiivit vaativat, että kouluissa pitäisi kaikkien saada valita itse kaikki kielet "harrastuksen" perusteella. Tällaiseen ei Suomen valtiolla ole varaa lähteä. Kyllä kieltenopetus tähtää aina maan kilpailukyvyn säilyttämiseen.
Suomea kyllä kuulee Suomessa, mutta jos sitä ei käytä aktiivisesti, niin suullinen taito ei kehity. Jos menee vaikkapa ruotsinkieliseltä alueelta opiskelemaan Turkuun ja käyttää vain ruotsia edelleen opinnoissaan ja kavereiden kanssa, niin suomen kuulemisesta huolimatta ei puhetaito kehity.
Idealiskt om man lär sig "grunderna " i sandlådan, då är den där onödiga rädslan att använda
språket borta, man vet att det inte är så farligt att inte säga allt korrekt.
Sedan är undervisningen också mycket lättare.
Alla har förstås inte den möjligheten.
Totta on, että myös pelko väärin puhumisesta estää oppimista. Moni kyllä osaa periaatteessa ihan hyvin kieltä, ymmärtää sujuvasti jne., mutta ei uskalla puhua. Sama pätee tietenkin myös suomenkielisiin.
Unga tänker inte alltid så efter vad de vill göra sedan när de blir "stora ",samma är det säkert inom alla språkgrupper.
Heikompikin oppilas oppii suomen itsestään ilman kouluakin, koska suomea kuulee kaikkialla Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Sen takia ruotsinkieliset eivät viitsi satsata suomen kielioppiin, joten puheeseen ja kirjoitukseen saattaa jäädä objektivirheitä . Objektivirheet johtuvat pelkästä laiskuudesta.
Laiskoja olemme me suomalaiset, ja kieliaktiivit kaikista laiskimpia.
Pääkaupunkiseudulla opitaan, koska kanssakäymistä on paljon ja moni perhe on jo valmiiksi kaksikielinen. Muualla tilanne on toinen.
Suomi on monin verroin vaikeampi kieli kuin ruotsi, ja objekti- ym. virheitä tekevät myös suomenkieliset luvattoman paljon nykyään.
Jos suomenkielinen sanoo, että en oppinut ruotsia, vaikka luin sitä 6 vuotta, tai, en oppinut mitään kieliä ruotsin takia, niin kyse on nimenomaan LAISKUUDESTA.
" Gratis finska " blir det endast i familjer där antingen mamman eller pappan är finskspråkig.
Onnenpoika joka saa jo lapsena molemmat kansalliskielet haltuun.
Detta har man lätt att hålla med om. Kul att någon skriver om saker som de är och att de berör spaltens ämne.
"Jos suomenkielinen sanoo, että en oppinut ruotsia, vaikka luin sitä 6 vuotta, tai, en oppinut mitään kieliä ruotsin takia, niin kyse on nimenomaan LAISKUUDESTA."
Ei suinkaan vaan välinpitämättömyydestä, sillä ruotsi on turha kieli.
Vaikka olisi oppinutkin ruotsia edes jollain lailla koulussa, unohtuu se parissa vuodessa, koska ruotsi on turha kieli Suomessa.
Många fördelar,det stämmer.Redan vid yrkesutbildning finns det mycket mera att välja på om man behärskar finska också.
"Ei suinkaan vaan välinpitämättömyydestä, sillä ruotsi on turha kieli."
Kalla det vad du vill. Undanflykter råder det ingen brist på. Slutresultatet blir dock det att andra kan och du inte. Du har säkert märkt, vem som blir lämnad på stranden i än det ena och än det andra? Latmaskar är inte så populära.
Jos ei kuudessa vuodessa opi ruotsia yhtään, niin ei yleensä opi mitään muutakaan.
Tack.
Ja vill….
Ja kutsun sitä turhaksi kieleksi.
JA turhahan se onkin.
Jos ei, niin ei.
Loogista, eikö?
Yhtä loogista on, että vaikka oppisi, niin turha kieli unohtuu.
Eli kaikki koulussa opitut kielet siis unohtuvat ja asialleko ei henkilön itse tarvitse tehdä yhtikäs mitään ?!
Minä luin koulussa 4 vierasta kieltä, ja yhtä lukuunottamatta osaan kaikkia varsin hyvin edelleen, kahta sujuvasti ja yhtä hieman huonommin. Olen huolehtinut kielitaitoni säilymisestä. Myös työssäni olen tarvinnut kahta osaamistani kielistä.
Kielet ovat hukkaan heitettyä opiskelua vain siinä tapauksessa, että kielitaidon säilyttämiseksi ei tee itse mitään, vaan syyttää muita ja valittaa jatkuvasti kielitaidon puutteesta! Vastuu on jokaisella itsellään!
Ei ruotsi muutu turhaksi vaikka jankutat monilla palstoilla. Voi sua.
Du anser följaktligen att finskan är ett onödigt språk? Mycket mera än 6 år har gått åt med de studierna men p.g.a. att finskan för dig ter sig onödig, har du glömt hur den skrivs?
"Eli+kaikki+koulussa+opitut+kielet+siis+unohtuvat+ja+asialleko+ei+henkilön+itse+tarvitse+tehdä+yhtikäs+mitään+?!"
Ei muutukaan.
Se on sitä minun mielipiteistäni riippumatta.
Det stämmer inte att man på fastlandet hela tiden hör finska, finns många byar på landsorten där man endast hör finska på "stadsresorna ".
Alkaa olemaan epätoivoista paasaamisesi.
sinulla sitten loppuu kunto?
Vai mistä tämä epätoivo kumpuaa?
"inlandssvenska elever lär sig inte finska i skolan"
Ei tämä ole uutinen kenellekään joka on kuunnellut Kirsi Virtasen ohjelman.
https://www.youtube.com/watch?v=2ctXsn84bNA
Har hon det fortfarande som sin livsuppgift att skälla på finlandssvenskarna ?
Det varit så tyst om henne.
Är hon en räkäpää o?
Kvinnlig version.
Monologi on liian pitkä hankkenin älyköille kuunnella yhteen pötköön.
Mutta toivo ei ole menetetty, onhan siellä sadun lukua välissä :-)
Menin 6:sen kouluruotsilla 1991 Paraisille duuniin, jumankauta mua häiritsi se, että sikäläisessä murteessa heitettiin suomea sekaan, vaikka itte olisin tiennyt ruåttin sanan... luulin, että kaikki osaa suomea... ei alkuunkaan. Nyt voi olla toisin, mutta silloin vanhempi väki puhui vain tuota kolmatta kotimaista ja pakkohan sitä oli alkaa vääntämään. Ruottin reissuilla oli pakko ohjelmoida ittensä sikäläiselle, etten kuullostanut boundelle, pargassvenskassa on noin kolmannes sanoista sellaisia, että oikeet ruottalaiset on kujalla niiden kanssa.
När man besöker Sverige då ska man lämna dialekter och finlandismer hemma.
Men roligare är det med dialekten.
Ja ha hvarit på shou på båulaget.
Olen ollut Partekilla töissä. Foneettisesti oikaistu, gammalpargas on mutkikkaampaa...