Terri Schiavon kohtalo on todella pannut miettimään, että mihin länsimainen kulttuuri - ja sitä myötä kaikki muutkin maailman kulttuurit - ovat menossa.
Kyse ei ole siitä, että aivokuollutta naista pidetään väkisin hengissä. Kyse ei ole sairaalakuluista. Kyse ei ole siitä, mitä perinnönjaon kanssa tehdään. Kyse ei ole siitä, onko armokuolema synti vaiko ei. Kyse ei myöskään ole siitä fasistisesta käsityksestä, että elinkelvottoman elämän, joka ei tuota mitään vaan joka vain kuluttaa resursseja, pitäisi antaa tuhotua. Kyse on paljon syvällisemmästä.
Jokaisen eliön elämään kuuluu syntymä ja kuolema. Kaiken, mikä on syntynyt, on kerran kuoltava. Niin sinun kuin minun kuin Terrinkin. Ja tämä on asia, jota länsimainen kulttuuri ei tajua.
Joskus aikoinaan länsimaisessa kulttuurissa seksi ja seksuaalisuus oli tabu. Nykyään pornoa tulvii joka tuutista ja pikkutytöt puhuvat orgasmeistaan julkisesti ja länsimaat suorastaan tirsuvat seksuaalisuutta niin, että koko muu maailma kauhistelee länsimaiden räävittömyyttä. Nykyään kuolema on tabu. Me kertakaikkiaan pelkäämme ja kammoksumme kuolemaa. Kuolema on meille käsittämätön kauhu, ja pyrimme kieltämään ja kiistämään sen ja tekemään sen mahdollisimman steriiliksi ja kätkemään sen pois silmistämme. Kuolemasta puhuminen on kiellettyä.
Tähän on tultu, kun olemme hylänneet uskonnon ja takertuneet materialismiin. Kiistämällä Jumalan ja painottamalla tätä maanpäällistä elämää olemme menettäneet kosketuksen tuonpuoleiseen. Ateismi on saanut aikaan sen, että uskomme annihilaatioon - siihen, että kuolema on kaiken loppu ja häviäminen ja haivumme olemattomiin. Ja tämä kauhea ajatus on saanut aikaan sen, että pelkäämme kuolemaa yli kaiken. Jopa uskonnolliset ihmiset pelkäävät.
Jokaisessa länsimaassa tunnustetaan perustuslaissa oikeus elämään. Onko meillä oikeutta kuolemaan?
On väärin riistää keneltäkään toiselta elämää. Mutta mielestäni on aivan yhtä väärin riistää ihmiseltä hänen oikeutensa kuolla. Mielestäni Terri Schiavolla, jolla ei enää ole elämää - vain pelkkä olemassaolo - tulisi olla oikeus kuolla arvokkaasti ja rauhallisesti, mielellään puolisonsa läsnäollessa.
Asiaa voidaan tarkastella myös käänteisesti. Kuolema voi tulla missä iässä tahansa. Jos Jumala on päättänyt kutsua Terri Schiavon kotiin, niin onko meillä oikeus riistää ja kaapata Jumalalta se, mikä Jumalalle kuuluu? Onko meillä oikeutta sulkea Terrin sielu ruumiiseen, jossa ei enää ole elämää ja jossa hän ei enää kykene oppimaan mitään eikä toteuttamaan rakkauden kaksoiskäskyä? Mielestäni se on kuolemaakin pahempi kohtalo.
Tiedämme, mikä on kuolemanrangaistus. Se on laillistettu murha - ei muuta. Onko tässä kyseessä nyt sitten elämänrangaistus? Kuolemanrangaistus riistää ihmiseltä hänen oikeutensa elää. Elämänrangaistus riistää hänen oikeutensa kuolla.
Jotenkin tuntuu, että Mike Schiavolla on parhaimmin tolkku tallella. Hän ei piittaa puolisonsa perinnöstä; hän haluaisi vain, että hänen puolisonsa saisi lähteä tästä maailmasta arvokkaasti eikä hänen tuskaansa pitkitettäisi.
Antakaamme Jumalalle se, mikä Jumalalle kuuluu.
Kyse ei ole siitä, että aivokuollutta naista pidetään väkisin hengissä. Kyse ei ole sairaalakuluista. Kyse ei ole siitä, mitä perinnönjaon kanssa tehdään. Kyse ei ole siitä, onko armokuolema synti vaiko ei. Kyse ei myöskään ole siitä fasistisesta käsityksestä, että elinkelvottoman elämän, joka ei tuota mitään vaan joka vain kuluttaa resursseja, pitäisi antaa tuhotua. Kyse on paljon syvällisemmästä.
Jokaisen eliön elämään kuuluu syntymä ja kuolema. Kaiken, mikä on syntynyt, on kerran kuoltava. Niin sinun kuin minun kuin Terrinkin. Ja tämä on asia, jota länsimainen kulttuuri ei tajua.
Joskus aikoinaan länsimaisessa kulttuurissa seksi ja seksuaalisuus oli tabu. Nykyään pornoa tulvii joka tuutista ja pikkutytöt puhuvat orgasmeistaan julkisesti ja länsimaat suorastaan tirsuvat seksuaalisuutta niin, että koko muu maailma kauhistelee länsimaiden räävittömyyttä. Nykyään kuolema on tabu. Me kertakaikkiaan pelkäämme ja kammoksumme kuolemaa. Kuolema on meille käsittämätön kauhu, ja pyrimme kieltämään ja kiistämään sen ja tekemään sen mahdollisimman steriiliksi ja kätkemään sen pois silmistämme. Kuolemasta puhuminen on kiellettyä.
Tähän on tultu, kun olemme hylänneet uskonnon ja takertuneet materialismiin. Kiistämällä Jumalan ja painottamalla tätä maanpäällistä elämää olemme menettäneet kosketuksen tuonpuoleiseen. Ateismi on saanut aikaan sen, että uskomme annihilaatioon - siihen, että kuolema on kaiken loppu ja häviäminen ja haivumme olemattomiin. Ja tämä kauhea ajatus on saanut aikaan sen, että pelkäämme kuolemaa yli kaiken. Jopa uskonnolliset ihmiset pelkäävät.
Jokaisessa länsimaassa tunnustetaan perustuslaissa oikeus elämään. Onko meillä oikeutta kuolemaan?
On väärin riistää keneltäkään toiselta elämää. Mutta mielestäni on aivan yhtä väärin riistää ihmiseltä hänen oikeutensa kuolla. Mielestäni Terri Schiavolla, jolla ei enää ole elämää - vain pelkkä olemassaolo - tulisi olla oikeus kuolla arvokkaasti ja rauhallisesti, mielellään puolisonsa läsnäollessa.
Asiaa voidaan tarkastella myös käänteisesti. Kuolema voi tulla missä iässä tahansa. Jos Jumala on päättänyt kutsua Terri Schiavon kotiin, niin onko meillä oikeus riistää ja kaapata Jumalalta se, mikä Jumalalle kuuluu? Onko meillä oikeutta sulkea Terrin sielu ruumiiseen, jossa ei enää ole elämää ja jossa hän ei enää kykene oppimaan mitään eikä toteuttamaan rakkauden kaksoiskäskyä? Mielestäni se on kuolemaakin pahempi kohtalo.
Tiedämme, mikä on kuolemanrangaistus. Se on laillistettu murha - ei muuta. Onko tässä kyseessä nyt sitten elämänrangaistus? Kuolemanrangaistus riistää ihmiseltä hänen oikeutensa elää. Elämänrangaistus riistää hänen oikeutensa kuolla.
Jotenkin tuntuu, että Mike Schiavolla on parhaimmin tolkku tallella. Hän ei piittaa puolisonsa perinnöstä; hän haluaisi vain, että hänen puolisonsa saisi lähteä tästä maailmasta arvokkaasti eikä hänen tuskaansa pitkitettäisi.
Antakaamme Jumalalle se, mikä Jumalalle kuuluu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta kuka enää tietää mitä Jumala haluaa? Kuka enää tietää mitä tuo tyttö haluaa? Kuka enää tietää mistään mitään? Jospa Terry Siavo ei vielä ole täyttänyt tehtäväänsä maan päällä, vai mikä edes oli hänen alkuperäinen tehtävänsä? Jospa hänen tehtävänsä on saada meidät muut hyväksymään hänen kuolemansa ja auttaa vammaisia ja vanhoja sisaruksia ja veljeljiämme ihmisarvoiseen elämään? Mitä ikinä tapahtuukin, niin minä uskon, että Jumala rakastaa Teriä, eikä halua hänelle mitään pahaa. Lopulta kaikki kääntyy vielä parhain päin. Näin minä ainakin haluan uskoa. Ehkä tämä on testi, jolla meitä kehotetaan huolehtimaan vanhuksista ja vammaisistamme joko hoidon tai eutanasian kautta, niin ettei heille ikinä pääsisi käymään noin?
Keholliseen elämään takertuminen ja kehollisen elämän pidentäminen irvokkaasti (hengityskoneet,letkuissa oleminen,kauneus leikkaukset, jäädyttäminen kunnes keksitään "ikuisen elämän eliksiiri" j.n.e.),,pyrkimyksenä "ikuinen" olemassaolo nuorena ja terveenä maan päällä on "raamatullisen tulkinnan" edesauttama illuusio, jota lisää suunnaton kuolemasta johtuva luonnollinen menettämisen pelko ja tästä seuraava lohduton kaipaus jota halutaan siirtää aina edemmäs.
Myös tiede suorastaan käyttää vanhuksia ja vammaisia koe-kaniineina etsiessään tätä "ikuisen elämän eliksiiriä" kokeilemalla erillaisia lääkkeitä ja hoitomuotoja vanhenemisen ja sairauksien estämisessä.
Yhteiskunnassa kaikki on luonnotonta, ihmisiä hoidetaan "raivoisasti" jotta heistä tulisi mahdollisimman kauan eläviä vanhuksia joita ei kuitenkaan puutteellisten resurssien takia voida ihmisarvoisesti hoitaa vaan heidät "varastoidaan" puutteellisiin olosuhteisiin, kun oikein olisi antaa heidän kuolla arvokkaasti elämää pidentäviä hoitoja suorittamatta.
Mitä tulee Jumalaan tässä asiassa on mentävä taaksepäin "ytimeen" ja mietittävä sitä mikä on luonnollista, puuttumatta yleiseen tulkintaan raamatun jumalan lähinnä vt;n jumalan olemuksesta ja totuudellisuudesta tai rakkaudellisuudesta voi todeta että--> jos tarkoitus olisi ollut elää ikuisesti maan päällä olisimme tehty sellaisiksi, mutta tämä mahdottomuus tulee esiin kaikessa keholliseen liittyvässä ja luonnonjärjestykseen liittyvässä,,kaikki perustuu kuolemaan ja vanhan väistymiseen uuden tilalta.
Kohtuuton itsestä riippumaton/ulkoistettu hoivaaminen on väärin ja ei aktiivinen eutanasia on suotavaa---> siis ihmisen kivuttoman poistumisen turvaaminen (ei kuolemassa auttaminen)on mielestäni oikein,,miksi pidentää sitä mikä on selvästi juuri päättymässä.
olen samaa mieltä siinäkin asiassa ettei elämää pidä pidentääkään jos se on luonnollisesti loppumassa. Kuten ei lopettaa jos ei ole luonnollisesti loppumassa. Ihanhan tässä jo hengästyy ;)
mutta eri syistä. Minusta nämä Schiavojutut johtuu siitä, että uskonto estää järjenkäytön.
TS on hengissä siksi, että uskonnon mukaan hengestä päättäminen kuuluu Jumalalle. Tämän periaatteen pelinappulaksi on otettu Terri Schiavon vanhemmat, joita manipuloimalla fundisjengi on päässyt sisään perheen elämään. Nyt tuolle hihhuloinnille tuli ilmeisesti loppu, kun oikeusistuinta ei enää voinut enempää käyttää hyväksi, ja sikailulle tuli seinä eteen.
Mitä ihmeen pelottavaa siinä on, että kuolema on kaiken loppu. Pelottavampaa luulis olevan se, ettei se kenties olekaan totaalinen häviäminen.
HEI
Olen keskustellut kahden hyvin samantapaisen ihmisen kanssa. Toinen oli "hullu homo."
KIrjoitin juuri "hullulle homolle"
otsikolla
"OTA ONKEEN JOS TARVIS"
Kirjoitin tässä Teille molemmille.
Voit sen etsiä halutesasi.
Kaikella ystävyydellä ja empatialla oman kokemuksen pohjalta
Jari "jarlau"