Henkisesti ja fyysisesti yksin

Olen vasta 14v tyttö, joka ei ole saanut kosketusta pitkään aikaan. Minulla ei ole kavereita tai ystäviä, ei lemmikkiä koska ei ole varaa, isä poissa ja äiti töissä päivät ja yöt. Olen ollut yksinäinen jo monta vuotta. On sisaruksia mutta muuttaneet jo kauas pois. Koulussa saan aina piiloutua vessaan, koska välitunnit ahdistaa jos seisoo yksin jossain nurkassa. Siis fyysistä yksinäisyyttä ei pidä kokea näin nuorena. Kosketus, en edes muista miltä se tuntuu. Eikä vielä kaikki. Minullahan on vielä oppimisvaikeuksia ja motorisentaidon vaikeus. Opettajat pitävät minua tyhmänä, silloin heitä ei kiinnosta jos olen yksinäinen. Minua kiusataan, olen köyhästä perheestä. Näin nuorena jumalauta näin nuorena ei saa edes kokea tälläistä. Harrastukset maksavatkin. Minusta kukaan ei välitä minusta. Mitä olen tehnyt ansaitakseni tälläistä liiallista yksinäisyyttä, syrjimistä, kiusaamista, tyhmyyttä, köyhän olemista, koulu vaikeudet. Samoissa vaatteissa hillon vieläkin ja siksi haukutaan köyhäksi. No pitää jatkaa elämää vaikka ei ole kestä välittää ja joka välittäisi minusta.
8102
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Kyllä sinäkin vielä ystävän kohtaat. 5 vuoden kuluttua jo naurattaa kun luet tämänpäivän murheita.

Äänestä

Ota elämä käsiisi ja vaikka nuori oletkin niin suunnittele ja tähtää johonkin. Ei siinä muita tarvita. Ja jos huomaat aina joku kiinnittää huomion sinunkin kirjoituksiin.

t. Yksi jolla ei myöskään ole ollut kaikki hyvin,mutta vahvaksi olen kasvanut

Äänestä
  • Otan osaa.
    Tuollaista se oli monella, sodan jälkeen vielä köyhempää.

    Mene juttelemaan kouluterveydenhoitajan kanssa!
    Ehdottomasti!

    Olet siä sorttia, että sinä kyllä tulet pärjäämään!
    Hali minulta!

    Äänestä

Haluaisitko jutella? Itsellä on ollut ja on masennuksen sekä yksinäisyyden oireita. Ehkä voisimme anonyymisti vain vaihtaa kuulumisia? Laita viestiä KiK: Volccis

Äänestä

Varoituksen sana Varo saalistajia.

Äänestä

Ainakin isommissa kaupungeissa on usein nuorille ohjelmaa kaupungin tai järjestöjen järjestämänä. Tutki sellaista toimintaa omasta kaupungista.

Yleensä hyvä keino kehittää omaa ajattelua on lukea kirjoja. Kirjastoissa on hyvin laaja ilmainen valikoima. Jos tätä kautta saisit vaikka muutakin ajateltavaa.

Liikunta sopii aika monelle. Jos löytyy vaan oikea laji ja sopiva porukka niin semmoista toimintaa kannattaa tutkia.

Paljon on kiinni itsestäkin että miten saa tehtyä mitäkin. Aina voi oppia ja tehdä sellaista mitä muut eivät osaa ja tajua.

Liikaa ei kannata antaa painoarvoa muiden idioottien mielipiteille tai opettajienkaan.

Usein asiat menevät paljon parempaan suuntaan myöhemmin jos vaan jaksaa yrittää.

Äänestä

Usein kouluissa on koulupsykologi tai vastaava jolle voi käydä puhumassa.

Voit tutkia alueen kirpputoreja ja vastaavia. Samoin tutkia hintoja ja mitä mikäkin maksaa. Sitä oppii olemaan tarkempi ettei tuhlaa rahoja turhiin asioihin.

Netistä seuran etsiminen ei ole välttämättä hyvä idea. Moni aikuinen mies voi haluta tutustua nuoriin tyttöihin mutta nämä miehet ovat usein henkisesti ja fyysisesti vaarallisia. Vaikka huomio voi tuntua aluksi mukavalta niin ongelmia tulee usein myöhemmin. Aikuisena tuo on eri asia.

Kannattaa yrittää ns kehittää itseään. Olipa liikunta, lukeminen, käsityöt, atk jne. Ottaa jonkun tavoitteen ja tekee päiväohjelman. Tärkeää on oppia tietynlaiset päivärutiinit tekemiseen.

Rahaa voi saada kesätöillä ja monia paikkoja tarjotaan varta vasten nuorille kaupungin toimesta. Kannattaa kysellä tämmöisistä.

Äänestä

Miltä suunnalta olet?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olen vasta 14v tyttö, joka ei ole saanut kosketusta pitkään aikaan. Minulla ei ole kavereita tai ystäviä, ei lemmikkiä koska ei ole varaa, isä poissa ja äiti töissä päivät ja yöt. Olen ollut yksinäinen jo monta vuotta. On sisaruksia mutta muuttaneet jo kauas pois. Koulussa saan aina piiloutua vessaan, koska välitunnit ahdistaa jos seisoo yksin jossain nurkassa. Siis fyysistä yksinäisyyttä ei pidä kokea näin nuorena. Kosketus, en edes muista miltä se tuntuu. Eikä vielä kaikki. Minullahan on vielä oppimisvaikeuksia ja motorisentaidon vaikeus. Opettajat pitävät minua tyhmänä, silloin heitä ei kiinnosta jos olen yksinäinen. Minua kiusataan, olen köyhästä perheestä. Näin nuorena jumalauta näin nuorena ei saa edes kokea tälläistä. Harrastukset maksavatkin. Minusta kukaan ei välitä minusta. Mitä olen tehnyt ansaitakseni tälläistä liiallista yksinäisyyttä, syrjimistä, kiusaamista, tyhmyyttä, köyhän olemista, koulu vaikeudet. Samoissa vaatteissa hillon vieläkin ja siksi haukutaan köyhäksi. No pitää jatkaa elämää vaikka ei ole kestä välittää ja joka välittäisi minusta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu