Ehkä enemmän kuin koskaan puhutaan vaikuttamisesta vaaleihin ja päätöksentekoon. Uutisia tulee vastaan lähes päivittäin. Yleensä kerrotaan, että jokin taho yrittää saada suomalaiset ajattelemaan ja tekemään jotakin, joka on epäviisasta tai tuhoisaa. Kritiikin kohteeksi ei kuitenkaan joudu, jos vaikuttaa oikein ja vallitsevan poliittisen paradigman mukaan. Silloin on ainoastaan ”puolueeton toimittaja”, ”asiantuntija” tai ”vastuullinen poliitikko”.
Brexit-prosessi kiihdytti eurofederalistiset voimat ennennäkemättömiin ponnistuksiin ja – toden totta – meihin vaikutettiin. Esimerkkejä vaikuttamisesta löytyy hakukoneella valtavasti, mutta niiden sanoma on yhdenmukainen: Brexit on väärin, tyhmää, se tulisi perua ja äänestäjät eivät tienneet mistä äänestivät.
Helsingin Sanomat nimettömine pääkirjoituksineen on tietysti oma oopperansa, mutta Aamulehdeltä (AL) löytyivät ehkä härskeimmät esimerkit. Hiukan yli vuosi kansanäänestyksen jälkeen,18.7.2017, AL opasti, että ”Brexit saisi peruuntua – tai hiipua hiljalleen pois”. Vuotta myöhemmin (13.7.2018), kun Brexitiä ei AL:n ohjeen mukaan oltu vieläkään peruttu, lehti julkaisi vielä hysteerisemmän kirjoituksen ”Yhä sekavampaa menoa Lontoon ja Brysselin rintamalla – EU-ero saisi peruuntua kokonaan”. Satakunnan Kansa pohti 2.5.2019 ”Tuhosiko Brexit-kansanäänestys Britannian tulevaisuuden”, siinä missä YLE pohti jo 27.6.2016 ”Hajoaako Britannia?” Ylen entinen pääjohtaja Mikael Jungner analysoi Brexitiä ja Trumpia kauniin objektiivisesti (IL 24.7.2016) puhumalla äänestäjistä ”tonttuilijoina”. Ulkopoliittinen instituutti meni myös kierroksille 2018 pohtien Brexitin perumista.
Merkittävät suomalaismepit — Heidi Hautala (vihr), Liisa Jaakonsaari (sd), Sirpa Pietikäinen (kok) ja Henna Virkkunen (kok) — pitivät Brexitin peruuntumista mahdollisena (Talouselämä 8.12.2017) uskoen maan jäävän EU:n jäseneksi. Myös entinen Suomen EU-suurlähettiläs Jan Store uskoo 17.10.2018 Kauppalehden Kaija Ahtelalle antamassaan haastattelussa ”järjen voittoon” ja siihen että ”Brexit perutaan viime vaiheessa”. Sivuhuomiona mainittakoon, että kyseinen toimittelija meni viime eurovaalien alla (KL 23.4.2019) aivan suunniltaan, kun rohkenin arvostella EU:n liittovaltiokehitystä, maahanmuuttopolitiikkaa ja kokoomusta.
VTL Jussi Seppälän Hopiasepät-firma tiedotti 14.1.2019, että ”Brexit on ansaitusti päätymässä historian suurten typeryyksien romukoppaan – May häviää äänestyksen tiistaina, eikä todennäköinen lykkäyskään pelasta surkeaa sopimusta: EU:n strategia on onnistunut”. Seppälä on entinen YLE:n EU-kirjeenvaihtaja ja Suomen pysyvän EU-edustuston entinen lehdistöneuvos.
Sokerina pohjalla kerrottakoon, että kokoomuksen loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoitti 3.9.2019, että ”Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson on ajamassa jopa häikäilemättömästi maataan irti Euroopan Uniosta” ja ”Uskon edelleen, että Britannia ei Euroopan unionia tule jättämään. Näin uskon edelleen lopulta käyvän”. Heinonen tosin kirjoitteli jo 15.1.2019, että ”Brexit peruuntuu”.
Sitä parempaa vihapuhetta? Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski kirvoitti valtaisan palauteryöpyn kanavoimalla Brexit-turhaumiaan visioon Britannian pääministerin pään asettamisesta seipään nokkaan.
Kun tarkastelee tätä poimintaa, voi median osalta puhua vain poliittisesta manifestista ja vaikuttamisesta, ei tiedonvälityksestä. Samalla taajuudella tuleva tasapaksu Brexit-”uutisointi” on ollut vaikuttamistyötä par excellence. Osuvimman johtopäätöksen teki Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Dodd Ilta-Sanomille 30.1.2019 antamassaan haastattelussa: ”Hänen [suurlähettilään, toim.huom.] mukaansa Suomessa brexitiä on käsitelty pääosin hyvin yksipuolisesti.”
SUOMEN KONSENSUSELIITIN huolenaiheet eivät kuitenkaan pääty tähän. Kaikki liittyy kaikkeen. Brexit-vastaisen ja ”EU:n yhtenäisyyttä” korostavan narratiivin mukaan EU on turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Näin totesi mm. ex-pääministeri Juha Sipilä eduskunnalle antamassaan pääministerin ilmoituksessa 31.5.2017. Samaa linjasi jo ex-presidentti Tarja Halonen 2.2.2005 valtiopäivien avajaisissa. Mikä on EU:n turvallisuuspoliittinen ulottuvuus? Siitä ei varsinkaan nykyhetkessä haluta puhua.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on halunnut uudistaa Venäjä-suhdetta (YLE 27.8.2019). Saksan liittokansleri Angela Merkel kannattaa venäläistä Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta ja totesi jo 2018, että ”Euroopan on otettava oma turvallisuutensa omiin käsiinsä”. Samaan aikaan Puola ja Baltian maat näkevät turvallisuusratkaisut atlantistisina eivätkä ole sitoutuneita EU-puolustukseen. Tosiasiassa EU:n sisällä on siis kilpailevia näkemyksiä turvallisuusratkaisuista. Ei ole mitään yhtenäistä eurooppalaista etua, eikä ole yhtä eurooppalaista turvallisuuspoliittista ratkaisua.
Jatkuu...
Brexit-prosessi kiihdytti eurofederalistiset voimat ennennäkemättömiin ponnistuksiin ja – toden totta – meihin vaikutettiin. Esimerkkejä vaikuttamisesta löytyy hakukoneella valtavasti, mutta niiden sanoma on yhdenmukainen: Brexit on väärin, tyhmää, se tulisi perua ja äänestäjät eivät tienneet mistä äänestivät.
Helsingin Sanomat nimettömine pääkirjoituksineen on tietysti oma oopperansa, mutta Aamulehdeltä (AL) löytyivät ehkä härskeimmät esimerkit. Hiukan yli vuosi kansanäänestyksen jälkeen,18.7.2017, AL opasti, että ”Brexit saisi peruuntua – tai hiipua hiljalleen pois”. Vuotta myöhemmin (13.7.2018), kun Brexitiä ei AL:n ohjeen mukaan oltu vieläkään peruttu, lehti julkaisi vielä hysteerisemmän kirjoituksen ”Yhä sekavampaa menoa Lontoon ja Brysselin rintamalla – EU-ero saisi peruuntua kokonaan”. Satakunnan Kansa pohti 2.5.2019 ”Tuhosiko Brexit-kansanäänestys Britannian tulevaisuuden”, siinä missä YLE pohti jo 27.6.2016 ”Hajoaako Britannia?” Ylen entinen pääjohtaja Mikael Jungner analysoi Brexitiä ja Trumpia kauniin objektiivisesti (IL 24.7.2016) puhumalla äänestäjistä ”tonttuilijoina”. Ulkopoliittinen instituutti meni myös kierroksille 2018 pohtien Brexitin perumista.
Merkittävät suomalaismepit — Heidi Hautala (vihr), Liisa Jaakonsaari (sd), Sirpa Pietikäinen (kok) ja Henna Virkkunen (kok) — pitivät Brexitin peruuntumista mahdollisena (Talouselämä 8.12.2017) uskoen maan jäävän EU:n jäseneksi. Myös entinen Suomen EU-suurlähettiläs Jan Store uskoo 17.10.2018 Kauppalehden Kaija Ahtelalle antamassaan haastattelussa ”järjen voittoon” ja siihen että ”Brexit perutaan viime vaiheessa”. Sivuhuomiona mainittakoon, että kyseinen toimittelija meni viime eurovaalien alla (KL 23.4.2019) aivan suunniltaan, kun rohkenin arvostella EU:n liittovaltiokehitystä, maahanmuuttopolitiikkaa ja kokoomusta.
VTL Jussi Seppälän Hopiasepät-firma tiedotti 14.1.2019, että ”Brexit on ansaitusti päätymässä historian suurten typeryyksien romukoppaan – May häviää äänestyksen tiistaina, eikä todennäköinen lykkäyskään pelasta surkeaa sopimusta: EU:n strategia on onnistunut”. Seppälä on entinen YLE:n EU-kirjeenvaihtaja ja Suomen pysyvän EU-edustuston entinen lehdistöneuvos.
Sokerina pohjalla kerrottakoon, että kokoomuksen loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoitti 3.9.2019, että ”Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson on ajamassa jopa häikäilemättömästi maataan irti Euroopan Uniosta” ja ”Uskon edelleen, että Britannia ei Euroopan unionia tule jättämään. Näin uskon edelleen lopulta käyvän”. Heinonen tosin kirjoitteli jo 15.1.2019, että ”Brexit peruuntuu”.
Sitä parempaa vihapuhetta? Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski kirvoitti valtaisan palauteryöpyn kanavoimalla Brexit-turhaumiaan visioon Britannian pääministerin pään asettamisesta seipään nokkaan.
Kun tarkastelee tätä poimintaa, voi median osalta puhua vain poliittisesta manifestista ja vaikuttamisesta, ei tiedonvälityksestä. Samalla taajuudella tuleva tasapaksu Brexit-”uutisointi” on ollut vaikuttamistyötä par excellence. Osuvimman johtopäätöksen teki Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Dodd Ilta-Sanomille 30.1.2019 antamassaan haastattelussa: ”Hänen [suurlähettilään, toim.huom.] mukaansa Suomessa brexitiä on käsitelty pääosin hyvin yksipuolisesti.”
SUOMEN KONSENSUSELIITIN huolenaiheet eivät kuitenkaan pääty tähän. Kaikki liittyy kaikkeen. Brexit-vastaisen ja ”EU:n yhtenäisyyttä” korostavan narratiivin mukaan EU on turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Näin totesi mm. ex-pääministeri Juha Sipilä eduskunnalle antamassaan pääministerin ilmoituksessa 31.5.2017. Samaa linjasi jo ex-presidentti Tarja Halonen 2.2.2005 valtiopäivien avajaisissa. Mikä on EU:n turvallisuuspoliittinen ulottuvuus? Siitä ei varsinkaan nykyhetkessä haluta puhua.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on halunnut uudistaa Venäjä-suhdetta (YLE 27.8.2019). Saksan liittokansleri Angela Merkel kannattaa venäläistä Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta ja totesi jo 2018, että ”Euroopan on otettava oma turvallisuutensa omiin käsiinsä”. Samaan aikaan Puola ja Baltian maat näkevät turvallisuusratkaisut atlantistisina eivätkä ole sitoutuneita EU-puolustukseen. Tosiasiassa EU:n sisällä on siis kilpailevia näkemyksiä turvallisuusratkaisuista. Ei ole mitään yhtenäistä eurooppalaista etua, eikä ole yhtä eurooppalaista turvallisuuspoliittista ratkaisua.
Jatkuu...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.