Panssareita jotka olivat niin pahasti vaurioituneita, että ne oli “evakuoitava” taistelualueelt olivat tietenkin menetyksiä. Lisäksi oli huomattava määrä sodan aikana evakuoituja panssareita jotka ei koskaan palanneet alkuperäisiin yksikköihinsä.
Dokunentti: TsAMO f 38 on11371 d 16 l11.13 (ajanjaksolle 1943-45) antaa tulokseksi:
- 83 920 evakuoitua panssaria ja rynnäkkötykkiä, joista
- 20 641 lähetetty korjaamoille ja valmistajille,
- 63 279 arvioitiin vaurioituneena korjauskelvottomiksi.
1943:
-32 539 evakuoitu, 9 344 vietiin pois
1944:
Taisteluista evakuoitiin 29 009 taistelupanssaria
- 8754 korjattiin varikoilla,
- 16 129 purettiin osiin
1945:
-22 372 taistelupanssaria evakuoitiin taistelusta
- 2 543 lähetettiin korjattavaksi,
- 10 471 purettiin osiksi
- 20 641 kunnostettu ja luovutettu uudelleen, jotta se tuhoutuisi mahdollisesti toisen kerran.
Vuosien 1943-45 saldo oli siis se että taistelukentiltä evakuoiduista 75.4% kirjattiin pajoilla korjauskelvottomiksi.
*****Stieglitz*****
Dokunentti: TsAMO f 38 on11371 d 16 l11.13 (ajanjaksolle 1943-45) antaa tulokseksi:
- 83 920 evakuoitua panssaria ja rynnäkkötykkiä, joista
- 20 641 lähetetty korjaamoille ja valmistajille,
- 63 279 arvioitiin vaurioituneena korjauskelvottomiksi.
1943:
-32 539 evakuoitu, 9 344 vietiin pois
1944:
Taisteluista evakuoitiin 29 009 taistelupanssaria
- 8754 korjattiin varikoilla,
- 16 129 purettiin osiin
1945:
-22 372 taistelupanssaria evakuoitiin taistelusta
- 2 543 lähetettiin korjattavaksi,
- 10 471 purettiin osiksi
- 20 641 kunnostettu ja luovutettu uudelleen, jotta se tuhoutuisi mahdollisesti toisen kerran.
Vuosien 1943-45 saldo oli siis se että taistelukentiltä evakuoiduista 75.4% kirjattiin pajoilla korjauskelvottomiksi.
*****Stieglitz*****
Vastaukset 6
Vanhimmat
"63 279 arvioitiin vaurioituneena korjauskelvottomiksi..."
Toisin sanoen lukema itsessään on suurempi kuin Krivosheevin tappiot vuodella 1943-45 ne nimittäin olivat
1943: 23,500
1944: 23,800
1945: 13,700
------------------
yht 61,000
Kuinka monta panssaria joutui saksalaisten (ja suomalaisten haltuun) tai tuhoutui niin totaalisesti ettei niitä taistelukentiltä edes evakuoitu? Ne olisi vielä lisättävä lukuun 63,279. Toki lukema voi pienentyä sillä että osa avakuoidusta on taistelukentältä vuoden 1942 puolella tulleita. Tämä koskisi ennenkaikkea marras-joulukuun 1942 taisteluissa vaurioituneita. Siitäkin huolimatta on paljon todennäköisempää että varsinaiset tappiot poiskirjattuna peruuttamattomasti menetettyinä on suurempi kuin 63,279 ja taatusti suurempi kuin 61,000. Krivosheevin tappiokirjauksesta löytyi aukko.
"Siitäkin huolimatta on paljon todennäköisempää että varsinaiset tappiot poiskirjattuna peruuttamattomasti menetettyinä on suurempi kuin 63,279 ja taatusti suurempi kuin 61,000. Krivosheevin tappiokirjauksesta löytyi aukko."
On kaksi mahdollisuutta:
1) vuoden 1942 lopulla (Rhzev, Stalingrad, taistelut Kaukasuksella) NL:n vaurioituneita panssareita evakuoitu korjattavaksi mutta korjauskelvottomat kirjattu pois vuoden 1943 puolella
2) Krivosheev on laskenut toukokuun alkuun 1945 menetetyt mutta ei sen jälkeen poiskirjattuja
Vuonna 1942 tappiot ovat olleet keskimäärin 1,250 panssaria kuukaudessa eli marras-joulukuussa periaatteessa 2,500 evakuoitua olisi voitu vuoden 1943 puolella kirjata menetetyiksi.
Herää kuitenkin epäilys onko palaneita, räjähtäneitä, vesistöihin uponneita tosiasiassa evakoitu mihinkään. Ne olisi lisättävä noihin 63,279 vaunuun.
Kattos Ville pirua. Nyt taisi siis löytyä "savuava ase" joka voidaan suoraan osoittaa neuvostodokumenttien perusteella osoittaa löytyneeksi. Ei-korvauskelpoisten panssareiden määrä ylittää virallisen neuvostoliittolaisen tappioilmoituksen sodan 2½ viimeiseltä vuodelta.
NL valmisti kesästä 1941 toukokuuhun 1943 kaikkiaan 113,000 taistelupanssaria. Se sai n. 8,000 taistelupanssaria sekä panssareiden evakuointivaunuja sekä it-panssaria. Yhteensä määrä on siis n. 121,000. Koska puna-armeijan panssarimäärä oli melkein yhtä suuri sodan alussa kuin sodan lopussa kokonaispoistuma lienee lähes 120,000.
Krivosheev puolestaan antaa luvuksi hieman yli 96,000. Tässä löytyy siis noin 23,000 - 24, 000 ero. Kokonaispoistuma ei noudata samaa kaavaa kuin lentokoneissa sillä panssarien elinkaari oli hieman toisenlainen. Niillä ei ollut pakko ajella, niitä voitiin vaurioitumisen jälkeen korjata ja niihin voitiin vaihtaa periaatteessa vaikka uusi moottori.
Neuvostoliiton+panssarivaunu/rynnäkkötykkitappiot+voidaan+laskea+kaavalla:
Noihin lukuihin pitää myös lisätä viholliselta kaapatut vaunut, ja niiden tappiot.