... NL:lla ei ollut riittävän laadukkaita metallityöstökoneita tähän. Ne täytyi saada lend-leasen kautta USA:sta.
Lähde: Boris Kavalerchik, The Tanks of Operation Barbarossa: Soviet versus German Armour on the Eastern Front
Lähde: Boris Kavalerchik, The Tanks of Operation Barbarossa: Soviet versus German Armour on the Eastern Front
Vastaukset 28
Vanhimmat
Liittyi ilmeisesti siihen tekniikkaan mitä olisi tarvittu isomman tykkitornin jyystämiseen?
///Penna Tervo
Olisi+ollut+yksi+siihen+ehkä+pystyvä+työstökone+mutta+kun+tehdas+joutui+saksalaisten+haltuun+ei+vastaavaa+ollut+olemassa.+Siksi+se+oli+ensin+saatava+USA:sta.+Tämä+voi+selittää+myös+sen+miksi+SU-rynnäkkötykkejä+alettiin+valmistamaan+1943+ehkä+odotettua+enemmän.+Saksassa+liittoutuneiden+pommitukset+tuhosivat+sitä+kapasiteettia+jolla+StuG+III:n+rynnäkkötykkejä+valmistettiin.+Niinpä+jonkin+aikaa+vuodenvaihteessa+1943-44+valmistettiin+samaista+rynnäkkötykkiä+Pzkw+IV:n+alustalla
Ehkä ei saatu it-tykkiä sovitettua kupuun. Alunperin oli t28:n viimeisistä versioista tuttu Zis-4 76 mm.
Luultavasti tornin laakerointi ei kestänyt 85 mm: n ZiS-S-53:n rekyyliä.
NL:lla ei ollut itsellään sellaista metallista työstökonetta jolla tuo isompi tykkitorni, kupu olisi voitu työstää. Ainoa menetettiin kun saksalaiset ottivat Harkovan tehtaat haltuunsa.
T-34/85 tykki ei ollut yhtään tehokkaampi kuin Pzkw IV:n ja StuG III:n KwK40-kanuuna. Ja se jäi kirkkaasti kakkoseksi Pantherin 75 mm KwK 42-kanuunaan verrattuna. Pääsy tasapeliin Pzkw IV:n kanssa maksoi kuitenkin jotain: nyt isompia ammuksia mahtui vaunuu vain 56 kun T-34/76 ammuksia oli mahtunut vielä 77. Ja ammukset olivat tietenkin vähän raskaampia (9.2 kg vs. 6.5 kg).
T34:ää valmistettiin Sverdlovskissa ja Tseljabinskissa.
T34/85 valmistettiin täällä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Krasnoye_Sormovo_Factory_No._112
85 mm tykki 1944 läpäisi kaikki saksalaiset panssarit vasta 100 m etäisyydellä. 88 mm läpäisi melkein saman verran 2 km päästä.
Varmaan avaaja tiesi senkin, että Venäjä / NL oli siirtynyt millimetrijärjestelmään jo kauan sitten ennen WW II ja amerikka käyttää tuumamitoitusta vieläkin. Siispä amerikkalaisten työstökoneet on hieman hankalia tarkkuustyöstöissä yms.
NL:ssa tehdyt Fordin kopiotkin oli tehty muuttaen tuumamitat millimetrimitoiksi. Siksi Neuvosto-Fordien moottorin ja voimansiirron osat ei passanneet Saksan käyttämiin ns. Kölnin-Fordeihin.
Boris Kavalerchik on itse koulutukseltaan panssarivaunujen korjausinsinööri. Hän on huippuasiantuntija eteenkin neuvostopanssareista ja niiden tekniikasta.
Harkovassa olisi ollut se työstökone jolla T-34:n suurempi tykkitorni olisi voitu työstää. Mutta Saksa valtasi Harkovan ja työstökone meni siinä. Uutta ei osattu valmistaa. Ehkä aiempikin oli tullut Usasta.
NL:n öljytuotantokaan ei lähtenyt oikein kasvuun 1942-44. Työvoimapula rassasi. Tappiot sodassa
liian kovat.
Vuonna 1991 NL lysähti kasaan.
USA:han toimitti Neuvostoliitolle suurimman osan sen raskaan metalliteollisuuden työstökoneista ja valssaamolaitoksista. Hinnan Stalin repi talonpoikien selkänahasta.
Saksalaiset alkoivat itse valmistaa 1943 alkaen vallatuilla tehtailla T-34 panssarivaunuja, liekö tuotantomääristä tietoa?
Olisko 30?
No tämä väite vaatii jo lähteenkin! Eipä ole aiemmin tullut tällainen "tieto" vastaan.
Vallattuja vaunuja kyllä kunnostettiin omaan käyttöön puolin ja toisin.
Lähteenä tämä kirja:
https://www.tankograd.com/cms/website.php?id=/en/buch-ueber-Panzerkampfwagen-T34-747.htm
Todennäköisesti väännelmä Harkovan panssariverstaasta, jossa T-34:n hylkyjen osia kierrättämällä SS:n onnistui kasata muutamia kymmeniä käyttökelpoisia vaunuja DR-divisioonalle, lisäten jopa ominaisuuksia kuten tähystyskupuja. Suunnilleen sama temppu kuin minkä NL teki Stalingradiin jääneille romuille luoden SU-76i:n.
///MeAgaln
Saksalaiset joko laittoivat T34:ään Panzerin tornin tai tekivät siitä it-panssarin.
https://www.reddit.com/r/Warthunder/comments/3le441/t34_meets_flakvierling_the_flakpanzer_t34_747r/
Rynnäkkötykkituotanto (SU-76/85) lienee kasvanut tuota amerikkalaista työstökonetta odotellessa?
Molemmat puolet, Saksa ja NL, yrittivät Stalingradin jälkimainingeissa lyödä 75mm tai sitä isomman tykin kaikkiin mahdollisiin alustoihin saadakseen lisätulivoimaa. P-III:t, P-38:t, T-70 ja melkein mikä hyvänsä runko menetteli tehtävään.
///MeAgaln
Suomalaisten ei kannata arvostella neukun kykyä tuottaa aseita, meillä meni melkein vuosikymmen, että yksinkertainen pst-kivääri saatiin tehokkaaseen tuotantoon ja silloinkin se oli jo vanhentunut. Eikä ole saavutukset kummoisia senkään jälkeen.
Miksei kannattaisi? Suomi kp oli hyvä ase, josta neukku kopioi ainakin lippaan ja muutakin!
Lipas on kopioitu Thompson-konepistoolista ja peltiheikki oli Papashnikovin kopio.
》》meillä meni melkein vuosikymmen, että yksinkertainen pst-kivääri saatiin tehokkaaseen tuotantoon ja silloinkin se oli jo vanhentunut《《
Kenraalit kiisteli kaliberista. Paukka-Heikki olisi halunnut mitättömän hernepyssyn 20mm sijaan.
Vastaava pöljyys viivästytti Pst-tykkien valmistusta.
"Suomalaisten ei kannata arvostella neukun kykyä tuottaa aseita, meillä meni melkein vuosikymmen, että yksinkertainen pst-kivääri saatiin tehokkaaseen tuotantoon ja silloinkin se oli jo vanhentunut."
Ei kannata vertailla suurvallan ja pikku valtion resurssien eroja.
Suomella ei ollut materiaaleja, koneita eikä riittävästi ammattitaitoisia tekijöitä sota-aikaiselle suurelle aseiden valmistus määrille.
Sota-aikaan huomattiin ettei Suomi pysty valmistamaan kenttätykkejä ja korjaamaan niitä samaan aikaan vaikka teollisuus oli varautumaan uusien tykkien valmistamiseen. Esim. Tkkakoski Oy:n entinen johtaja kertoi jossain TV ohjelmassa miten hänen piti kerjätä Ruotsista laadukasta KP:n piipputerästä vaikka olivat siviiliissä hyviä kavereita eli Suomella ei ollut omasta takaa edes näin vähäisiä valmistusmaterialeja.
Neukkutuotantoa on aina hauska arvostella, siihen liittyy yleensä aina niin koomisia piirteitä.
Tänä vuonna tuotetaan vasemman jalan saapasta Vladivostokissa. Ensi vuonna oikeaa Novosibirskissä.
- toivottavasti ovat samaa kokoa
Suomalaiset valmistivat itse paremman 120 mm:n kranaatiheittimen mikä puna-armeijalla (samoin kuin suomalaisilla) oli. Tarkkuus parempi, parempi liikuteltavuus, parempi tulinopeus. Ainoa mikä neuvostoliittolaisessa oli parempi oli vastin. Joskus hekin tuurilla onnistuivat.
Jörnijä oli sivari.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soltam