Mietin tässä va-liiton tavoitteiden mittaamista, ja ehkä eräs tapa on nelijako.
1) "Kovat" tilastot, lähinnä valtionkirkkoihin kuuluvien määrä. Nämä ovat tavallaan täsmällisiä, mutta toisaalta todellisuus ei ole niin binäärinen kuin väestötiedot.
2) "Pehmeät" tilastot, eli kyselyissä mitatut erilaiset uskomukset. Nämä ovat epämääräisiä ja riippuvat kysymyksen muotoilusta, mutta toisaalta kertovat ehkä enemmän kuin ykköskohta.
3) Lait ja muut säädökset. Esimerkiksi päivähoitolaissa ei ole enää velvollisuutta tukea uskontokasvatusta jne. Näitä on vaikea muuttaa numeroiksi, mutta voi ainakin katsoa muutosten suuntaa.
4) Säädösten tulkinta käytännössä. Esimerkiksi kouluissa voi uskonnollisuus vähentyä ilman että sille on suoraan tiettyä säädösmuutosta taustalla. Joiltakin osin tästä voisi jopa tilastoa saada.
1) "Kovat" tilastot, lähinnä valtionkirkkoihin kuuluvien määrä. Nämä ovat tavallaan täsmällisiä, mutta toisaalta todellisuus ei ole niin binäärinen kuin väestötiedot.
2) "Pehmeät" tilastot, eli kyselyissä mitatut erilaiset uskomukset. Nämä ovat epämääräisiä ja riippuvat kysymyksen muotoilusta, mutta toisaalta kertovat ehkä enemmän kuin ykköskohta.
3) Lait ja muut säädökset. Esimerkiksi päivähoitolaissa ei ole enää velvollisuutta tukea uskontokasvatusta jne. Näitä on vaikea muuttaa numeroiksi, mutta voi ainakin katsoa muutosten suuntaa.
4) Säädösten tulkinta käytännössä. Esimerkiksi kouluissa voi uskonnollisuus vähentyä ilman että sille on suoraan tiettyä säädösmuutosta taustalla. Joiltakin osin tästä voisi jopa tilastoa saada.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin, tuon jälkimmäisen, neljännen kohdan kanssakin on vielä tekemistä, koska opetussuunnitelman perusteiden määräämä "uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus" ei vielä toteudu.
Se lienee kuitenkin aika pysyvä olotila. Lait ja käytäntö käyvät eräänlaista vuorotanssia todellisuudessa. Teoriassa tietenkin kolmoskohta vaikuttaa neljänteen eikä koskaan päinvastoin.
Voidaan ajatella kuntatason - koulutuksen järjestäjän - toimintaohjeita. Esimerkiksi juuri kirkon uskonnolisten tilaisuuksien rajoittamisesta ops:n mukaan.
Kirkko itse on lähinnä kiinnostunut verotulojen kehityksestä.
Kaikki muu on piispoille enemmän tai vähemmän yhdentekevää.
Kun anonyymissa kyselyssä kysytään, uskotko Jumalaan, uskovainen voi ajatella, että Jumalan näkee mitä hän vastaa. Sikäli on huomion arvoista, että niin monet sanovat, että eivät usko Jumalaan.
Nelosesta kanteluiden määrä ja niihin saatujen vastausten luonne. Vasaukset tosin ovat alkaneet viipyä, jopa 1½ vuotta.
Vapareita johtaa pääsihteeri kummisedän eli Mäntysalon avulla, puheenjohtajaa ei ole oikeasti. Mäntysalon on löydettävä uusi jostain. Mahdollinen on Jussi Saramo enemmistökom valtiovarainvaliokunnasta ja pääsihteerin kaveri Vantaan kom-osastosta
Saramo on pääsihteerin taktikoimana Mäntysalon pyynnöstä hoitanut valtionavustuksen vapareille kom-perustein ja Mäntysalon on nieltävä näiden kahden kom yhteistoiminta, joka ei ole aivan kitkaton. Vantaalla on nimittäin myös pääsihteerin tukema vähemmistökom, joka on pääsihteerin opettajan Kontulan valitsema toimittaja
Vaparit joutuvat tasapainoilemaan ja kuuntelemaan Uudenmaan kom asetelmia, jos haluavat valtion tukirahaa. Ja tamperelainen Kontula on tässä mukana
Nämä ovat vaparien pelikentät, jotka määrävät sen sumutuskirjoittelun, jota jäsenistö näkee muka vapareiden tavoitteina tms. tarinointina
Vaparit sai juuri huhtikuussa vaalivoiton, kun Tampereen Kontula valittiin eli veti Uudenmaan vasliiton vaalivoittoon osuuskauppavaaleissa lyömällä demarit
On ymmärrettävää, ettei Mäntysalo ymmärrä, kun valitetaan pääsihteerin puoluesuhteista ja liiton linjan vääristymisestä. Jos valtiontuki on 30 000 kom tuottamaa, se on ikään kuin kom jäsenmaksu. Ja yksi taviksen jäsenmaksu tuottaisi ehkä kympin keskusjohdolle lehtikulujen jälkeen, jolloin tarvittaisiin 3000 uutta jäsentä kattamaan kom jäsenmaksu, jonka yksi pääsihteeri tuottaa
Silti samat tyhjänpäiväisyydet kirjoitellaan ohjelmiin jne. pääsihteerin toimesta oli jäseniä tai ei. Lisäjäsenet toisivat vain vallankaappausvaaran
Vaparit on tällähetkellä Uudenmaan vasemmistoliiton jonkinlainen jatke, joka saa Vantaan vasemmistoliiton hiippakunnalta valtiovarainvaliokunnasta avustusta Jussi Saramon oivallisen toiminnan ansiosta, pääsihteeri on yhteysupseerina
Myös muiden uskonnolisten yhdyskuntien jäsenmäärät ovat noteerattavina, varsinkin seurantatietona, siis vuosien kehityssuunnat.