... jälkiviisaanakin kun miettii mitä mahdollisesti olisi tapahtunut kesällä 1944 jos puna-armeija olisi keskittänyt hyökkäyksen Laatokan Karjalassa 21.6.44 tilanteessa jossa suomalaiset jököttivät vanhalla rajalla. Suomalaisten puolustus olisi ollut haavoittuvaisempi ja Kannaksellakin olleet joukot olivat saattaneet joutua pohjoisesta tunkeutuvan hyökkäyskiilan puristamaksi. Vuonna 1944 puolustuksella piti olla syvyyttä 100 kilometriä.
Toisaalta: ei Itä-Karjalaan tungeuduttu silmälläpitäen 3 vuoden päästä tulevaa puolustautumista.Kauas edenneet joukot oli vaikea huoltaa. Mutta jälkikäteen asioita pohdittaessa tunkeutuminen Syvärille ja Maaselälle oli jopa hyödyllistä Suomen jatkoa ajatellen.
Toisaalta: ei Itä-Karjalaan tungeuduttu silmälläpitäen 3 vuoden päästä tulevaa puolustautumista.Kauas edenneet joukot oli vaikea huoltaa. Mutta jälkikäteen asioita pohdittaessa tunkeutuminen Syvärille ja Maaselälle oli jopa hyödyllistä Suomen jatkoa ajatellen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Oli kovin hyödyllistä koristella Syvärin korsuja puhalluslampuilla.
"Oli kovin hyödyllistä koristella Syvärin korsuja puhalluslampuilla."
Etkö taaskaan pystynyt syvällisempään asioiden pohdiskeluun?
Sota jatkui sen kolme vuotta ja korsussa asuttiin sen aikaa eli kommentissasi ei ole mitään järkeä!
Tuossa asiassa ei enempää "syvällisyyttä" tarvita.
Vesistölija Laatokka-Syväri-Ääninen tarjosi helpoimman puolustettavan vesistölinjan, joka voitiin miehittää vähemmällä väkimäärällä. Sen ansiosta voitiin pari vanhinta ikäluokkaa kotiuttaa asemasodan ajaksi.
Vesistölija Laatokka-Syväri-Ääninen tarjosi helpoimman puolustettavan vesistölinjan, joka voitiin miehittää vähemmällä väkimäärällä
Linjan hyvyys tai huonous nähtiin kesäkuussa -44 kun tultiin juoksujalkaa koti-Suomeen. Sinne jäivät kalliit linnoitteet, varastot ja paljon raskasta aseistusta. Tuli myös arkuissa kotiin lähes 20 000 nuorta miestä. Joten en kovasti kehuisi linjan hyvyyttä.
Loogisuus ei ole Tarkkispojan vahvuuksia?
” Linjan hyvyys tai huonous nähtiin kesäkuussa -44 kun tultiin juoksujalkaa koti-Suomeen. ”
Linja menetti merkityksensä, MUTTA oli suureksi avuksi kolmen vuoden ajan!
”Sinne jäivät kalliit linnoitteet, varastot ja paljon raskasta aseistusta.”
Useimmat linnoitteet ovat turhia, mutta mitäpä muutakaan miehet olisivat puuhanneet kolmen vuoden ajan. Varastot ja raskaat aseet kulkivat mukana!
” Tuli myös arkuissa kotiin lähes 20 000 nuorta miestä. Joten en kovasti kehuisi linjan hyvyyttä.”
Mutta ei mitenkään Syvärin linjan takia vaan siksi, että oltiin sodassa!
Jukka Seppisen mukaan Saksa halusi nimeomaan Itä-Karjalasta kilven ja ajatteli asiassa pikemminkin Kiirunan rautamalmivaroja. Toisaalta Itä-Karjalaan tunkeumisella voitiin sotilaallisten seikkojen lisäksi saada selkeä tuki niiltä jotka kannattivat ns. Suur-Suomi ajattelua. Nykypolven on vaikea käsittää miten laajaa kannatusta ajatus Itä-Karjalassa olevien suomensukuisten heimojen liittämisellä Suomeen nautti Suomen sisällä. Se ei ollut vain joidenkin AKS-läisten omituinen aate. Toisaalta tästä tuli ongelma sillä esim. Syvärillä oltiin jo parisataa vuotta oltu taloudellisesti integraatiossa Pietarin alueeseen. Jo Aunuksen retken 1919 olisi luullut avanneen monien mukana olleiden (kuten Paavo Talvelan) silmät sille tosiasialle, että itäkarjalaiset eivät laajalla enemmistöllä olleet välttämättä niin innokkaita liittymään Suomeen. Lisäksi aluetta oli venäläistetty voimakkaasti vuosina 1920-1941.
///Penna Tervo
jos puna-armeija olisi keskittänyt hyökkäyksen Laatokan Karjalassa 21.6.44 tilanteessa jossa suomalaiset jököttivät vanhalla rajalla.
Puhut roskaa, mitään kesäkuun -44 hyökkäystä ei olisi tullut jos Suomi olisi pysynyt vanhalla rajallaan. Länsivallat eivät olisi sitä sallineet kuten eivät sallineet kesällä -45. Neukun oli siinä sotatilanteessa pakko kuunnella herkällä korvalla mitä Washingtonista viestitettiin.
” Puhut roskaa, mitään kesäkuun -44 hyökkäystä ei olisi tullut jos Suomi olisi pysynyt vanhalla rajallaan.”
Mistä sinä sen tiedät? Et mistään!
”Länsivallat eivät olisi sitä sallineet kuten eivät sallineet kesällä -45. ”
Sallivat mainiosti ja neukku tuli vanhan rajan yli!
”Neukun oli siinä sotatilanteessa pakko kuunnella herkällä korvalla mitä Washingtonista viestitettiin.”
Ja nytkö noin päin? Väliin olet itse tasan päinvastaista mieltä!
------” Puhut roskaa, mitään kesäkuun -44 hyökkäystä ei olisi tullut jos Suomi olisi pysynyt vanhalla rajallaan.”
Mistä sinä sen tiedät? Et mistään!----
Sinäkö tiedät jostakin lähteestä, että olisi tullut ? Kaikki terve järki ja tilanne puoltavat sitä, että ei olisi tullut.
------”Länsivallat eivät olisi sitä sallineet kuten eivät sallineet kesällä -45. ”
Sallivat mainiosti ja neukku tuli vanhan rajan yli!-----
Tuliko paljonkin Moskovan rauhan rajan yli ? Kuvailepas missä ja kuinka paljon.
------”Neukun oli siinä sotatilanteessa pakko kuunnella herkällä korvalla mitä Washingtonista viestitettiin.”
Ja nytkö noin päin? Väliin olet itse tasan päinvastaista mieltä!------
Sinä itse voit vastata omaan kysymykseesi. Tähän asti ole ruikuttanut, että ei neukku 1945 voinut hyökätä kun niin kovasti pelkäsi länsivaltojen reaktiota. Nyt meinaat, että et ole siinä totta puhunutkaan !
Mutta kun ei hyökännyt 1940 eikä 1945 niin miksi olisi 1944 ? Siinä sinulla kova homma keksiä ihan uusia valeita.
"Sinäkö tiedät jostakin lähteestä, että olisi tullut ? Kaikki terve järki ja tilanne puoltavat sitä, että ei olisi tullut."
Ei puolla! Sen sijaan historia osoittaa sinun olleen väärässä. Kesällä 1044 puna-armeija hyökkäsi myös Laatokan Karjalassa!
Nietjärven taistelu oli jatkosodassa heinäkuussa 1944 Aunuksen ryhmän ja erityisesti vahvennetun 5. divisioonan alueella Laatokan Karjalassa käyty suomalaisten torjuntavoittoon päättynyt taistelu, joka esti neuvostojoukkojen tunkeutumisen syvälle Suomeen. Torjuntavoiton saavuttanutta yhtymää komensi 5. divisioonan komentaja kenraalimajuri Kustaa Tapola, joka palkittiin tästä saavutuksestaan Mannerheim-ristillä
------”Länsivallat eivät olisi sitä sallineet kuten eivät sallineet kesällä -45. ”
Sallivat mainiosti ja neukku tuli vanhan rajan yli!-----
"Tuliko paljonkin Moskovan rauhan rajan yli ?"
Minä puhuin vuoden 1939 rajasta!
"Sinä itse voit vastata omaan kysymykseesi. Tähän asti ole ruikuttanut, että ei neukku 1945 voinut hyökätä kun niin kovasti pelkäsi länsivaltojen reaktiota. Nyt meinaat, että et ole siinä totta puhunutkaan !"
Älä taas siirtele maalitolppia! SILLOIN sinä puhuit KOKO SUOMEN valtaamisesta, johon totesin tuon!
KUN kerran Jatkosota alkoi niin mitä järkeä olisi Suomella ollut jäädä Moskovan rauhan rajalle?
Sotilaallisesti ajateltuna kaikki joukot Suojärven ja Repolan itäpuolella olivat väärin ryhmittyneet saksalaisista viis.
25-30 000 kaatunutta, ei järjen häivää.
pohditaan myös Mannerheimin runsasta alkoholinkäyttöä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001920325.html
"Sotilaallisesti ajateltuna kaikki joukot Suojärven ja Repolan itäpuolella olivat väärin ryhmittyneet saksalaisista viis."
Asiasta voidaan olla montaa mieltä! Tosiasia onse, että linjaa oli helppo puolustaa ja sen ansiosta kotiutettiin väkeä!
"25-30 000 kaatunutta, ei järjen häivää."
MIKSI valehtelet. Sota aiheutti kaatuneita.... ei kyseinen linja. Eikä edes sen valtaus tuollaista määrää!
"pohditaan myös Mannerheimin runsasta alkoholinkäyttöä"
Joka oli varsin niukkaa muualla kuin Tarkkispojan muisteloissa!
Sun pitää ensin kaivaa maahan 25 000 raatoa ja sitten viisastella.
Menettikö neukku niin monta vai mistä ihmeestä oikein puhut? Tai eksyitkö nyt puhumaan Sabdarmohista? Tai Itä-Karjalan suomalaisista 30-luvulla?
Lapiohommia löytyy runsaasti myös Tarkkispojalle!
Maaselässä ei suinkaan riiattu lottia, kuten Rukajärvileffassa, siellä pantiin sikoja ja lampaita.
Omakohtaisia kokemuksia? Kumpi olit?
Sä varmaan ihan oikeasti kuulut näihin aristokraattien -fiilipiireihin, kun sulla on nuo roolileikit noin tapetilla.