Luin jostakin "tutkimuksesta", jossa tehometsätalouden kurjimmat ja tuhoisimmat menetelmät parantavat hiilinielua. Auraukset, ojitukset, lannoitukset ovatkin hyviä juttuja. Elikkä vessapaperin tuotannon moninkertaistaminen lisää hiilinielua. Herää kysymys miksi kasvattaa hiilinielua, jotta voisi moninkertaistaa hiilipäästöjä? Onko jäänyt huomioimatta sekin, että auraukset ovat valtava hiilivuoto ilmakehään. Metsätalouden aiheuttama vesien värjääntyminen aiheuttaa järvien pohjan muuttumisen tuottamattomaksi valtavalla pinta - alalla. Vaikutus kalastoon ja ilmakehään erittäin merkittävä. Mikä taho rahoittaa tällaista tutkimusta?
Forest____
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvä havainto. Varmaankin metsäsektori rahoittaa. Tahi sitten on taas puurot ja vellit tutkijoillakin samassa kulhossa. Hiilinielut ovat yksi pahimmin väärin ymmärrettyjä tai käytettyjä käsitteitä koko ilmastokeskustelussa. Nieluistahan ei voi puhua ilman että samalla otetaan yhtälöön hiilen olemassaolevat varastot. Saadaanhan kliimaks-metsästä nielu vaikka välittömästi kunhan se hakataan, mutta laskelmaan täytyy liittää puujalosteiden elinkaari. Puutavara kestää rakennuksissa pitkäänkin, mutta polttopuun hiili palautuu hiilidioksidina kiertoon noin vuoden sisällä. Myös sellun elinkaari on lyhyt. Periaatteessa myös metsäpalo tekee saman kuin avohakkuu, siinä hiilen palutuminen ilmakehään vain on välitöntä. Ehkä sittenkin parempi olisi tarkastella hiilivarastojen dynamiikkaa, eikä keskittyä nielujen luomiseen, niiden kohdalla kun tulee usein jatkettua peittoa toisesta päästä kun toinen pää samanaikaisesti lyhenee.
Juuri näin. Nyt puupeltoporukka yrittää pestä kasvojaan. Ei se onnistu. Heidän matematiikkansa on epärehellistä. Ikävä kyllä matematiikka ei sitä voi olla. Se mitä tehometsätalous on tehnyt ympäristölle on anteeksiantamatonta.
Suosittelen ottamaan asioista selvää ennen kuin tullaan tänne perätöntä tietoa julistamaan.
Suomessa ei ole aurattu metsiä 60-luvun jälkeen. Maanmuokkaus on kallista, mutta kuitenkin välttämätöntä, jotta saadaan uusi metsä nopeasti hyvään kasvuun. Kalleutensa takia maata ei muokata yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Käytännössä paljastetaan kivennäismaata taimen istutuspaikalta pienen laikun verran. Sillä ei ole mitään käytännön vaikutusta lähialueen vesistöihin.
Tuo syväauraus, jossa tonnien painoista auraa veti ysipillari loppui 69 tai jotain. Se jälki oli jotkin aivan käsittämätöntä. Kysymys oli maansiirrosta, eikä metsätaloudesta. Kevyempää aurausta tehdään vieläkin ja paljon. Porotalouden viimeistä viedään on menossa. Selityelyvaihe on menossa tällä ns. metsätaloudella. Turha vaiva, rikosten jäljet näkyvät.
Tässä olikin kysymys siitä, että tutkimusten mukaan maanmuokkaus nimenomaan parantaisi hiilinieluja, missä ei ole tolkun tolkkua. Avohakkuu maanmuokkauksineen lisää aina eroosiota sekä kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoumaa. Ojitukset ovat vaikutuksiltaan vieläkin voimakkaampia.
Ja mitä sanot aurauksesta, ei pidä paikkaansa. Metsätalous tuntee edelleen käsitteen, mutta sen eteen on lisätty sana säätö-. Näin voidaan kikkailla termeillä, vaikka jälki maastossa on edelleen lähes yhtä karmeaa. Myös äestys- ja ojitusmätästysaloja on tullut kuljettua, joissa vaikutukset alapuolisiin vesiin ovat kaikkea muuta kuin paikallisia.
Onhan tuo tullut selväksi - Kaikki maaseudun elinkeinot ovat pahoja ja saastuttavia. Muutetaan joukolla Helsinkiin parantamaan maailmaa.
En mie ainakhan muuta. Mie jatkan poronhoitoa ja kalastusta niin kauanko nämä mettärosvot sallivat. Elikkä en kauan. Kyytti ns. mettissä on kylmää.
Helsingistä on aina saatu parhaat neuvot maaseudulla elämiseen. Heidän kulutusjuhliaan ei kuitenkaan sovi arvostella
Kerroppa mitä net on neuvonhet, että mieki tiän. Met Lapissa elämä niin vähälä. Met emmä kuitenkhan halva, että meän mettät ja järvet raiskathan. Mu mielas!