Tuore Tieteen Kuvaalehti kertoo rehellisesti sen että ulkoavaruudessa ei ole elämää, ja että sen olemassaolo maan päällä on myöskin mahdoton olemaan sattuman tulosta.
Ja evouskoiset itkevät kun totuus tuodaan näytille.
Ja evouskoiset itkevät kun totuus tuodaan näytille.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ja sitten kun saamme ko. lehden käsiimme, luemmekin lehdestä aivan muuta ja kreationistien valheet paljastuvat.
Ja kreationistit itkevät, kun valheensa eivät taaskaan menneet läpi...
Jyri hyvä. Olet taas sammunut päivätorkuillesi Tieteen Kuvalehden kuvia katsellessasi ja nähnyt vanhan uskovaisen toiveista sikiäviä unia. Ei Tieteen Kuvalehtikään sentään nin huono ole, että siinä tuollaista väitettäisiin, vaikka se onkin nuorisolle suunnattu melko naiivi aviisi.
Kukaan ei pysty sanomaan, onko ulkoavaruudessa elämää vai ei.
Yksikään tosiasia, jonka abiogeneesistä nykyään tiedämme, ei vaadi yliluonnollista selitystä, kuten ei vaadi mikään muukaan luonnontieteellinen havainto.
Jos väität abiogeneesin olevan "ei-yliluonnollinen" tapahtuma, niin silloin sinulls ei ole hajuakaan miten monimutkainen "yksinkertaisin" solu on. Tai vaikka proteiini. Tällaisia ei synny itsestään. Sanot seuraavaksi, että laitetaan miljarditolkulla vuosia aikaa, niin onnistuu. Mutta montako nollaa pitää olla pilkun jälkeen, että todennäköisyys muuttuu mahdollisesta mahdottomaksi?
Ei ensimmäinen replikaattori olut lähellekään niin monimutkainen kuin solu.
Proteiinien kohdalla toimivien innovaatioiden varasto on kattopalkkejaan myöten täynnä, kuten Wagner kirjassaan "Kelpoisimman synty" sanoi.
Tällaisia syntyy juurikin itsestään. Esimerkiksi monimutkaisimmatkin molekyylit tarvitsevat syntyäkseen yhden yksinkertaisen säännön: "Hakeudu alimpaan energiatilaan."
Kukaan ammattibiologi ei väitä abiogeneesiä yliluonnolliseksi, eikä proteiinien syntyä mahdottomaksi.
Teidän todennäköisyyslaskuissanne on yksi karkea virhe. Mikä tahansa vähänkin monimutkaisemman prosessin lopputuloksen voidaan osoittaa olevan tilastollisesti lähes mahdoton. Toteutuneen todennäköisyys taas on tasan 1.
Kyse on siitä, ettei luonnossa ole vain yhtä toimivaa innovaatiota, vaan toimivia vaihtoehtoja on kaikkialla luonnossa tähtitieteellinen määrä. Wagner käyttää jopa termiä "hypertähtitieteellinen."
Eli tilastollinen todistamisenne noudattaa vanhaa prosessitekniikan kaavaa:
Paskaa sisään -> Paskaa ulos.
Niin, kovin pieni se todennäköisyys alkusolun synnylle on maailmassa, jossa entropia kasvaa. Montako nollaa pilkun jälkeen täytyy laittaa, että mahdollinen muuttuu mahdottomaksi? Pystytkö voittamaan yhden rivin systeemillä loton päävoiton vaikkapa 15000 kertaa putkeen joka viikko?
Sitten tarvittaisiin esimerkkejä myös uusia rakenteita ja uutta geneettistä informaatiota luovista mutaatioista. Näitä ei saatu tapahtumaan edes Lenskin ennätyspitkässä 70000 sukupolvea kattaneessa kolibakteerikokeessa:
"E.coli kykenee käyttämään sitruunahappoa ravintona kasvaessaan anaerobisissa (hapettomissa) olosuhteissa joten sillä on olemassa koneisto sitruunahapon kuljettamiseen solun sisälle ja aineenvaihduntareitti entsyymeineen sen hyväksikäytölle. Hapen läsnä ollessa tämä bakteeri ei kuljeta sitruunahappoa soluun eikä siten voi käyttää sitä ravinnoksi. Bakteerilta puuttuu permeaasi joka aerobisissa olosuhteissa kuljettaisi sitruunahapon (trikarboksyylihapon) soluun.
Bakteerin soluseinässä on kuitenkin useita permeaaseja, jotka kuljettavat dikarboksyylihappoja. Mutaatio yhdessäkin tällaisessa kuljetusproteiinissa riittää muuttamaan bakteerin sellaiseksi, että sitruunahapon kuljetus soluun onnistuu. Lenskin ryhmän havaitsema evoluutioinnovaatio oli toisin sanoen hyvin vaatimaton mikroevolutiivinen muutos, joka on selitettävissä mutaatiolla olemassa olevassa rakenteessa!"
Todennäköisyys toteutuneelle on tietenkin 1. Mutta millä tavalla siihen lopputulokseen on päästy? Mikä on todennäköisyys, että sattumanvarainen sohiminen tuottaa tietoisuuden kuolleesta aineesta (tai oikeastaan tyhjästä, kuten Enqvist sanoo)?
Mikä on todennäköisyys Raamatun Jumalan olemassaololle?
Elämän itsestäänsynnyn mahdottomuus on mitä selvin havainnoitu tieteellinen todiste Luojasta.
Tuo ei ole tieteellinen, eikä sitä ole havainnoitu ja todisteeksikin se kelpaa vain kretuliinoille.
Juurikin näin.
Kurkkaapa listaa argumentaatiovirheistä vaikkapa wikipediasta ja löydät itsesi sieltä - ehkä. Tieteestä et näytä ymmärtävän alkeitakaan - mars kreationistipalstalle!
Mutta eihän edes alkeellista elävää solua ole saatu syntymään spontaanisti kuolleesta aineesta laboratorio-olosuhteissa. Eikä uutta geneettistä informaatiota tai uusia rakenteita tuottavaa hyödyllistä mutaatiota ole havaittu missään esim. bakteerikokeissa. Aika uskonvaraisia asioita nuo abiogeneesi ja evoluutioteoria tuntuisivat olevan.
Et taida osata hahmottaa sitä aikaa joka tuolla kaikella on ollut käytössään? Miksi ihmisen pitäisi pystyä samaan silmänräpäyksessä jossakin laboratoriossa? Et sitten kurkannut wikipediaan - vinkkinä - Aukkojen jumala. Elämän alkuperä on vielä hämärän peitossa. Evoluutiosta sen sijaan on musertavat todisteet - turha vaivata päätään sillä.
Eiku ei sittenkään.
Pakko sanoa, että nyt ei oikeastaan kiinnosta miljoonat vuodet tässä. Eli homma menee niin, että kun mitään todisteita ei kummastakaan asiasta kyetä tuottamaan optimaalisissa labraolosuhteissa, niin asia on tällöin uskonvarainen. Eli sanotaan vielä kerran: evoluutioteoria on uskonvarainen teoria.
Nämä "musertavat" ja muut "järisyttävät" ja "päräyttävät" todisteet eivät oikein ikinä tahdo päästä päivänvaloon esille. Älkää nyt pitäkö kynttilää vakan alla piilossa.
Ihan mielenkiinnosta kyselen, että miten te kretsuliinit valitsette ne tieteenalat joihin voi luottaa ja ne joihin ei voi?
Tämä vain sen takia, että samoja tieteen metodeja käytetään kaikissa tieteen eri aloissa, eli miten ne voi toisaalla toimia ja toisaalla ei?
Eli käytkö sairastuessasi lääkärin luona, vai rukoiletko pelkästään?
Eivät ne pääse jos et uskalla kurkata sitä kynttilää. Vaaranahan on että maailmankuvasi romahtaa ja sitten on edessä se ihmiselle kaikkein vaikein asia: myöntää olevansa väärässä. Eli onnea valitsemallasi tiellä.
Vuodet eivät kiinnosta? Siis valikoit vain omaan maailmankuvaasi sopivat havainnot? Kaiken voisikin helpommin "ymmärtää" jos tieteessä voisi noin tehdä. Mutta kun homma ei nyt vaan mene noin.
Harmi, ettet osaa lisätä linkkejä lähteisiisi.
Kretuteologian eteneminen ei itketä muita kuin vanhja mummoja. Muut ihmiset nauraa.
Ihan mielenkiinnosta kyselen, että miten te kretsuliinit valitsette ne tieteenalat joihin voi luottaa ja ne joihin ei voi?
Tämä vain sen takia, että samoja tieteen metodeja käytetään kaikissa tieteen eri aloissa, eli miten ne voi toisaalla toimia ja toisaalla ei?
Laura Huhtasaari on todiste ettei älykästä suunnittelua ole.