Vähemmän tunnettu episodi Suuren Pohjansodan alussa:
Pohjasodan alussa, kun Venäjällä ei vielä ollut sota-aluksia Vienanmerellä, ruotsalaiset päättivät käynnistää yllätyshyökkäyksen Arkangeliin, mika oli ainoa satama, jonka kautta Venäjän kauppasuhteita ylläpidettiin Eurooppaan. Tämän vaaran estämiseksi Pietari vuonna 1700 määräsi rannikkopatterien asentamisen, linnoitusten perustamisen, varuskunnan vahvistamisen, havaintopisteiden sijoittamisen ja vieraiden alusten valvonnan Vienanmerellä. Pohjois-Dvinan suulle rakennettiin Novodvinskin linnoitus
Venäläiset joukot onnistuivat torjumaan Ruotsin laivasto-osaston hyökkäyksen Arkangeliin 25. kesäkuuta 1701, joka koostui yhdestä jahdista , kahdesta fregatista ja neljästä taistelulaivasta vara-amiraali Schöbladin johtamana.
Venäläiset onnistuivat kaapaamaan kaksi ruotsalaisten alusta saaden sotasaaliiksi mm. 5 lippua 13 tykkiä, 150 muskettia, 50 kranaattia
Pohjasodan alussa, kun Venäjällä ei vielä ollut sota-aluksia Vienanmerellä, ruotsalaiset päättivät käynnistää yllätyshyökkäyksen Arkangeliin, mika oli ainoa satama, jonka kautta Venäjän kauppasuhteita ylläpidettiin Eurooppaan. Tämän vaaran estämiseksi Pietari vuonna 1700 määräsi rannikkopatterien asentamisen, linnoitusten perustamisen, varuskunnan vahvistamisen, havaintopisteiden sijoittamisen ja vieraiden alusten valvonnan Vienanmerellä. Pohjois-Dvinan suulle rakennettiin Novodvinskin linnoitus
Venäläiset joukot onnistuivat torjumaan Ruotsin laivasto-osaston hyökkäyksen Arkangeliin 25. kesäkuuta 1701, joka koostui yhdestä jahdista , kahdesta fregatista ja neljästä taistelulaivasta vara-amiraali Schöbladin johtamana.
Venäläiset onnistuivat kaapaamaan kaksi ruotsalaisten alusta saaden sotasaaliiksi mm. 5 lippua 13 tykkiä, 150 muskettia, 50 kranaattia
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eipä tuosta suomalaisissa historiankirjoissa mainita, syynä lienee se, että hyökkäys päättyi ruotsalaisten tappioon, mistä syystä myös ruotsalainen historiantutkimus unohtaa asian.
Suomessahan Ruotsin vallan aikainen historian tunteminen perustuu ruotsalaisiin lähteisiin, asioita on mielenkiintoista tarkastella myös muista lähteistä, niin löytyy paljon vaiettuja asioita.
Venäjällä tämän hyökkäyksen merkitystä tietysti suurennellaan, hanke oli tuomittu epäonnistumaan, tosin ilman linnoitustoimia olisi jonkinlaiset onnistumisen mahdollisuudet olleet olemassa.
Eipä asialla ole mitään merkitystä Suomen historian kannalta.
Ruotsin vallan ajan historialähteet ovat tietysti paljolti ruotsalaisia, mutta historioitsijat käyttävät tietysti muitakin, vaikka stallarit eivät asia tunne,koska eivät tunne historiaa.
"Eipä asialla ole mitään merkitystä Suomen historian kannalta."
Suuri pohjansota on sitten näköjään stallarille pellästään Suomen historiaa😀
Stallarithan yrittävät liittää jonkun laivasto-osaston seikkailun osaksi Suomen historiaa.
Arkangelin suuressa taistelussa kaatui peräti 21 venäläistä ja yksi (1) ruotsalainen. Tuo mahtava sotasaalis saatiin kahdesta karille ajaneesta laivasta. Eipä ihme, että sitä ei juuri muistella kummankaan maan historiassa edes sivulauseissa.