Mielenkiintoista lukea kuinka se Suomen pyytämä itsenäisyyden tunnustus (1.) lopulta saatiin Venäjän vallankumoukselliselta kansankomissaarien neuvostolta, Lenin ensimäisenä allekirjoittajana ja Stalin vasta neljäntenä Trotkin ja Petrovskin jälkeen.
Suomi oli odottanut jo liki 3 viikkoa eri maiden tunnustuksia itsenäisyydestä, mutta Saksa ei halunnut häiritä Brest-Litovskin rauhanneuvotteluja Suomen tunnustamisella, vaikka bolshevikkien neuvottelijat olivat jo heille sanoneet Suomen itsenäisyyden ( Saksan vaatimuksesta) olevan selvä asia. Saksa halusi Suomen pyytävän 1. tunnustamisen juuri Venäjältä ja esim. Ruotsi odotti Saksan kantaa. Ruotsihan ei halunnut sotkea tuottoisia (malmi) kauppasuhteitaan Saksaan.
Suomi oli odottanut jo liki 3 viikkoa eri maiden tunnustuksia itsenäisyydestä, mutta Saksa ei halunnut häiritä Brest-Litovskin rauhanneuvotteluja Suomen tunnustamisella, vaikka bolshevikkien neuvottelijat olivat jo heille sanoneet Suomen itsenäisyyden ( Saksan vaatimuksesta) olevan selvä asia. Saksa halusi Suomen pyytävän 1. tunnustamisen juuri Venäjältä ja esim. Ruotsi odotti Saksan kantaa. Ruotsihan ei halunnut sotkea tuottoisia (malmi) kauppasuhteitaan Saksaan.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Nämä nimet olivat alla, kun bolsevikkien oli tunnustettava Suomen itsenäisyys, joka Saksan ajamana oli julistettu:
"Kansankomissaarien Neuvoston
Puheenjohtaja Vl. Uljanov (Lenin)
Kansankomissaarit: L. Trotski
G. Petrovski
J. Stalin
I. Steinberg
V. Karelin A. Schlichter.
Kansankomissaarien Neuvoston
toimituspäällikkö Vlad. Bontsh-Brujevitsh
Neuvoston sihteeri N. Gorbunov. "
Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin antoi meille rauhan?
Pyhän isämme (Urho Kekkosen) kunniaksi hänen kirkkainta sanomaansa: "Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin antoi meille rauhan". Tuon tekstin ymmärtämisen ja oikeellisuuden suhteen vastuu on nyt ymmärrettävästi lukijalla...
Toisaalta näinkin: Saksa oli jo Brest-Litovskin aseleponeuvotteluissa joulukuun (1917) alussa saanut läpi vaatimuksensa mm. Suomen itsenäistymisestä ja Saksassa ollut Suomen epävirallinen edustaja Hjelt sähkötti Suomeen "ajan olevan otollinen" itsenäisyysjulistukselle.
Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1 odottamatta Venäjän (lopullista) päätöstä asiasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Ranskan tunnustustus tapahtui aikaisemmin kuin Venäjän vaikkakin samana päivänä.
Lähdetieto:
http://www.uta.fi/suomi80/art6.htm
"Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua"
-----Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden 4.1 odottamatta Venäjän (lopullista) päätöstä asiasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Ranskan tunnustustus tapahtui aikaisemmin kuin Venäjän----
Puppua, Lenin antoi Suomen valtuuskunnalle itsenäisyyden tunnustuksen kirjallisena jo 31.12.1917 myöhään illalla. Myöhempi tunnustus oli enää tapahtuneen tosiasian toteaminen. Ranska tiesi sen ja tunnusti Suomen sen jälkeen, ei siis ennen.
Kuten tutkijat ovat osoittaneet,Lenin tunnuti Suomen itsenäisyyden sillä ehdolla, että sosialistit kaappaavat heti vallan.Siitä ei tietenkään Svinhufvudille kerrottu.
Lenin, Trotski ja Stalin haukkuivat yhdessä sosialistien johtomiehet vallanoton laiminlyönnistä suurlakon aikana näiden käydessä Pietarissa käskynjaolla.
Vallankaappauksesta kuitenkin sovittiin ja Lenin lupasi tukea mm. asein. Suomessa oleva venäläinen sotaväki oli jo laajalti punikkien tukena.
-----Kuten tutkijat ovat osoittaneet,Lenin tunnuti Suomen itsenäisyyden sillä ehdolla, että sosialistit kaappaavat heti vallan-----
Oikeiston hörhöilyä, tunnustusasiakirjassa ei tuollaista ehtoa ole eikä sitä Lenin kenellekään suomalaisdelegaation jäsenelle sanonut. Tuokin juttu on vain yksi oikeiston keksimiä valeita Leninin antaman tunnustuksen mitätöimiseksi.
Hyvä yritys taas, ties monesko mutta ei mennyt läpi.
Bolsevikit tunnustivat Suomen tietysti monestakin syystä.
Akuutein syy oli tarve eliminoida hyökkäysuhka Petrogradiin Suomen kautta.
Toinen syy oli propagandistinen. Bolsevikkien keskeinen lupaus oli vapauttaa Venäjän kansat suurvenäläisestä pakkopaidasta. Tätä lupausta ja Suomen oikeuksiä Lenin oli korostanut vuosikymmenten ajan. Lupausta voitu perua syntyneessä tilanteessa.
Kolmas syy oli Brest-Litowskin neuvottelut ja rauha. Siinä Saksa määräsi Neuvosto-Venäjän poistamaan bolsujoukot Suomesta (=pettämään tukilupaukset punaisille).
Neljäs, lähinnä Leninin omaan elämään kytkeytynyt syy oli kunnioitus suomalaisia kohtaan. Toki tämä kohdistui erityisesti työväen edustajiin, mutta ilman jyrkkää vihaa muitakaan suomalaisia kohtaan.
Sietää lukea Lenin kirjoituskokoelma "Suomesta" (241 s liitteitä, 1983). Vaikka kyse on propagandakirja, ovat sen kirjoitukset mm. sortokausien ajalta aitoja.
Rasistista ylimielisyyttä saimme kokea Ruotsin (ja Norjan) suunnalta
Lenin oli peluri. Hän toimi toki aatteensa mukaisesti, mutta vailla ennakkoluuloja ja häikäilemättömästi. Paitsi Suomen tunnustamista on hänen kunniakseen todettava Tarton rauhanneuvottelujen Suomelle (ja jo sitä ennen Virolle) myönteiset tulokset.
Näihin toki vaikutti tilanne Puolan rintamalla.
Tulee muistaa, että saimme Aleksanteri II:n lupaaman Petsamon (korvaus Valkeasaaren luovutuksesta 1864) Leninin tuella, osaksi koska Lenin oli Petsamon jo luovuttanut hänen ja punaisten välisessä sopimuksessa.
Mutta ilman tätä Toimeenpanevan keskuskomitean vahvistusta ei ulkovallat alkaneet millekään itsenäisyyden tunnustamisen suhteen, Ranskaa lukuunottamatta.
"Toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. Tammikuuta 1918."
https://www15.uta.fi//yky/arkisto/suomi80/art6.htm
Idmanin kirjassa on hyvä kuvaus tapahtumista ja minua huvittaa ettei hänen, mukana olleen, kertomaa ole otettu tuon Tampereen yliopiston Suomi80 -sivustoon.
IDMAN K.G.: Maamme itsenäistymisen vuosilta - Muistelmia
Kustantaja: WSOY, painovuosi:1953, 359 sivua, painos: 1
Huvittaa lukea Tuomo Polvisen kirjan, Venäjän vallankumous ja Suomi , osa 1, kuvausta tapahtumasta, joka on (paikoin hyvinkin hataraa) lainausta Idmanin kirjasta.
Polvinen, Tuomo, Venäjän vallankumous ja Suomi1917- 1920: 1 helmikuu 1917- toukokuu 1918. Porvoo- Helsinki 1967.
Kuten kerroin jälleeen kerran,Lenin sopi vallankaappauksesta sosialistien kanssa. Vain stallari voi kuvitella asiasta keskustellun Suomen delegaation kanssa.
Kts. esim. Polvinen Venäjän vallankumous ja Suomi I s 180-181. Erityisesti Trotski haukkui 27.12. 1917 Smolnassa Wiikin, Gyllingin ja Mannerin. Lenin kuitenkin rohkaisi vallankaappausyritykseen niin kauan kuin venäläinen sotaväki oli Suomessa sitä tukemassa.
Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden vasemmiston vallankaappausta vastaan. Ei ole Leninin vika, että kaappaus epäonnistui.Osansa oli Mannerheim-nimisellä kenraalilla,jota stallarit ja punikit vieläkin kilvan mustamaalaavat.
Hölunpölyä.
Mitään hyökkäysuhkaa ei Suomen suunnasta ollut.Täällähän oli ainakin 40 000 venäläistä sotilasta bolsevikkien komennossa.
Tarton rauhanneuvotteluissa oli kyse tosiasian tunnustamisesta. Suomen ja Baltian takana oli länsimaiden tuki. Muualle sopi viedä kommunistiset hallitukset puna-armeijan kuormastossa.
》》Akuutein syy oli tarve eliminoida hyökkäysuhka Petrogradiin Suomen kautta. 《《
Ihan ihme väite. Saksahan oli suostunut aselepoon jo joulukuussa 1917 venäläisten hävittyä Itärintamalla. Kun venäläiset ei noudattaneet aseleposopimusta ja vitkuttivat rauhansopimuksen allekirjoittamista, käynnisti Saksa suurhyökkäuksen kohti Pietaria ja valtasi Baltian muutamassa hetkessä. Silloin alkoi rauhansopimuksen allekirjoituskin jo maistua horjuvalle boshevikkiklikille.
》》Lenin kuitenkin rohkaisi vallankaappausyritykseen niin kauan kuin venäläinen sotaväki oli Suomessa sitä tukemassa.《《
Höpöttäjä!
Suomessa lienee ollut enimmillään noin 90 000 venäläistä sotilasta ja laivaston lähdettyä Helsingistä jäi Suomeen, eri lähteistä riippuen, noin 30 000 - 40 000 sotilasta.
Lisäksi pitää muistaa, että nehän oli syrjäytetyn tsaarin ja valkoisen Venäjän armeijan joukkoja! Käytännössä vain pieni osa tuki kommunistien vallankumousta.
Aseet ja kouluttajat punakaartiin tulivat kaikki Venäjältä. Tapasi mukaan et tiedä asiasta hevonvittuakaan. Hommahan oli Leninin porukalla lähes sama kuin sinun valittamissasi suomalaisten käymissä heimosodissa. Vieras valtio aseisti vieraan valtion sisällä terroristeja ja koulutti niitä sotilaalliseen toimintaan.
Kovalla vauhdilla ne silti Itämeren laivastoaan evakuoivat, vaikka sinun mukaan ei mitään uhkaa heille Suomen suunnalta ollut.
No mitä se käsky sitten riisua Viipurin suojeluskunnat aseista oli!? Lenin sisäpiiriin kuulunut henkilö antoi käskyn omilleen laittomasti toisessa valtiossa oleville riisua sen valtion laillisen armeijan jäseniä aseista, Venäjähän noudatti samaa temppua Ukrainassa vallaten siellä poliisiasemia ja terrorisoiden lainkuuliaisia ihmisiä.
Ranska piti Suomea Saksan vasallina ja kannatti punaisten riemuksi suomalaisten tappamista nälkään. Santeri Nuorteva vaati liittoutuneita kavereitaan loputtamaan lääkkeiden ja elintarvikkeiden viennin 'saksalaismyönteiseen valkoiseen Suomeen' kokonaan.
Kekkonen puhui tapansa mukaan paskaa. Täysin naurettavaa ajatella Leninin ja Stalinin tapaisten hirmuvaltiaiden tehneen mitään puhtaasta hyvyydestään.
Kyllä Suomi oli muiden kuin aatetoverien, punaisten johtamana potentiaalinen hyökkäysuhka heiveröisesti vallassa oleville, ja vielä alkuvaiheessa Petrogradissa majaileville bolsevikeille.
Konkreettinen uhka Saksan taholta tämän luhistumiseen vuoden 1918 lopulla asti koski Karjalan kannaksen kautta Petrogradiin sekä Muurmanskiin suuntautuvaa hyökkäystä. Tätä lopputavoitetta Unternehmen Schlussstein (netissäkin) silmälläpitäen Itämeren divisioona tuli Suomeen. Katso myös Arimo: Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918, tai lyhennettynä Saksalaisten suunnitelmat Itä-Karjalan ja Pietarin suhteen vuonna 1918, netissäkin.
Seuraava konkreettinen uhka tuli liittoutuneiden ja valkoisten venäläisten taholta koko vuoden 1919. Mainitut tahot vaativat painostivat ankarasti hyökkäykseen Suomen suunnalta.
Vuoden lopulla jännitys synnytti puolittaisen sodan Kannaksella.
Mannerheim valtionhoitajana vielä empi, mutta ei lopulta hyväksynyt hyökkäystä.
Vasta Ståhlbergin valinta presidentiksi lopetti nämä hankkeet.
Liioittelematta bolsevikkien pelastus oli tällöin Suomen deJure -tunnustus näiltä ja valkoisten venäläisten typeryys olla tunnustamatta Suomen itsenäisyyttä.
Muka vasta Venäjän kansalliskokous VOISI sellaisen myöntää sodan päätyttyä.
Itse siis väität älyttömiä. Omaksu sata kertaa enemmän tutkimustietoutta ja palaa vasta sitten viisastuneena.
Tarton neuvottelut olivat tietysti molemmille osapuolille tosiasioiden tunnustamista.
Tulokset olivat kuitenkin Suomelle kokonaisuutena hyvät, ja tästä voidaan osin kiittää Leniniä, joka neuvottelumyönnytyksiä taustalla ohjaili.
Tämäkin käy hyvin esille tutkimuksissa. Kehotan lukemaan Tannerin kuritushuoneessa kirjoittaman Tarton rauha -teoksen, eli keskeisen rauhanneuvottelijan tilityksen.
Hölynpölyä!
"Lisäksi pitää muistaa, että nehän oli syrjäytetyn tsaarin ja valkoisen Venäjän armeijan joukkoja! Käytännössä vain pieni osa tuki kommunistien vallankumousta."
Venäjän armeijan hiljalleen hajoavissa joukoissa Suomessa käyttivät määräysvaltaa jo keväästä 1917 erilaiset sotamiesneuvostot. Upseerien käskyjen oli saatava niiltä hyväksyntä.
Ne joutuivat ennen pitkää täysin bolsevikkien käsiin eli saivat heidän Helsingin keskusneuvostoltaan Tsentrobaltilta käskyt.
Itämeren laivasto talvehti jäiden saartamana Helsingissä ja evakuoiotiin vasta saksalaisten tullessa.
Se "otollinen aika Suomen itsenäisyysjulistukselle" alkoi juuri 3.12.1917 ja aselevon pohjana oli Venäjän joukkojen poistaminen mm. Suomesta ja Baltian maista ja tietenkin Suomen itsenäisyys. Nämä ennakkoehdot oli venäläiset jo käytännössä hyväksyneet aseleponeuvotteluiden alkamiseksi. Venäjän armeija oli jo hävinnyt
Itärintaman taistelut ja rauha piti saada nopeasti. Kun aseleposopimuksen noudattaminen alkoi venäläisten taholta horjua, käynnisti Saksa suurhyökkäyksen kohti Pietaria ja kun Baltian maat oli vallattu, tuli bolsuille kiire lopettaa sota ja allekirjoittaa rauhansopimus Saksan kanssa.
Neuvosto-Venäjän ja Saksan keisarikunnan väliset rauhanneuvottelut alkoivat 3.12.1917 Itä-Puolassa vajaan 30 000 asukkaan Brest-Litovskissa.
- Aseleposopimus allekirjoitettiin 15. joulukuuta 1917.
Venäjä oli ehdottanut myös länsivalloille raunhanneuvottelujen aloittamista Saksan kanssa, mutta nämä kieltäytyivät.
Venäjän ja Saksan neuvottelut jatkuivat helmikuuhun saakka, jolloin 16.2.1918 saksalaiset ilmoittivat venäläisten edustajalle Brestissä aloittavansa sotatoimet 18.2.1918 klo 12.00.
Kansankomissaarien neuvosto antoi 17.2.1918 käskyn Itämeren laivastolle siirtää sen alukset kiireellisesti pois Tallinnasta, lähestyvien saksalaisten tieltä. Tallinnasta lähti 19.2.1918 yksittäisiä aluksia Helsinkiä kohden, mutta miehistövajeen ja jääolosuhteiden vuoksi vasta 22.2.1918 pääsivät jäänmurtajien "Jermak" ja "Volynets" avustamat saattueet matkalle.
Helsinkiin saatiin siirretyksi noin 50 sota- ja apualusta, joista tärkeimmät olivat risteilijät ja sukellusveneet. Lähtiessään venäläiset tuhosivat Tallinnaa suojaavat Nargenin, Vimsin, Wulffin ja eräät muut rannikkopatterit.
- Saksalaiset valtasivat Tallinnan 25.2.1918.
Kansankomissaarien neuvosto sai 23.2.1918 Saksan uudet, tiukentuneet rauhanehdot:
- Venäjä luopuisi Puolasta, Liettuasta, Kuurinmaasta, Liivinmaasta ja Virosta.
- Venäjä vetäisi joukkonsa pois Suomesta ja Ukrainasta sekä saattaisi armeijansa rauhan kannalle.
- Laivasto tuli siirtää Venäjälle jääneisiin satamiin tai riisua aseista.
- RAUHANSOPIMUS ALLEKIRJOITETTIIN BRESTISSÄ 3.3.1918.
Kuinkas vahva toi itsenäisyys on nykyään? Saammeko vapaasti päättää omista asioistamme vai onko jollain "veto" oikeus meidän asioihimme?
Muistan kun aikoinaan meitä syytettiin "suomettumisesta" vaikka periaatteessa kaikki kortit oli omissa käsissä NIIN siitä huolimatta oli yksi kova "kipupiste" olemassa jonka suuntaan oltiin melko lojaaleja!
Tosiaan, mikähän on tilanne nyt JA ennen kaikkea mihin suuntaan olemme menossa?
Ei ainakaan saada liittyä NATOON, Venäjähän voisi vaikka alkaa taas meitä kansanmurhaamaan ennen NATO-jäsenyyden käynnistymistä.
Viisaita miehiä Saksan johdossa. Hommahan näyttää siltä, että Suomi sai itsenäisyytensä kahdenvälisissä neuvotteluissa ilman Saksan painostusta. Saksa kehotti kulissien takana hyväksymään Suomen itsenäisyyden, vaikka välitti kunnolla vasta Suomesta Trotskin kieltäydyttyä tekemästä heti rauhaa.
Saksa sen Suomen itsenäisyyden hoiti Brest-Litovskin aselevolla 5.12.1917 rauhansopimuksella 3.3.1918. Siinähän oli perusvaatimuksena Venäjän joukkojen poistaminen mm. Suomesta ja Baltian maista.
Siinäpä olikin sitten helpompaa alkaa Suomenkin vaatimaan itsenäisyyden tunnustamista Venäjältä heti 6.12.1917 kun Venäjä oli tehnyt aselevon edellisenä päivänä Saksan kanssa ja siten jo osaltaan hyväksynyt tulevat järjestelyt Baltiassa ja Suomessa. Siis Suomen itsenäistymisen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brest-Litovskin_rauha
"Alustava aselepo Neuvosto-Venäjän ja Saksan välillä oli alkanut 5. joulukuuta 1917 ja varsinainen aseleposopimus solmittiin 16. joulukuuta saksalaisten itärintaman esikunnassa Brest-Litovskissa. Rauhanneuvottelut alkoivat 22. joulukuuta 1917 Brest-Litovskissa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäistyminen
"Venäjän jälkeen Ranska..."
Muiden maiden tunnustus Suomen itsenäisyydelle
"Venäjän jälkeen Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta sekä ja Tanska ja Norja 10. tammikuuta. Saksan tunnustus julkaistiin 6. tammikuuta, mutta valtakunnankansleri Georg von Hertling kertoi jälkeenpäin tunnustamisen tapahtuneen jo 4. tammikuuta. Kaikkiaan 15 maata tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1918 aikana, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian tunnustus saatiin vasta keväällä 1919."
Tuolta löytyy kaikki oleellinen ja asiakirjat on kirjassa Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen.
Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen - Asiakirjakokoelma
Wsoy/Ulkoasiainministeriö, 1937, 286 s., painos: p1
Hjelt Edv. Vaiherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1919-20, 322 268 s., painos: 1
Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., painos: 1
Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 114 s., painos: 1
Ruotsi oli paremminkin vastustamassa ja ns. takarivissä Suomen itsenäisyyden tunnustusten suhteen eli sieltä ei tukea herunut ensinkään. Kyllä Ranska ja Saksa olivat heti Venäjän jälkeen seuraavana ja muut maat seurasivat Ranskaa ja Saksaa.
Pakaslahti kertoo kirjassaan, Suomen itsenäisyyden tunnustaminen, tarkan kuvauksen ja kronologian (tunnustamisasiakirjojen / sähkeiden saapumisjärjestys ei valtioilta) miten tuo kaikki tapahtui. Hjeltin kirjassa, Vaiherikkailta vuosilta, on tarkka kuvaus Saksan osuudesta Suomen ja Baltian maiden itsenäistymiselle.
》》b/ että asetetaan Suomen hallituksen kanssa sopien erityinen Komitea kummankin puolen edustajista valmistelemaan niitä käytännöllisiä toimenpiteitä, jotka ovat seurausta Suomen eroamisesta Venäjästä.《《
Eikö tämä b-kohta ollut juuri suomalaisten ehdottama juttu käytännön asioiden järjestelemiseksi, kun asiointi itsenäisyystunnustuksen saamiseksi oli ollut niin kaaottista venäjän sekamelskan keskellä?
Näin ainakin Idmanin muistelmien mukaan.
Kai tarve erilaisten käytännön asioiden sopimiseen oli molemmilla osapuolilla.
Johtuen Suomen ja Neuvosto-Venäjän sekavista tapahtumista vuosina 1918 ja 1919 päästiin nämä asiat sopimaan vasta Tarton rauhanneuvotteluissa.
Oleellista Suomen kannalta oli, että Neuvosto-Venäjä ei vaatinut näiden neuvottelujen suoritusta ENNEN deJure-tunnustuksen antamista.
SAKSA takasi Suomelle itsenäisyyden. Venäjä oli käytännössä antautunut Saksalle tehden aselevon 5.12.1917 ja Saksa saneli ehdot jatkosta Brest-Litovskin neuvotteluissa. Suomen edustaja Saksassa oli Edv. Hjelt ja hän oli tarkasti tilanteen tasalla tiedotti Suomeen OIKEAN HETKEN. Se tuli 5.12.1917.
Toki 1918 marraskuussa kaikki kääntyi toisinpäin Saksan antautuessa Ympärysvalloille. Venäjä sanoi kiireesti irti Brest-Litovskin velvoitteensa, mutta Suomi oli jo itsenäinen. Sittemmin Rapallon sopimuksella .
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rapallon_sopimus
Suomi 100 sivustolla näin:
http://itsenaisyys100.fi/suomen-itsenaisyyden-tunnustaminen/
Brest-Litovskissa venäläiset ilmoittivat saksalaisten varovaiseen (hehee?) tiedusteluun, että Venäjä olisi milloin tahansa valmis tunnustamaan Suomen itsenäisyyden Helsingin sitä pyytäessä.
"Suomi pyrki valvomaan etujaan myös Saksan kautta. Saksa ja Venäjä olivat solmineet 5. joulukuuta alustavan aselevon. Edvard Hjelt jätti Berliinissä 13. joulukuuta Saksan ulkoministeriölle kirjelmän, jossa kerrottiin tulossa olevasta tunnustamispyynnöstä ja pyydettiin, että Saksa aseleponeuvotteluissa käsittelisi Suomea täysin erillisenä valtiona ja vaatisi miehitysjoukkojen mahdollisimman nopeaa poistamista Suomesta.
Svinhufvud antoi 15. joulukuuta valtakirjan Edvard Hjeltille, Rafael Erichille ja Samuli Sariolle ”toiselta puolen Saksan ja sen liittolaisten, toiselta puolen Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa valvomaan etuja ja, mikäli se on yhdistettävissä näitten neuvottelujen luonteeseen, ottamaan Suomea koskevissa kysymyksissä osaa näihin neuvotteluihin ja tekemään Suomen puolesta tarpeellisia sopimuksia keisarillisen Saksan hallituksen ja sen liittolaishallitusten kanssa”.
Saksan ja Venäjän aselepo vahvistettiin 16. joulukuuta saksalaisten itärintaman esikunnassa Brest-Litovskissa. Rauhanneuvottelut alkoivat siellä 22. joulukuuta. Saksalaiset olivat hyvin varovaisia Suomen asian suhteen, eivätkä halunneet vaarantaa rauhanneuvottelujaan tämän takia. Vielä vähemmän Saksa oli asiassa aloitteellinen, miltei päinvastoin. Brest-Litovskissa venäläiset ilmoittivat saksalaisten varovaiseen tiedusteluun, että Venäjä olisi milloin tahansa valmis tunnustamaan Suomen itsenäisyyden Helsingin sitä pyytäessä."
Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden 4. tammikuuta. Samana päivänä Ruotsin kuningas päätti pidetyssä valtioneuvoston kokouksessa tunnustaa ”Suomen itsenäiseksi ja riippumattomaksi valtioksi”.
Saksa oli kehottanut Suomea selvittämään välinsä suoraan Venäjän kanssa harjoittaen samalla painostusta Venäjään. Kun Suomi sai kansankomissaarien sekä työläis- ja sotilasedustajain neuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean tunnustuksen, Saksan keisari Wilhelm II tunnusti 6. tammikuuta Saksan valtakunnan nimessä ”Suomen tasavallan vapaaksi, itsenäiseksi ja riippumattomaksi valtioksi”, mutta arvovaltasyistä kirjelmä päivättiin kaksi päivää aikaisemmaksi, jotta Saksa olisi samassa rintamassa muiden valtioiden kanssa.
http://itsenaisyys100.fi/suomen-itsenaisyyden-tunnustaminen/
Tämä on poistettu jo kolmesti. Miksi?
Täälläkin alettiin valehtelemaan Ruotsin hyväksi. Ranska ehti 1. jo ennen Venäjän varmistamaa "toista" tunnustamista.
Pakaslahti kertoo kirjassaan, Suomen itsenäisyyden tunnustaminen, tarkan kuvauksen ja kronologian (tunnustamisasiakirjojen / sähkeiden saapumisjärjestys ei valtioilta) miten tuo kaikki tapahtui.
Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen - Asiakirjakokoelma
Wsoy / Ulkoasiainministeriö, 1937, 286 s., painos: p1
Ensimmäiset Suomen saamat itsenäisyyden tunnustukset
31.12.1917 Kansankomissaarien neuvosto (Venäjän hallitus)
4.1.1918 Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea
4.1.1918 Venäjä, Ruotsi, Ranska, Saksa (oikeammin 6.1.)
5.1.1918 Kreikka
10.1. 1918 Norja, Tanska
13.1.1918 Itävalta-Unkari
28.1.1918 Alankomaat
12.2.1918 Espanja
21.2.1918 Osmanien valtakunta
27.2.1918 Bulgaria
11.5.1918 Argentiina
23.7.1918 Persia
9.10.1918 Siam
8.3.1919 Puola
6.5.1919 Britannia
7.5.1919 Yhdysvallat
23.5.1919 Japani
10.6.1919 Belgia
http://itsenaisyys100.fi/suomen-itsenaisyyden-tunnustaminen/
Kreikkakin tunnusti ennen Tanskaa? Vaihdan kyllä lego-palikat Retsinaan...
Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden 1. Venäjän jälkeen ja katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen 1. jo 18.10.1918.
Ranska palautti suhteet Mannerheimin valtionhoitajakaudella tultuaan vakuutetuksi Suomen siirtyneen länsimaisten demokratioiden leiriin.
Ranska lähetti Suomeen nykyaikaisia aseita mm panssarivaunuja ja lentokoneita vielä 1919.
Pakaslahti kertoo kirjassaan, Suomen itsenäisyyden tunnustaminen, tarkan kuvauksen ja kronologian (tunnustamisasiakirjojen / sähkeiden saapumisjärjestys eri valtioilta) miten tuo kaikki tapahtui.
Samoin siinä on sivulla 148 suomennettuna Ranskan kirjelmä, ( nootti nro 131 ), jossa kerrotaan suoraan diplomaattisuhteiden katkaisu kun Suomi valitsi kuninkaan Saksasta. Siitä kuninkaanvalinnasta oli luettu julkinen tiedonanto Dagens Press -lehdestä 17.10. ja Ranskan Helsingin konsuli Raynard lähetti kirjelmän ulkoasiaintoimituskunnan poliittiselle päällikölle Söderhjelmille 18.10.1918.
Sivulla 150 on vielä samaan asiaan liittyvä suomalaisten nootti, jossa asiaa koetetaan selitellä parhain päin.
Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen - Asiakirjakokoelma
Wsoy / Ulkoasiainministeriö, 1937, 286 s., painos: p1
Näin Kekkonen lipaisi naapuria ja sai Leninin kunniamerkin!
I Puheita ja lausuntoja
6. Tasavallan Presidentin puhe Leninin 100-vuotisjuhlassa Helsingin Yliopistolla 22.4.1970
Arvoisa juhlaväki.
"Kaikkialla maailmassa musitetaan tänä päivänä Vladimir Iljitsh Uljanov Leninin satavuotispäivää ja sielläkin, missä hänen työnsä saa osakseen kielteisesti väritettyä arviointia, on pakko tunnustaa tämän valtiomiehen suuri maailmanhistoriallinen merkitys. Meille suomalaisille tämä merkkipäivä on poikkeuksellisen tärkeä, sillä Lenin vaikutti ratkaisevalla tavalla Suomen itsenäisyyden kansanväliseksi tunnustamiseksi.
Leninin osuuden merkitys Suomen itsenäisyyden historiassa on meillä aivan viime aikoihin saakka historioitsijain ja poliittisten kirjoittajien piirissä suuressa määrin riippunut asianomaisen kirjoittajan ideologisesta asenteesta. Sitä tosiasiaa, että Lenin 31.12.1917 allekirjoitti neuvostohallituksen puolesta Suomen itsenäistymistä koskevan tunnustamisen, ei tietenkään haluta kieltää, mutta teon motiivit on usein asetettu kyseenalaisiksi. Milloin selitetään syyksi neuvostovaltion ulkonainen hätätila, milloin sisäinen sekasorto, t.s. hetken poliittisten ja sotilaallisten olosuhteiden mukanaan tuomat näkökohdat. Tällaisessa taktillisiin spekulaatioihin nojautuvassa kirjoittelussa tarkoituksellisesti sivuutetaan asian periaatteellisesti ratkaiseva puoli. Se sisältyy Leninin kansallisuuspolitiikkaan."
Jatkuu...
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/11193/TMP.objres.3953.html?sequence=1
Luottamuksen lujittamiseen
Lenin
"Tunnustamalla Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä Lenin kruunasi pitkäaikaisen työnsä Suomen autonomian puolustamisessa ja maan itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Tämä teko oli lisäksi siinä mielessä ratkaisevan tärkeä, että yksikään länsimaa ei katsonut voivansa tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen neuvostohallituksen myönteistä kannanottoa. On täysin perusteltua todeta, että Leninin kehittämä marxilainen kansallisuusideologia on ollut yhtenä peruskivenä Suomen itsenäisyyden historiassa. Tämä tulee sitäkin selvemmin esiin, kun muistetaan, että valkoisen Venäjän kenraalit haaveillessaan tsaarihallituksen palauttamisesta Venäjälle eivät vielä 1919 olleet taipuvaisia mihinkään Suomen itsenäisyyttä koskeviin myönnytyksiin."
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/7657/TMP.objres.1437.html?sequence=1&isAllowed=y
Kunniamerkki
"Kun sain tiedon, että korkeimman neuvoston puhemiehistö on suonut minulle Leninin kunniamerkin, täytti tämä tieto luonnollisestikin mieleni suurella ilolla, mutta käsitin hyvin ja käsitän hyvin, että tämä merkittävä ja harvinainen kunnianosoitus ei kohdistu suinkaan minuun henkilökohtaisesti niiinkään kuin siihen ulkopolitiikkaan, jota minulla on ollut kunnia edustaa, ja siihen maahan, jonka kansalainen olen."
Imperialistinen Englanti uhkasi Suomea sodanjulistuksella heti keväällä 1918 jos Suomi pyrkii laajentumaan Karjalaan. Nyt kannattaa muistaa mitä se Englanti touhusi Muurmanskissa aina Vienan Karjalaa myöten...
Englanti ei pitänyt kiirettä tunnustamisen suhteen, vaan odotti niin kauan kun olot Suomessa olivat sekavat. Sodalla toki uhkailivat!
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Muurmannin_legioona
Sivu 111 asiakirja 100.
Gripenberg Svinhuvudille Vaasaan Tukholmasta 6.4.1918
"Englannin täkäläisen ministerin ilmoitetaan tehneen esityksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta hallitukselleen. Se on ilmoittanut, että Venäjän Karjalan valtaaminen saisi ehdottomasti aikaan Englannin sodanjulistuksen."
Pakaslahti Aaro Suomen itsenäisyyden tunnustaminen - Asiakirjakokoelma
Wsoy/Ulkoasiainministeriö, 1937, 286 s., painos: p1
Englanti uhkasi Suomea sodalla 1918 keväällä ja itse rynnisti Venäjän kimppuun monelta suunnalta vuoden kuluttua.
Tässä kartassa ovat mukana myöskin Suomen hyökkäykset Venäjälle, siis brittien näkemyksen mukaan. Samoin heidän omat operaatiot Murmanskiin, Arkangeliin ja Vienanlahdelle ja Kronstadiin Suomenlahdella.
http://go.grolier.com/map?id=mh00113&pid=go
Moottoritorpedovenetoiminta Suomenlahdella 1919
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Augustus_Agar
"Harry Ferguson on esittänyt teorian, että Kronstadtiin tehdyillä hyökkäyksillä oli tarkoitus provosoida Neuvosto-Venäjä hyökkäämään rajan yli Suomeen ja vetää Suomi mukaan Venäjän sisällissotaan. Suunnitelman takana olisi ollut Britannian tiedustelupalvelu MI6, ja se olisi liittynyt Suomen valtionhoitajana toimineen
Mannerheimin lähipiirin vallankaappaussuunnitelmiin."
Englannin laivastotoimet Itämerellä 1918–1921
https://web.archive.org/web/20190211114219/http://www.helsinki.fi/~jjeerola/engltxt.htm
Mainio pikku sota -kirja on juuri tästä aiheesta
TINA CAVÉN HELSINKI
JULKAISTU 30.10.2016 - 21:07. PÄIVITETTY 08.11.2016 - 11:43
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/30/tuntematon-sota
"Harry Ferguson on esittänyt teorian, että Kronstadtiin tehdyillä hyökkäyksillä oli tarkoitus provosoida Neuvosto-Venäjä hyökkäämään rajan yli Suomeen ja vetää Suomi mukaan Venäjän sisällissotaan. Suunnitelman takana olisi ollut Britannian tiedustelupalvelu MI6, ja se olisi liittynyt Suomen valtionhoitajana toimineen
Mannerheimin lähipiirin vallankaappaussuunnitelmiin."
HAH HAH. Me sosialismiin ihan oikeasti uskovat emme niin vain ole provosoitavissa. Ennen kypsyy gentlemanni brittikin.
Elämme mielenkiintoisia aikoja kun kansamme heikompi aines on nyt 100 vuoden jälkeen keksinyt kehittää väitteen, että ei Lenin ja Neuvosto-Venäjä tosiasiassa Suomen itsenäisyyttä koskaan tunnustanutkaan. Mikä lie ollut paperi mitä sieltä annettiin ja myöhemmin lähetettiin.
Missähän tuollainen väite on mahdettu esittää?
Lenin lupasi punikkien johtomiehille 27.12. 1917 tunnustaa Suomen itsenäisyyden sillä ehdolla, että he kaappaavat vallan.Lenin piti lupauksensa, mutta punikkien kaappaus epäonnistui bolsevikkien tuesta huolimatta.
Heikointa ainesta edustat sinä yhdessä Kemin Tennilää tukevien selluköppien kanssa. Lenin ei tehnyt mitään vilpittömästi.
Kaappaus epäonnistui, koska isännät esimerkiksi valehtelivat maan kuolevan nälkään Elorannan ohjelmalla. Todellisuudessa Evertin ohjelma olisi rokottanut Joel Lehtosenkin kuvaamaa isäntien tuottoisaa halkokauppaa, metsäthän oli tarkoitus kansallistaa ja jakaa lopulta köyhälistölle.
Sittemmin tämä jako toteutettiinkin Neuvostoliiton alulle auttamana vuoden 1945 jälkeen, lähinnä maalaisliiton poliittikkojen toimesta.
Ja hyvin toimi: esti kommunismiin siirtymisen ja nosti nälkää näkevän maan voi- ja kananmunavuorien huipulle reilussa vuosikymmenessä.
Kyllä olisi Eevertistäkin ihan hyvä kepulainen tullut.
Venäjä tunnusti keväällä 1918 mitä Saksa halusi. Saksalla oli niskalenkki Venäjän hävittyä sodan ja hyväksyttyä ankara rauhanehdot. Marraskuussa Saksa hävisi ja Venäjä hylkäsi kovat rauhanehdot Saksan taholta. Rapallossa neuvoteltiin uusi sopimus.
Saksa hoiteli kulisseissa Suomelle itsenäisyyden ja sitä tuntuu olevan kovin vaikea useimpien myöntää.
Lahtari valehtelee kuten aina. Suuri valtiomies Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden jo 31.12.1917, joten sillä ei ole mitään tekemistä Saksan kanssa. Lenin nyt vain oli hyväntahtoinen ihminen ja erityisen suopea suomalaisia kohtaan.
Lenin lupasi punikkien johtomiehille 27.12. 1917 tunnustaa Suomen itsenäisyyden sillä ehdolla, että he kaappaavat vallan.Lenin piti lupauksensa, mutta punikkien kaappaus epäonnistui bolsevikkien tuesta huolimatta.