KUINKA OLET VOINUT PYSYÄ ELOSSA?
Oletko 50-,60-tai 70-luvun lapsi...
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan
turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai muilla
myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja pistorasioissa, autonovissa,
lääkepulloissa eikä kemiallisissa kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista lähteistä, EIKÄ mistään
steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä". Ne joilla oli onni asua mäellä olevan
kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä puolessavälissä
mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman onnettomuuden jälkeen tuli
tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita, katkenneita hampaita - mutta
koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen, vaikka pientä riidan tapaista
leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen. ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä syödä, oikeita
SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia - koska oltiin
aina ulkona leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa limumme,
juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku olisi
siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-, X-Box- ja muita
videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia, kännyköitä,
ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita tapaamaan,
vaikka asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin,
mennä taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa
joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin toiset, ja kun
jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi. Ketään ei sen
takia lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa,
keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin ja
jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja, menestyksiä,
tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka
Oletko 50-,60-tai 70-luvun lapsi...
Kuinka olet VOINUT PYSYÄ elossa?
1. Autoissa ei ollut turvavöitä eikä niskatukia mainitsemattakaan
turvatyynyjä.
2. Takapenkillä oli HAUSKAA eikä mitenkään VAARALLISTA.
3. Pinnasängyt olivat värikkäitä ja vähintään lyijypitoisella tai muilla
myrkyllisillä ja vähintään arveluttavilla maaleilla lakattuja.
4. Ei ollut lapsiturvalukkoja pistorasioissa, autonovissa,
lääkepulloissa eikä kemiallisissa kodinpuhdistusaineissa.
5. Voitiin ajaa fillarilla jopa ILMAN kypärää.
6. Juotiin puutarhaletkuista sekä muista lähteistä, EIKÄ mistään
steriileistä limupulloista.
7. Rakenneltiin "mäkkäreitä". Ne joilla oli onni asua mäellä olevan
kadun varrella, saivat kokeilla nopeusennätyksiä ja ehkä puolessavälissä
mäkeä todeta säästäneensä jarruissa....muutaman onnettomuuden jälkeen tuli
tuokin pulma ratkaistua...
8. Saatiin leikkiä ulkona kunnes ilta alkoi hämärtyä.
Ei ollut kännyköitä.
Kukaan ei tiennyt missä pörrättiin.
USKOMATONTA!
9. Koulua kesti puoleen päivään. Ruokailutkin oli jo hoidettu.
10. Meillä oli naarmuja...murtuneita luita, katkenneita hampaita - mutta
koskaan, koskaan ei viety ketään oikeuteen, vaikka pientä riidan tapaista
leikeissä oli mukana. Kukaan ei ollut syyllinen. ME ITSE VAIN.
11. Me voitiin mutustella MAKEITA ja VOIleipiä syödä, oikeita
SOKERIjuomia juoda, eikä meillä ollut mitään paino-ongelmia - koska oltiin
aina ulkona leikkimässä ja erittäin aktiivisia!
12. Voimme jakaa keskenämme neljän tai viidenkin kaverin kanssa limumme,
juoda samasta pullosta tai myöhemmin kaljakolpakosta ilman, että joku olisi
siihen kuollut.
13. Meillä ei ollut Playstation-, Nintendo64-, X-Box- ja muita
videopelejä, 99 kaapelikanavaa, videonauhuria, Dolby Surroundia, kännyköitä,
ei tietokoneita eikä Chatroomeja internetissä...
14. Me voitiin mennä ulos, jalkaisin tai fillarilla kavereita tapaamaan,
vaikka asuivatkin kilometrien päässä, koputtamalla oveen tai jopa ilmankin,
mennä taloon ja hakea kaverit leikkimään.
15. Niin, ULKONA, kamalassa maailmassa!
IHAN ILMAN VAHTEJA!!!
Kuinka se oli mahdollista?
Pelattiin futista yhteen maaliin, ja jos jotakuta ei otettu sillä kertaa
joukkueeseen mukaan, niin ei siitä mitään psyykkisiä traumoja saanut.
16. Jotkut koululaiset eivät olleet yhtä hyviä kuin toiset, ja kun
jäätiin luokalle, niin sittenhän kerrattiin se lukuvuosi. Ketään ei sen
takia lähetetty psykiatrille tai psykologille. Kellään ei ollut dyslexiaa,
keskittymispulmia tai hyperaktiivisuutta. Kouluvuosi vain kerrattiin ja
jokainen sai mahdollisuutensa.
17.Meillä oli vapautta, vapaa-aikaa, takaiskuja, menestyksiä,
tekemistä...ja me opimme niiden kautta toimimaan.
Jokerikysymys:
MITEN OLEMME PYSTYNEET PITÄMÄÄN ITSEMME
ELOSSA NÄINKIN KAUAN???
Ja ennenkaikkea:
KUINKA PYSTYIMME KEHITTÄMÄÄN
PERSOONALLISUUTTAMME???
Kuulutko myös näihin ikäluokkiin 50-, 60-, 70-?
Kerro tästä lapsillesi (ja lastenlapsillesi)!
Varmasti sanovat elämämme olleen yksitoikkoista mutta
P-KELE ME OLTIIN ONNELLISIA!!!
Vai kuinka
Vastaukset 11
Vanhimmat
Niin eikö olekin ihmeellistä.
Sitä paitsi meillä oli vielä omat isit ja äidit, eikä reppu selässä kierrelty kartanolla....!
Aika hyvin kirjoitit. Mutta maailma muuttuu koko ajan vaarallisemmaksi. Ei sillon ollut huumeita, eikä ihmiset noin väkivaltaisia kuin nyt, tai sitten niistä ei puhuttu!
Lapsia ei ylisuojeltu, ja heihin luotettiin enemmän kuin nyt. Siksi he pärjäsivät ja pärjäävätkin elämässään.
Useinmiten äidit olivat kotona, eikä ansiotyössä, joten lapsella oli aina äiti kotona.
Lapset olivat pidempään lapsia, eikä varhaisteineistä tiedetty. monet leikkivät vielä 13-14 vuotiaina, mutta nyt joku saattaapi olla jo äiti. Lapset aikuistuvat liian nopeasti, lapsuus jää lyhyeen.
Lihavuuskaan ei ollut silloin niin "häpeällistä" kuin nyt kun teeveet pauhaa jatkuvaa laihdutuskuuria. Siitä ihminen sairastuu, kun pitää näyttää trimmatulta ihmiseltä että olet hyväksytty! Ennen sai olla oma itsensä.
kaupat eivät olleet pelejä ja leluja täynnä, vaan niitä oli vähän, ja ne oli sitten arvokkaampia ja niistä pidetttin huolta. Nyt ne pitää vaan saada, eikä huomenna se enää kiinnosta!
Ihmiset olivat vapaampia tekemään asioita itse, mutta nyt vaaditaan melkein lasta urheilemaan vaikkei haluisi, tai tekemään mitä joku asiantuntija haluaa! Vapus on tavallaan riistetty.
Siksi mulla olikin ihana lapsuus, kun sain olla oma itseni, enkä yhteiskunnan ohjaama robotti!
Mä sain ton saman diakuvina.Nuoret sanoi et syvältä..niitä nauratti.Musta se on asiaa:o)))
Oman aikakautensa lapsi. Oma aikakausi jättää jälkensä ja tämän päivän lapset ovat huomispäivän vanhuksia - jolloin he ihmettelevät omaa lapsuuttaan.
"Lapsena sitä ihmettelee kaikkea..Nuorena sitä halveksii kaikkea..Aikuisena sitä tietää kaiken.. ja Vanhana sitä huomaa vain lapsen toimineen oikein." ;o)
Olisikohan piltti-ruoka, pampers, vaiko uranainen?
Vai olisiko sittenkin suurpääoman kasvava tarve
ohjata ihmisiä elämään heille sopivaan tapaan.
Niin se on ollut aina, oli netti tai ei.
Koetin löytää jonkun kevennyksen tähän loppuun!
M-m-m-m-m-m, ei löytyny.
surutonta lapsuusaikaa ja Kekkonen ministeri vain. Hehheh aika oli toinen soratiet eikä nopeusrajoituksia, ja täysillä mentiin minkä 600 Fiiatti kulki.
Ennen oli todellakin aikaa vaikka mihin. Nyt täytyy penskoille antaa jo 20 ekee kouraan, kun lähtevät ulos kaverin kaa. Maailman menosta jos kyselee, eivät tiedä paljoakaan päivän uutisista. Mutta muoti kulkee samoja ratoja kuin silloin ennen. Oli nää lantio housut ja napa täytyi näkyä. Harvassa vaan on nykynuorista, etteikö olis kännykkää.
jos tollasia on aikaa miettiä, niin mä voin tulla päästämään sut kärsimyksistä.. nappi ottaan ja se on sillä selvä..
Kaikki ajallaan, eli et oo syntyny noina vuosina, joita luettelin.??? Oot nuorempi, ja taas kun puret samat kaurat ku mä, olosi on helpompi. KIKKELISKOKKOLIS, PIMPELIPOM
Sillon käytiin kattomassa tarznia naapurissa. Kylällä oli varmaan vaan pari telkkuu. Sä et oo nähny ees niitä jaksoja. Sit räkätin pesillä ja muuta kivaa. Sulta on jääny sellanen kaikki pois sun elämästä. Mä tahtoisin että sä saisit kokee jotaki sellasta. Käytiin ettimäs jumalanseläntakana luolia, joissa viihdyttiinkin sit koko kesä. Uitiin koskiputouksissa. Yövyttiin taivas alla rannalla onkien. Se oli sitä jotakin, jsta ihmiset nykysin maksaa maltaita, että pääsee nauttimaan samasta. Mut heil on vartiat mukana. Meil kulki karhut sun muut elävät vieres, eikä ne tehny mitää, ko ei oltu huomaavinaan.
Eipä ole tullut ajatelleeksi lapsuuden ja nuoruuden aikoja tuosta perspektiivistä. Kiitos kysymästä hyvin ollaan elossa ja hyvinvoipia. Mitä tulee ns. yksitoikkoisuuteen, ei lapsuus ja nuoruus sitä ollut. Nykyään skidit on huuli pyöreänä, jos ottaa hilavilkuttimet pois rangaistukseksi. Ei mitään aloitteellisuutta vanhan hyvän ajan malliin. Oikein kyynel vierähti lukiessa nuoruusmuistoja.
Muistan vielä sen ajan kun kylällä oli vain 2 televisiota. Vuoroteltiin välillä. Katsottiin lehdestä tuleeko hyvää elokuvaa. Äiti kävi lypsyllä jo ajoissa, ettei myöhästyttäisi, kävely matkaa pari kilometriä. Sitten ei kun menoksi. Talossa tuvan uunin äärelle oli jo laitettu tuolit ja penkit valmiiksi naapureja varten. Siihen aikaan kaikki musta valkoista kuvaa. Joskus sunnuntia päivisin käytiin katsomassa aina tarzania ja aina oli ovet auki. Tarjottiin meille jopa leipä palasia ja maitoa. Nyt hekin, joiden luona käytiin, ovat mananmajoilla. KIITOS heille.