Lakisääteisen runsaan vuodenikäisen rekisteritilaston mukaan MAP- kirkolla on jäseninä Suomessa noin 3300 henkilöä. Lukuun sisältynee alaikäiset sairaat ym. muut joiden kymmenys osuus lienee vaatimaton.
Karkeasti arvioisin jäsenistössä olevan enintään ehkä 2000 henkilöä jotka maksavat kymmenyksensä normaaleista suomalaisista keskituloista. Väkeä on siis pienehkön kunnan asukasluvun verran
Seurakuntia näyttäisi olevan runsaat 30 jotka ovat sijoittuneet eripuolelle maatamme. Useimmissa seurakunnissa lienee yksi tai useampi palkkaa nauttiva henkilö.
Rakennuksia kirkon käytössä näyttää olevan samoin noin 30 joista useimmat näyttäisivät olevan kirkon omistuksessa.
MAP- kirkon kirjallisuus on varsin kattavasti käännetty suomen kielelle, joka osittain jaetaan ilmaiseksi siitä kiinnostuneille.
Kirkolla on oma äänenkannattaja lehtensä, joka niin ikään käännetään suomenkielelle.
Parhaillaan Espooseen rakennetaan temppeliä jonka kustannukset lienevät useita kymmeniä miljoonia.
MAP- kirkon ns. paastorahat menevät kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen.
Yrittäessäni noilla likimääräisillä luvuilla laskea jonkinlaista talousarviota viivan alle jää huomattavan pitkä miinusmerkkinen luku.
Millä puuttuva rahamäärä katetaan?
Ainakaan suomessa kymmenysrahat eivät läheskään riitä toiminnan ylläpitämiseen.
Turust
Karkeasti arvioisin jäsenistössä olevan enintään ehkä 2000 henkilöä jotka maksavat kymmenyksensä normaaleista suomalaisista keskituloista. Väkeä on siis pienehkön kunnan asukasluvun verran
Seurakuntia näyttäisi olevan runsaat 30 jotka ovat sijoittuneet eripuolelle maatamme. Useimmissa seurakunnissa lienee yksi tai useampi palkkaa nauttiva henkilö.
Rakennuksia kirkon käytössä näyttää olevan samoin noin 30 joista useimmat näyttäisivät olevan kirkon omistuksessa.
MAP- kirkon kirjallisuus on varsin kattavasti käännetty suomen kielelle, joka osittain jaetaan ilmaiseksi siitä kiinnostuneille.
Kirkolla on oma äänenkannattaja lehtensä, joka niin ikään käännetään suomenkielelle.
Parhaillaan Espooseen rakennetaan temppeliä jonka kustannukset lienevät useita kymmeniä miljoonia.
MAP- kirkon ns. paastorahat menevät kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen.
Yrittäessäni noilla likimääräisillä luvuilla laskea jonkinlaista talousarviota viivan alle jää huomattavan pitkä miinusmerkkinen luku.
Millä puuttuva rahamäärä katetaan?
Ainakaan suomessa kymmenysrahat eivät läheskään riitä toiminnan ylläpitämiseen.
Turust
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jokainen seurakunta saa toimintaansa jäsenmääränsä mukaan ylläpitorahaa.
Eli raha jaetaan ja käytetään tarpeiden mukaan.
Raha on vain väline jolla ylläpidetään määrättyjä toimintoja ja autetaan ihmisiä.
Ja jottei tulisi lisää ihmettelyä aiheesta, toistettakoon taas uudemman kerran, että ylläpitokulut (rakennukset, korjaukset, kirjat, materiaalit ym) tulevat kymmenysrahastosta.
Suomesta pieneltä joukolta kerättävät kymmenykset eivät näyttäisi riittävän kymmenyksiin.
Luonnollisesti mahdollisena asiakkaana minulla pitää olla oikeus saada mahdollisimman täsmälliset ja uskottavat tiedot tarjolla olevasta tuotteesta.
Ellei sellaisia yksityiskohtaisesti kyetä tai haluta esittää, kauppaa ei yleensä saada syntymään. Pitäisikö minun ostaa sika säkissä?
Nykyisessä yhteiskunnassa ei voida peitellä tuotteen mahdollisia huonojakaan ominaisuuksia. Usein kaupankäynti päättyy, mikäli myyjä väittää asiakkaan olevan ymmärtämätön eikä suostu antamaan tarkempia tietoja.
Usein rahoitusjärjestelmä tietojen puutteellisuudet ovat esteenä tulosten syntymisille.
Turust
MAp- kirkon Espoon kirkkorakennusta aletaan laajentaa ensi kesänä, koska tilat ovat käyneet ahtaiksi jäsenmäärän lisäntyessä voimakkaasti.
Nekin rahat tulevat kymmenysrahoista.
monet ihmiset ovat kahdessa rekisterissä vielä.
Se on ongelmana, mutta onneksi se näkyy vain numerollisesti, :)
Oikea luku on lähinnä 4500 Suomessa.
mahdollista. Selvitin tuon asian jossakin alemmassa ketjussa pykälä pykälältä. Tilanne muuttuu ensivuonna vapaammaksi, silloinkin useimpien yhteisöjen rekisteriin merkityt omat säännöt useimmiten estävät kaksoisjäsenyyden.
Esimerkiksi ev.lut. tai ortodoksi kirkon maksuista ei pääse eroon, ellei eroa koko yhteisöstä.
Moni eroaa ns. valtionkirkoista pelkästään tuon veroluonteisen maksun takia. Emme voi ilman asiallisia perusteita väittää virallisten lukujen olevan vääriä. Mikäli, luvut voidaan osoiteta vääriksi, siitä joku on vastuussa virkavastuullaan. Miksi joku ottaisi sellaisen riskin?
Aikaisemmin tätä asiaa on lähestytty vastakkaisesta näkökulmasta joka saattaa laajemmin olla perusteltua, mutta ei suomessa. Täällä MAP- kirkolla on eriomaisen raskas koneisto niin pienen jäsenmäärän harteilla, että se tuskin on mahdollista ilman ulkopuolista apua.
Turust
melkein jokaisella jäsenellä on ainakin yksi tehtävä. Tulisi pyrkiä siihen, että kullakin olisikin vain yksi tehtävä. Kun se tehdään huolella ja palkatta. Toiminta tulee järjestää niin, ettei ketään rasiteta liikaa. Tehtävien hoitaminen antaan mielekkyyttä osallistumiseen ja tuottaa iloa.
Yritän kuitenkin vielä kerran. Verrattaessa rakennuskantaa jäsenmäärään yhtälö vaikuttaa varsin mahdottomalta. Rakennuskantaa ei voitane ylläpitää Suomen olosuhteissa kokonaan vapaaehtoisvoimin?
Onko Suomen MAP- kirkko itsenäinen rahoitusyksikkö? Entäs seurakunnat kuinka itsenäisiä ne ovat taloudellisesti. En kaipaa mitään euro määräisiä yksityiskohtia vaan etsin rahoitus periaatteita.
Useilla paikkakunnilla näyttää toimivan kaksi seurakuntaa, miksi?
Tuossa ylempänä Josefinan vastauksesta luin rivien välistä, että rahoitus olisi kansainvälinen kokonaisuus.
Turust
mutta silti on paljon itsenäisyyttä. Kirkon organisaatiossa toistuu eri tasoilla sama perusrakenne. Koko kirkkoa johtaa kahdentoista apostolin koorumi. He toimivat profeetan ja kahden neuvonantajan opastamina.
Vaarnat ovat vahvoja kirkon yksiköitä, joihin kuuluu useita seurakuntia. Kunkin vaarnan johdossa on kahdentoista vaarnan korkea neuvosto. He toimivat vaarnan johtajan ja hänen kahden neuvonantajansa opastuksella.
Isoissa seurakunnassa on piispa ja hänellä kaksi neuvonantajaa. Eri seurakunnan toimintojen johtohenkilöt muodostavat seurakuntaneuvoston, joka toimii piispakunnan opastamina.
Kullakin yksiköllä on päätösvaltaa. Talousasiat hoidetaan keskitetysti. Kukin yksikkö saa varansa kirkon keskusrahastolta. Yksittäinen seurakunta ei joudu pulaan. Eritystarpeisiin kuten esim. rakennuksen laajentamiseen ei tarvitse kerätä saatikka lainata rahaa. Paastorahat saa seurakunnassa käyttää puutteessa olevien auttamiseen. Tarvittaessa saa lisää kirkon paastorahastosta ja liika lähtetetään sinne.
Olet aivan oikeassa. Suomen seurakunnat eivät omin varoin pystyisi esim. rakentamaan niin paljon, kuin on tapahtunut ja parhaillaan tapahtuu.
Aivan noin yksityiskohtaisesti en tuota osannut ajatella. Ajatusteni taustalla oli katolinen kirkko Suomessa jossa on mormoneihin verrattuna suunnilleen kaksinkertainen jäsenmäärä.
Esimerkiksi katekismusta ei toistaiseksi ole käännetty suomeksi. Heidän rakennuskantansa on merkittävästi mormonien rakennuskantaa pienempi, kuitenkin saksan katolinen kirkko avustaa heitä taloudellisesti merkittävästi.
Tosin on todettava, ettei mormonien kaltaista keskinäistä lojaliteettia ole havaittavissa muissa kirkoissa. Lojaliteetti yksin auttaa kaikissa yhteisöissä uskomattoman pitkälle. Riidat syövät kaikesta osansa, niin rahasta kuin rakkaudestakin.
Turust
Nykyään on niin helppo erota mistä vaan uskonnollisesta yhteistöstä Suomessa, se käy joissakin seurakunnissa jopa sähköpostilla. Tampereen Vapaa-ajattelijoilla on jo noin puolisentoista vuotta ollut yleisölle tarjottavanaan tosi helppo ja ilmainen keino, nimittäin sivusto http://www.eroakirkosta.fi
Siitä vaan täyttäämän erolomake, ja sieltä hoidetaan loput. Koskee kaikkia koko maassa. Ei maksa edes postimerkin vertaa.
Kun homma hoituu näin helposti nykyään, niin ei ole mormoneilla edes pienintäkään syytä olla jäsenenä jossain vanhassa yhteisössä minuuttiakaan enempää kuin haluaa.
Kukaan ei kysele perään eikä ole mitään pakkohaastatteluja, niitä ei muuten ole ollut kymmeniin vuosiin.
Jos joku kuitenkin haluaa olla jäsenenä enemmässä kuin yhdessä uskonnollisessa yhteisössä kerrallaan, niin sopii ihmetellä sen henkilön vaikutteita! Miten mahtaa olla ne uskonasiat ja "todistus" mormonikirkon totuudesta!
mahdu samaan vuo äss, eikun samaan ketjuun. Joku ulkopuolinen saattaa luulla meidän olevan jotenkin huonoissa väleissä, keskustellessamme keskenämme kumpikin eri ketjuissa. ;)
Turust
Mielenkiintoinen pointti!
Itse toimin monen monituista vuotta MAP-kirkossa talousasioiden parissa. On isoja seurakuntia, jotka tuovat selkeää ylijäämää, mutta on myös erittäin paljon pieniä seurakuntia, jotka tuovat puhdasta alijäämää. Suomen kokoisessa maassa on oletettavaa, että tulos on joko plus-miinus- nolla tai lievästi alijäämäinen. Tätä emme tarkalleen tiedä, koska kirkko ei julkista taloudellisia tunnuslukuja. Mielestäni kirkon tulisi olla läpinäkyvä tämän suhteen ja siksi antikritiikki tässä asiassa on oikeutettua.
Kirkko otti 1960-luvun alun kriisivuosien myötä linjan, jossa taloudellisia tietoja ei enää julkaistu. Tuolloin kirkko oli konkurssin partaalla, mutta eräs talousnero-auktoriteetti muutti kirkon kurssin täydellisesti. En muista hänen nimeä, mutta jos asia jotakuta kiinnostaa, niin kaivan hänen nimen esille. Ostamalla mm. Los Angelesin päivälehden osakkeita, kirkko teki suuret voitot ja siitä alkoi kirkon nykyinen pörssisijoittelu, jonka myötä kirkko on kasvattanut nykyisen taloudellisen voimansa ja vakauden. En näe tässä mitään pahaa.
Onko kirkon rahallisissa asioissa kyseessä sitten Herran johdatus tai puhdas liiketoimi, niin jääköön se lukijan omaksi mieleipiteeksi. Uskonnollisesta näkökulmasta molempia, mutta liikemaailmasta katsoen niin liikevaistoista kuin onnesta.
Joka tapauksessa, tärkeää on kuitenkin havaita, että kirkko ei perusta toimintaansa tuloksen tekoon, vaan evankeliumiinsa; olipa tuo palautettu evankeliumi sitten totta tai ei. Tästä voidaan päätellä, että kirkon johto perustaa toimintansa uskontoon, ei liiketoimintaan, koska Suomen kaltainen "markkina-alue" oltaisiin leikattu kylmästi pois jo aikaa sitten, jos kyseessä olisi ollut bisnes. Suomi ei yksinkertaisesti tuo voittoa.
Minulla ei lopultakaan ole erityisiä antipatioita MAP- kirkkoa kohtaan. Lopulta ehkä paremminkin sympatioita - vaikka aina ei ehkä siltä vaikuta.
Tapani aivan riittävästi selvitti tuon totuuden joka tuntuu aivan vakuuttavalta. Kirkon hallintomallia voidaan nimittää demokraattiseksi sentralismiksi. Tunnen kyllä hieman tuota taloustieteen aluetta. ;)
Kiitos vaan tarkennuksista.
Turust