tietää eli jos kerta apinasta on muokkautunut ihminen niin miten se voi olla että osa apinoista on tullut ihimisiä ja osa jääny apinoiks??
:) itse en perusta evoluutio teoriaan niinkuin kirjassa kerrotaan mulla on oma näkemys asiasta..
:) itse en perusta evoluutio teoriaan niinkuin kirjassa kerrotaan mulla on oma näkemys asiasta..
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuota nuin.. Eikös se ollut niin, että apinalla ja ihmisellä on vain sama kanta-isä? Eikä niin, että apinasta on kehittynyt ihminen.
Veikkaan ettet ole yhtään kirjaa lukenut evoluutiosta. Kerro toki oma käsityksesi asiasta.
"Ihmiskunnan alkukoti on paikannettu itäiseen Afrikkaan, joka oli ennen vehreän sademetsän peittämä. Maankamaran liikkeiden vuoksi Afrikkaan syntyivät suuret vuorijonot, minkä takia pääosa sateista jäi vuorten läntiselle puolelle. Itäinen puoli jäi lähes ilman sateita. Tpooppiset sademetsät hävisivät, ja niiden tilalle muodostui kuivia savannialueita. Niin sanottu East Side Story- teoria lähtee siitä, että esi-isämme joutuivat kilpailemaan itäisen Afrikan niukoista luonnonvaroista muiden apinoiden ja paviaanien kanssa. Lajikehitys alkoi eriytyä. Vuorijonon läntisellä puolella kehittyivät simpanssit, mutta itäisellä alueella lajikehitys johti homo-suvun ja lopulta nykyihmisen kehittymiseen."
Ihmisten ja apinoiden kantamuodon populaatiossa on ollut yksilöiden välisiä perinnöllisiä eroja kyvyssä sietää ympäristön olosuhteita ja hyödyntää tarjolla olevia resurseja. Osassa populaatiota, joka on maantieteellisen eristyksen tai muun syyn vuoksi ollut muusta populaatiosta erillään, on kasautunut enemmän ihmismäisiä ominaisuuksia ja osassa apinamaisia ominaisuuksia, ja nämä ovat pärjänneet parhaiten hieman erilaisissa ilmaston, resurssien, tautien, petojen jne. yhdistelmissä eli ekologisissa lokeroissa. Apinoiksi kehittyneet muodot elivät (ja elävät yhä) eri ekolokerossa kuin ihmiset, joten ihmiset eivät syrjäyttänyt apinoita.
Mielenkiintoista on toki kysyä, miksi eliön kyky olla hyvä jossain asiassa usein johtaa huonommuuteen jossain toisessa asiassa, koska tämä vastaa miksi jokin laji ei kehity niin erinomaiseksi että se syrjäyttäisi kilpailussa muut lajit. Näiden "trade-offien" (en ole törmännyt kelvolliseen suomennokseen, mutta "allokaatiokustannus" ja "ristiriesa" ovat eräitä ehdotelmia ) tutkimus on evoluutioekologian tehtävistä keskeisimpiä.
Niin, kuinkahan kummassa trade-offillasi selität miksi mehiläinen ja ihminen eivät syrjäytä jompi kumpi toistaan.
Kumpikin ovat kasvissyöjiä, joten riippuvuus muista lajeista on olematon. Menox vaan.
Evoluution nimissä jaksetaan jauhaa paskaa enemmän kuin minkään muun.
Se että molemmat ovat kasvissyöjiä ei tarkoita että olisivat samassa ekologisessa lokerossa.
sitten ihmisen ja apinan välimuotoja ns. ihmisapinoita? Evoluutiossa syntyy aina runsaasti eri kehityshaaroja. Osa niistä kuolee pois sopeutumattomina valitseviin olosuhteisiin. Miksi ihminen on saanut kehitykseensä niin huiman "draivin" että muut eliöt ovat jääneet kehityksessä jälkeen? Aivojen koon kasvuko ja sen mukanaan tuoma nokkeluus? Vai mikä ?
Ihmisen aikaisemmat lajit osoittavat niiden olevan lähellä apinamaista kalloa ja kyyryä kävelemistapaa, mikä osoittaa ihmisen ja apinan polveutuneen samasta kantaisästä. Oletko oikeasti tyhmä vai haluatko esittää sellaista? Erectus, neandertal, sapiens, kaikki ovat päteviä esimerkkejä ihmisen kehityksestä, kun taas gorillat ovat mm. hyviä esimerkkejä ihmisapinoista. Et taida järkimies käydä paljoa ulkona?
katoppa nua linkit läpi.
http://www.qnet.fi/mpeltonen/neanderthal.htm
http://www.qnet.fi/mpeltonen/rodut.htm
http://www.qnet.fi/mpeltonen/vakiluku.htm
Perhosen toukkahan koteloiduttuaan muuttaa täysin muotoaan.Miten siihen voidaan tulla evoluution kautta?
Aikuinenhan saattaa elää vain muutamia tunteja.
Miksi niin suuri vaiva pienen hyödyn vuoksi?
Aikuiset ovat hyönteisten tapa lisääntyä eli toukkien tapa tuottaa lisää toukkia, mutta siten, että uudet toukat voivat olla kaukanakin, kun aikuiset lentävät. On siis toukkalajille edullista että sillä on lentokykyinen vaihe elämässään.
matona ei paljoa paritella. koteloituminen perhoseksi on tapa jatkaa elämää, eikä se ole mikään kömmähdys evoluutiolle.
hyönteiset olisivat evoteorian mukaan päätyneet hyönteisten muodonmuutossysteemiin?
Hyönteinenhän muodonmuutosessa saa jalat,silmät, siivet joista ei toukkavaiheessa ole merkkiäkään.
Joillakin hyönteisillä on myös yhdyskuntakäyttäytymistä.Minkälaiset eri vaiheet ovat siihen johtaneet?
Jo olemassaolevista on erilaisia välimuotja täydellisistä muodonmuutoksista hyvinkin "epätäydelliseen". Ehkä niistä saat vinkkiä. Vastaavasti kuin kaloista Niilillä, joille on kasvanut jalkanystyrän tynkää ja ryömivät maalle..
Saalistuspaine pistää rajoituksia vapaalle lentelylle.
Äärimmillään jotkut kaskaslajit tulee
vain 13 ja 17 vuoden välein maanpinnalle parittelemaan lyhyeksi aikaa, muun ajan lymyää maan alla ja saalistajien on vaikea pysyä perässä ja laskeskella vuosia seuraavaan kertaan.
Jotkut kalatkin kuolee ja mätänee nopsaan parittelun jälkeen, ei tarvita enää..
Muodonmuutos ei voi lainata toiselta lajilta hyvääkään järjestelmää.Lajin täytyy löytää se itse.
Miten se on tapahtunut samanlaisena useille lajeille rinnan?
"Minkälaisten vaiheitten kautta hyönteiset olisivat evoteorian mukaan päätyneet hyönteisten muodonmuutossysteemiin?"
Vaillinnaisen muodonvaihdoksen kautta. Esim. sudenkorennolta puuttuu kotelovaihe.
http://www.talkorigins.org/indexcc/CB/CB311.html
"Joillakin hyönteisillä on myös yhdyskuntakäyttäytymistä.Minkälaiset eri vaiheet ovat siihen johtaneet?"
"Sosiaaliseen" käyttäytymiseen johtavat periytyvät muutokset käytyöksessä ovat parantaneet tietyntyyppisten hyönteisten (useimmat pistiäisiä) mahdollisuuksia selviytyä ja siten käytösmalli yleistyi.
ovat päätyneet samoihin rakenne ja kehittymisratkaisuihin eri puolilla maailmaa?
Ovatko kaikki perhoset samasta alkuperhosesta muuntuneita muotoja?
"Miksi hyönteiset toisistaan riippumatta ovat päätyneet samoihin rakenne ja kehittymisratkaisuihin eri puolilla maailmaa?"
Mitkä hyönteiset ja mitkä rakenne- ja kehittymisratkaisut?
Yleisesti ottaen konvergentti evoluutio toimii, kun kaukaisetkin sukulaiset muuntuvat hyvin samantapaiseen ekologiseen lokeroon sopivaksi. Esim. kondorit ovat mittavien DNA-testien mukaan läheisempää sukua kattohaikaralle kuin korppikotkille, sillä ne kehittyivät ei-petolintumaisesta (haikaran tapaisesta) kantamuodosta itsekseen Amerikan mantereella. Samaan suuntaan on lähtenyt kehittymään marabuhaikara Afrikassa. Konvergentti evluutio tarjoaakin ratkaisun kysymykseen siitä, miksi hyvinkin erilaiset rakenteet suorittavat kaukaisilla lajeilla samaa tehtävää eli miksi eliökunnassa on eriäviä perusratkaisuja.
"Ovatko kaikki perhoset samasta alkuperhosesta muuntuneita muotoja?"
Evoluutioteorian mukaan kaikilla eliöillä on yhteinen kantamuoto. Perhostenkin keskinäisen sukulaisuuden voi määrittää DNA-testeillä, ja mitä enemmän samanmerkityskellisten mutaatioiden jälkiä genomeissa on, sitä läheisempää sukua ne ovat. Perhosten kantamuotoa voi toki kutsua alkuperhoseksi.