Seuraava kirjoitus on lainaus Jumalan seurakunnan sivuilta, ja sen kirjoittajaksi siellä on mainittu Tun.T. Maton.
Kirjoitus on kerrassaan mahtavaa Herran Sanaa:
OIKEA OPPI
Sekä VT että UT puhuvat opista opetuksen sisältönä, Snl.4:2; 5:1; Joh.7:16-17; 14:26. Raamatun oppi on Jumalan oma oppi, Joh. 14:24; 1 Tes.2:13. Se käsittää sekä lain että evankeliumin (Gal 3:24, 13).
Paitsi sanoja oppi ja opetus käyttää Raamattu koko kristillistä oppia merkitsemässä mm. seuraavia sanoja:
tieto (Mal. 2:7),
totuus (Joh. 8:31; Gal.5:7),
evankeliumi (Room. 2:16),
usko (uskon sisältö, Juuda 3 ja 20).
Usein on VT:n opetusta merkitsevä sana toora suomalaisessa Raamatussa käännetty sanalla laki (Ps. 19:8; 119:92, 163, 165); oikeampaa olisi kääntää se sanan alkuperäismerkityksellä opetus, joka sisältää nimenomaan myös evankeliumin.
Oikea oppi on yksi ainoa. Niinpä opista puhuessaan Raamattu käyttää sitä merkitseviä sanoja poikkeuksetta yksikössä:
yksi oppi (Joh. 7:16; Room.16:17),
yksi totuus (Joh. 8:31; Gal. 5:7),
yksi evankeliumi (Room.1:1; 2:16; 16:25) ja
yksi usko (Juuda 3 ja 20)
sekä yksi opetuksen sisältö (Room. 6:17).
Sen sijaan ihmisoppeja (Mark. 7:7; Kol. 2:22) ja riivaajien oppeja (1 Tim. 4:1) on monia.
Oikea oppi on kerta kaikkiaan annettu, lopullinen (Mal. 2:7; Gal. 1:6-9; Juuda 3) ja täydellinen (Ps. 19:8). Se on niin muuttumaton, että apostolin ja Taivaan enkelinkin täytyy alistua kuuliaisuuteen sille (Gal. 1:6-9). Vieläpä tuomiopäivänäkin se on voimassa, ja sen mukaan tuomitaan ihmisten salaisuudet (Room. 2:16).
Raamattu siis tuomitsee kaiken opin muuttamisen, lisäämisen tai kehittämisen.
Jeesuksen oppi tullaan tuntemaan pysymällä Jeesuksen sanassa (Joh. 8:31). Katsantokanta, jonka mukaan ihmisen olisi kylläkin pyrittävä totuuteen, mutta että hän ei voisi sitä koskaan löytää, ei ole sopusoinnussa Jeesuksen sanojen ( ”te tulette tuntemaan totuuden”, Joh. 8:32 ) kanssa.
Lisäksi on annettu tehtäväksi opettaa kaikki, mitä Jeesus on käskenyt opetuslastensa pitää, ja tehdä siten Jeesukselle opetuslapsia ( Mat. 28:20 ). Jos oppia ei voitaisi tuntea, olisi kaikki lähetystoiminta vain Pilatuksen kyselemistä ( Joh. 18:38 ).
Lisäksi Raamattu velvoittaa seurakunnan kaitsijaa tuntemaan opin, ammentamaan sen Raamatusta sitä lukemalla ja opettaessansa pysymään siinä (Tiit. 1:9; 1 Tim. 4:13,16; Mal. 2:7). Lampaat tuntevat Hyvän Paimenen äänen ja seuraavat sitä (Joh. 10:4, 27) ja kavahtavat vierasta ääntä (Joh. 10:5).
Herran omien tulee myös kyetä arvostelemaan henkiä (1 Joh. 4:1). Seurakunnan kaitsijan tulee olla kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaan sanojain väitteet (Tiit. 1:9). Kaikki tämä edellyttää sitä, että oppi voidaan tuntea.
Oikea oppi on voimallinen kääntämään pois synneistä (Mal. 2:6; Room. 6:17) ja tekemään Kristukselle opetuslapsia (Mat. 28:20). Tällainen voiton lupaus sillä on puhtaana ja valheeseen sekoittamattomana.
Perkeleen oppi, hänen, joka on ollut valehtelija alusta asti ( Joh. 8:44 ), on sen sijaan valhetta (2 Tes. 2:8-12) ja täydellinen vastakohta Jeesuksen opille. Vähäinenkin väärä oppi on vaarallinen ja voi turmella koko terveellisen evankeliumin opin (Gal 5:9: 1 Kor.5:6).
Oikean opin tehtävänä on murtaa valheen ja epäuskon panssari. Jos antaudutaan yhteistyöhön väärän opin ja sen kannattajien kanssa, silloin on tehty jo ratkaiseva myönnytys valheelle antamalla sille olemassaolon oikeutus. Epäapostolinen oppi saa aikaan erimielisyyttä ja pahennusta; pysyminen apostolisessa opissa synnyttää yksimielisyyden ja säilyttää yhteyden (Room. 16:17).
Ihmisiä mielistelevä, henkilöön katsova opetus johtaa pois Herran tieltä ja ”saattaa monia kompastumaan” (Mal. 2:8,9).
Koska Raamatun oppi on Jumalan oppi, sen vääristäminen on majesteettirikos.
Oikea oppi saa Jumalan siunauksen, siitä poikkeava oppi taas kirouksen (Dan. 12:3; Mal. 2:8,9; Gal. 1:8,9).
Opista Raamattu ei anna poiketa edes ajatellun rakkauden (Joh. 14:23) tai yhteyden (Room. 16:17) tähden.
Perkele haluaisi mielellänsä liata ja vääristää opin. Sen tähden se ahdistaa meitä niin viekkaasti esittäen tekosyyksi rakkauden ja uskontojen yhteyden, jota ei saisi loukata. Kun perkele paljastetaan, se rupeaa itkemään ja puhumaan rakkaudesta.
Julistajan oppi on raamatullista, jos se tuo esiin Raamatun totuuden. Esityksen sanamuoto ei ole ensisijainen, vaan se, mitä sanoilla on tosiasiassa ilmaistu. Vaikka sama asia voidaankin ilmaista eri sanoja käyttäen, ei julistuksessa kuitenkaan voida vahingotta luopua Raamatun käsitemaailmasta, sanoista sekä lauseista ja korvata ne uusilla, koska Raamattu on opin lähde ja tuomari (vrt. myös Joh. 8:31 s.; Room.6:17).
Raamattu mainitsee uskon kohteeksi paitsi koko opin myös sen osia (Luuk. 24:45-48; Room. 6:8; 10:9: 1 Tes. 4:14; 1 Tim. 1:15; Hebr. 6:1 s.; 1 Joh. 5:5). Eri kohdat eivät ole järjellä toisistaan johdettavissa, vaan ne on etsittävä Raamatusta. Nämä kohdat osoittavat myös, ettei voi olla uskoa paljaana ilman uskoa tiettyihin tosiasioihin, oppiin. Eri uskonkohdissakin voidaan puhua vielä pääasioista ja sivuasioista (Esim. Hebr. 8:1, Kristuksen ylimmäispapillisen viran pääkohta).
Jumalan lapsilla on vain yksi Mestari, Opettaja (Mat. 23:8), joka on ainoa Välimies Jumalan ja ihmisten välillä (1 Tim. 2:5). Hän on antanut itsensä lunnaiksi kaikkien edestä ja tahtoo, että jokainen tulisi tuntemaan totuuden, sen opin, jonka Hän on selvin sanoin ilmoittanut VT:n ja UT:n kirjoituksissa, ja siten omistaisi iankaikkisen elämän (1 Tim. 2:4-7; Joh. 20:31).
”…käskeäkseni eräitä kavahtamaan, etteivät vieraita oppeja opettaisi” (1 Tim. 1:3).
Kirjoitus on kerrassaan mahtavaa Herran Sanaa:
OIKEA OPPI
Sekä VT että UT puhuvat opista opetuksen sisältönä, Snl.4:2; 5:1; Joh.7:16-17; 14:26. Raamatun oppi on Jumalan oma oppi, Joh. 14:24; 1 Tes.2:13. Se käsittää sekä lain että evankeliumin (Gal 3:24, 13).
Paitsi sanoja oppi ja opetus käyttää Raamattu koko kristillistä oppia merkitsemässä mm. seuraavia sanoja:
tieto (Mal. 2:7),
totuus (Joh. 8:31; Gal.5:7),
evankeliumi (Room. 2:16),
usko (uskon sisältö, Juuda 3 ja 20).
Usein on VT:n opetusta merkitsevä sana toora suomalaisessa Raamatussa käännetty sanalla laki (Ps. 19:8; 119:92, 163, 165); oikeampaa olisi kääntää se sanan alkuperäismerkityksellä opetus, joka sisältää nimenomaan myös evankeliumin.
Oikea oppi on yksi ainoa. Niinpä opista puhuessaan Raamattu käyttää sitä merkitseviä sanoja poikkeuksetta yksikössä:
yksi oppi (Joh. 7:16; Room.16:17),
yksi totuus (Joh. 8:31; Gal. 5:7),
yksi evankeliumi (Room.1:1; 2:16; 16:25) ja
yksi usko (Juuda 3 ja 20)
sekä yksi opetuksen sisältö (Room. 6:17).
Sen sijaan ihmisoppeja (Mark. 7:7; Kol. 2:22) ja riivaajien oppeja (1 Tim. 4:1) on monia.
Oikea oppi on kerta kaikkiaan annettu, lopullinen (Mal. 2:7; Gal. 1:6-9; Juuda 3) ja täydellinen (Ps. 19:8). Se on niin muuttumaton, että apostolin ja Taivaan enkelinkin täytyy alistua kuuliaisuuteen sille (Gal. 1:6-9). Vieläpä tuomiopäivänäkin se on voimassa, ja sen mukaan tuomitaan ihmisten salaisuudet (Room. 2:16).
Raamattu siis tuomitsee kaiken opin muuttamisen, lisäämisen tai kehittämisen.
Jeesuksen oppi tullaan tuntemaan pysymällä Jeesuksen sanassa (Joh. 8:31). Katsantokanta, jonka mukaan ihmisen olisi kylläkin pyrittävä totuuteen, mutta että hän ei voisi sitä koskaan löytää, ei ole sopusoinnussa Jeesuksen sanojen ( ”te tulette tuntemaan totuuden”, Joh. 8:32 ) kanssa.
Lisäksi on annettu tehtäväksi opettaa kaikki, mitä Jeesus on käskenyt opetuslastensa pitää, ja tehdä siten Jeesukselle opetuslapsia ( Mat. 28:20 ). Jos oppia ei voitaisi tuntea, olisi kaikki lähetystoiminta vain Pilatuksen kyselemistä ( Joh. 18:38 ).
Lisäksi Raamattu velvoittaa seurakunnan kaitsijaa tuntemaan opin, ammentamaan sen Raamatusta sitä lukemalla ja opettaessansa pysymään siinä (Tiit. 1:9; 1 Tim. 4:13,16; Mal. 2:7). Lampaat tuntevat Hyvän Paimenen äänen ja seuraavat sitä (Joh. 10:4, 27) ja kavahtavat vierasta ääntä (Joh. 10:5).
Herran omien tulee myös kyetä arvostelemaan henkiä (1 Joh. 4:1). Seurakunnan kaitsijan tulee olla kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaan sanojain väitteet (Tiit. 1:9). Kaikki tämä edellyttää sitä, että oppi voidaan tuntea.
Oikea oppi on voimallinen kääntämään pois synneistä (Mal. 2:6; Room. 6:17) ja tekemään Kristukselle opetuslapsia (Mat. 28:20). Tällainen voiton lupaus sillä on puhtaana ja valheeseen sekoittamattomana.
Perkeleen oppi, hänen, joka on ollut valehtelija alusta asti ( Joh. 8:44 ), on sen sijaan valhetta (2 Tes. 2:8-12) ja täydellinen vastakohta Jeesuksen opille. Vähäinenkin väärä oppi on vaarallinen ja voi turmella koko terveellisen evankeliumin opin (Gal 5:9: 1 Kor.5:6).
Oikean opin tehtävänä on murtaa valheen ja epäuskon panssari. Jos antaudutaan yhteistyöhön väärän opin ja sen kannattajien kanssa, silloin on tehty jo ratkaiseva myönnytys valheelle antamalla sille olemassaolon oikeutus. Epäapostolinen oppi saa aikaan erimielisyyttä ja pahennusta; pysyminen apostolisessa opissa synnyttää yksimielisyyden ja säilyttää yhteyden (Room. 16:17).
Ihmisiä mielistelevä, henkilöön katsova opetus johtaa pois Herran tieltä ja ”saattaa monia kompastumaan” (Mal. 2:8,9).
Koska Raamatun oppi on Jumalan oppi, sen vääristäminen on majesteettirikos.
Oikea oppi saa Jumalan siunauksen, siitä poikkeava oppi taas kirouksen (Dan. 12:3; Mal. 2:8,9; Gal. 1:8,9).
Opista Raamattu ei anna poiketa edes ajatellun rakkauden (Joh. 14:23) tai yhteyden (Room. 16:17) tähden.
Perkele haluaisi mielellänsä liata ja vääristää opin. Sen tähden se ahdistaa meitä niin viekkaasti esittäen tekosyyksi rakkauden ja uskontojen yhteyden, jota ei saisi loukata. Kun perkele paljastetaan, se rupeaa itkemään ja puhumaan rakkaudesta.
Julistajan oppi on raamatullista, jos se tuo esiin Raamatun totuuden. Esityksen sanamuoto ei ole ensisijainen, vaan se, mitä sanoilla on tosiasiassa ilmaistu. Vaikka sama asia voidaankin ilmaista eri sanoja käyttäen, ei julistuksessa kuitenkaan voida vahingotta luopua Raamatun käsitemaailmasta, sanoista sekä lauseista ja korvata ne uusilla, koska Raamattu on opin lähde ja tuomari (vrt. myös Joh. 8:31 s.; Room.6:17).
Raamattu mainitsee uskon kohteeksi paitsi koko opin myös sen osia (Luuk. 24:45-48; Room. 6:8; 10:9: 1 Tes. 4:14; 1 Tim. 1:15; Hebr. 6:1 s.; 1 Joh. 5:5). Eri kohdat eivät ole järjellä toisistaan johdettavissa, vaan ne on etsittävä Raamatusta. Nämä kohdat osoittavat myös, ettei voi olla uskoa paljaana ilman uskoa tiettyihin tosiasioihin, oppiin. Eri uskonkohdissakin voidaan puhua vielä pääasioista ja sivuasioista (Esim. Hebr. 8:1, Kristuksen ylimmäispapillisen viran pääkohta).
Jumalan lapsilla on vain yksi Mestari, Opettaja (Mat. 23:8), joka on ainoa Välimies Jumalan ja ihmisten välillä (1 Tim. 2:5). Hän on antanut itsensä lunnaiksi kaikkien edestä ja tahtoo, että jokainen tulisi tuntemaan totuuden, sen opin, jonka Hän on selvin sanoin ilmoittanut VT:n ja UT:n kirjoituksissa, ja siten omistaisi iankaikkisen elämän (1 Tim. 2:4-7; Joh. 20:31).
”…käskeäkseni eräitä kavahtamaan, etteivät vieraita oppeja opettaisi” (1 Tim. 1:3).
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sen sijaan ihmisoppeja (Mark. 7:7; Kol. 2:22) ja riivaajien oppeja (1 Tim. 4:1) on monia.
Esimerkiksi tietynlaisen musiikinkuuntelukiellot ja maallisten lakien sotkeminen Herran lakiin.
Lopussa on oleva yksi lauma ja yksi Paimen, Jeesus Kristus.......Uskaliaasta nimestä huolimatta seurakuntasi ei ole tuo"yksi lauma",siltikään vaikka sieltäkin"yksi otetaan ja toinen jätetään", kun Ihmisen Poika saapuu kirkkaudessaan.
Kristuksen ruumis on yksi.
Siis seurakunta, johon kuulun, on varmasti
elävän Jumalan srk.
Asia on fakta
no mihin seurakuntaan kuulut ja perustele miksi kuulut?
Ja hyvin tiedätkin, että tarkoitin seurakuntaa,jolla näkyy olevan mm.omat nettisivut...Joilla sinunkin nimesi koreilee...Niinkuin sanoin,"uskaliaasta nimestä huolimatta"...
On asioita, jotka eivät ole meidän maan matosten otettavissa...
mitä kuule haluat sanoa,sano se,vaikka parilla kolmella sanalla!
Olen kerrankin samaa mieltä. Sitä kyllä ihmettelen, miten Ritari esittää tuon kommentin, kun on ITSE postaillut jopa pidempiä kopioita ja sillisalaatteja.
Milloinkas pyydät anteeksi sopimattomia valheitasi, sinä itsesi ylentäjä, joka alennettiin?
anteeksi antamaton ja tiedäthän ,että tulee antaa anteeksi vaikkei kukaan sinulta loppakorva pyydäkkään!!!
"Unohda" sana kuuluu myös raamatun opetukseen anteeksi annossa.
Joten korjaahan tapasipojan kloppi!
saat luvan oikaista asiat, ettei ne
enempää saa aikaan pahaa.
Korjaa virheesi pojankloppi.
Tunnusta syntisi ja hylkää ne.
Pyydä niitä anteeksi,
tee parannus.
älä ole vasikka enää.
Unohda sitten kun vahinkosi olet korjannut.
Älä enää astu kirkkoon ja synäkoogaan jalallasikaan.
Esiinnyt Jumalan miehenä...Kuitenkin useammalla nimellä...Viljelet lähimmäisestä sanaa"vasikka", alamaailman tyyliin??? Voitkos kuvitella, että Herra Jeesus Kristus itse kävelisi tuolla kadulla, varoitellen ihmisiä"vasikoinnista"...???!!!Valkeudessa ei ole mitään salakähmäilyä, ei taatusti ole...Pimeydessä kylläkin, ja paljon...Sinne sopii käyttämäsi sana ihmisistä, Luojan luomista, "vasikka"...
Mikä ihmeen kovanaama sinä siis olet??? Ennenkaikkea, kumpaakos tietä sinä haluat kulkea???Katso peiliin, mitä sieltä näkyy....kahlehdittu linnanvenkula, vai Jumalan palvelija .
tehty työtä. Siinäpä iltapuhdetta monelle, jolla ei ole muuta tekemistä kuin riidellä täällä. Voivat tarkistaa nuo raamatun kohdat ja miettiä miten joku on nähnyt vaivaa hakiessaan kunnon perusteluja väitteilleen. Täällähän niin kovin usein napistaan , ettei ole perusteluja.
Tuo aloituskirjoitus on todella hyvin perustelutu, jopa tyhjentävä esitys Jumalan
totuudesta.
Joku esitti kysymyksen, että miten selitetään seuraava ko. kirjoituksen kohta:
"Sen sijaan ihmisoppeja (Mark. 7:7; Kol. 2:22) ja riivaajien oppeja (1 Tim. 4:1) on monia."
SELITYS:
Kun luet siinä mainitut Raamatun kohdat, niin asia
selkenee.
Kaikki Raamatun ulkopuoliset opit, joita yritetään tunkea raamatulliseen kristinuskoon, ovat ihmisoppeja tai pahimmassa tapauksessa riivaajien vaikuttamia.
Riivaajien vaikuttama oppi on esim. sylilasten kaste.
Myös kirkkojen perustamiset ovat vihollishenkien tuotetta.
...on niistä kirkoita yksi, jota aina mainostat.