Rakastaa loppuun asti kävi miten kävi.
Hyvin harvoin sille saa arvoa mutta joskus ja viimeistään sinä päivänä, kun meistä jokainen maksaa oman laskunsa
Ja toisilla ei ole kuin velkaa.
-reunalla-
Hyvin harvoin sille saa arvoa mutta joskus ja viimeistään sinä päivänä, kun meistä jokainen maksaa oman laskunsa
Ja toisilla ei ole kuin velkaa.
-reunalla-
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hienosti ajateltu. Mutta mietin, mitä merkitystä sillä on hänelle, jos hän ei minua rakasta? Entä minulle itselleni, itken ja kärsin... Haluaisin osoittaa hänelle kuinka rakastan ja olla hänelle hyvä ja vierellä.
Samaa mieltä. Ennemmin saattaa pitää pakkomielteisenä.
En lupaa, mutta minä aion ja olen varma että tulen rakastamaan häntä koko loppuelämäni, vaikka olosuhteet ovatkin muuttuneet vaikeiksi. Löytäisin niin paljon syitä, miksi luovuttaisin, jos niitä etsisin. Jos kysyisin apua joltakin parisuhde-expertiltä tai keneltä tahansa, niin varmasti kaikki olisivat yhtä mieltä siitä että turhaan roikut siinä unelmassa.
Syy ratkaisuuni on kuitenkin hyvin yksinkertainen sisäisten olotilojen vertailu. Kun vertaan sitä pahaa oloa, mitä hän on omalla osuudellaan aiheuttanut siihen, mitä hyvää tunnen silloin, kun annan vain ja ainoastaan sydämeni puhua. Se hyvän tunteen hetki on miljoona-nolla voimakkaampi, aidompi, rakentavampi, totuudenmukaisempi, ymmärtäväisempi, kokonaisvaltaisesti terveellisempi ja kaikkea muutakin enemmän. Aina kun tulee paha olo, niin yritän palata tähän olotilaan. Ei mitään väliä vaikka kuolisin yksinäisenä, kunhan teen kaikkeni sydämeni suurimman kutsumuksen edessä.
Onpa kauniisti sanottu.
Hienosti ajateltu ja kirjoitettu. Toivottavasti saatte toisenne.
Sattumalta juuri vastausta kirjoittaessani alkoi soimaan tällainen kappale, joka kuvaa tunnetilaani täysin ja on muutenkin mielestäni upea.
https://www.youtube.com/watch?v=si8UeJZ7LcI
EiMia on pakkomielteisin tällä palstalla.
Laskut kannattaa maksaa jo elinaikana niin pian kuin mahdollista, niin ei kasva liikaa korkoa. Tuonpuoleisessa saattaa odottaa kovat myöhästymismaksut <3
Osa niin vässyköitä, ei niistä ole kuin pakenemaan.