Dagens Nyheter: Venäjä uhkaa – Nato paras turva
Ruotsin ykköslehti liputtaa nyt avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta.
Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter (DN) varoittaa perjantaisessa pääkirjoituksessaan selväsanaisesti presidentti Vladimir Putinin Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta.
– Älkää nukahtako jälleen. Näillä sanoilla päätti kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) Venäjä-asiantuntija Gudrun Persson seminaarin, jossa laitoksen raportti Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä kymmenen vuoden perspektiivillä keskiviikkona julkistettiin. Hänen kehotuksensa on mitä aiheellisin, DN toteaa.
Raportti muistuttaa Venäjän pyrkineen palauttamaan johdonmukaisesti entisen suurvalta-asemansa, alistamaan naapurinsa etupiiriinsä ja sanelemaan ehdot niiden toiminnalle. Vaikka pyrkimys sinänsä ei ole uusi, uutta on Venäjän uudelleen saavuttama sotilaallinen kapasiteetti, jolla se voi tavoitteensa myös käytännössä toteuttaa.
– Georgian sota vuonna 2008 avasi Kremlin silmät. Se toki päättyi voitokkaasti, mutta Venäjän koon ansiosta – ei asevoimien kyvykkyyden. Sen jälkeen Putin on investoinut suuria summia asevoimien modernisointiin: sotilaista on tullut ammattimaisia, kalustoa on päivitetty, harjoituksia on useammin ja ne ovat aiempaa suurempia, DN kirjoittaa.
– Niin Krimin laiton liittäminen kuin interventio Syyriaan pyöveli Bashar al-Assadin pelastamiseksi ovat osoittaneet, että Venäjän asevoimat pystyvät toteuttamaan operaatioita turvallisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi lähialueilla, lehti huomauttaa.
Verkkouutiset on kertonut FOI:n raportista tässä jutussa.
Nato-hakemuksen aika?
Putin toimii DN:n mukaan opportunistisesti ja pyrkii iskemään niihin heikkoihin kohtiin, jotka Venäjä muissa maissa tunnistaa. Ukrainassa ja Syyriassa Putin on kiiruhtanut täyttämään lännen jättämää tyhjiötä.
DN varoittaa länttä laskemasta suojaustaan suhteessa Venäjään. Georgian sota 2008 havahdutti Venäjän johdon, mutta ruotsalaispoliitikot elivät lehden mukaan enemmän tai vähemmän horroksessa aina helmikuussa 2014 tapahtuneeseen Krimin valtaukseen saakka.
– Siitä lähtien aloimme pitää huolta siitä, että täytämme taaksemme jättämää tyhjiötä, jota ilman puolustusta jätetty Gotlanti selvimmin symbolisoi, DN toteaa.
Nyt Ruotsissa vallitsee lehden mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että maa tarvitsee enemmän sotilaita, sota-aluksia ja taistelulentokoneita. Myös sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa käsitetään tärkeäksi yli puoluerajojen, vaikka presidentti Donald Trumpin käyttäytyminen on ollut arvaamatonta.
– Ruotsin politiikka – erityisesti sosiaalidemokraatit – kieltäytyvät kuitenkin toistaiseksi tunnustamasta sitä tosiasiaa, että kaikki tämä voitaisiin hoitaa parhaiten Naton jäsenenä, DN arvioi.
Ruotsin ykköslehti liputtaa nyt avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta.
Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter (DN) varoittaa perjantaisessa pääkirjoituksessaan selväsanaisesti presidentti Vladimir Putinin Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta.
– Älkää nukahtako jälleen. Näillä sanoilla päätti kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) Venäjä-asiantuntija Gudrun Persson seminaarin, jossa laitoksen raportti Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä kymmenen vuoden perspektiivillä keskiviikkona julkistettiin. Hänen kehotuksensa on mitä aiheellisin, DN toteaa.
Raportti muistuttaa Venäjän pyrkineen palauttamaan johdonmukaisesti entisen suurvalta-asemansa, alistamaan naapurinsa etupiiriinsä ja sanelemaan ehdot niiden toiminnalle. Vaikka pyrkimys sinänsä ei ole uusi, uutta on Venäjän uudelleen saavuttama sotilaallinen kapasiteetti, jolla se voi tavoitteensa myös käytännössä toteuttaa.
– Georgian sota vuonna 2008 avasi Kremlin silmät. Se toki päättyi voitokkaasti, mutta Venäjän koon ansiosta – ei asevoimien kyvykkyyden. Sen jälkeen Putin on investoinut suuria summia asevoimien modernisointiin: sotilaista on tullut ammattimaisia, kalustoa on päivitetty, harjoituksia on useammin ja ne ovat aiempaa suurempia, DN kirjoittaa.
– Niin Krimin laiton liittäminen kuin interventio Syyriaan pyöveli Bashar al-Assadin pelastamiseksi ovat osoittaneet, että Venäjän asevoimat pystyvät toteuttamaan operaatioita turvallisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi lähialueilla, lehti huomauttaa.
Verkkouutiset on kertonut FOI:n raportista tässä jutussa.
Nato-hakemuksen aika?
Putin toimii DN:n mukaan opportunistisesti ja pyrkii iskemään niihin heikkoihin kohtiin, jotka Venäjä muissa maissa tunnistaa. Ukrainassa ja Syyriassa Putin on kiiruhtanut täyttämään lännen jättämää tyhjiötä.
DN varoittaa länttä laskemasta suojaustaan suhteessa Venäjään. Georgian sota 2008 havahdutti Venäjän johdon, mutta ruotsalaispoliitikot elivät lehden mukaan enemmän tai vähemmän horroksessa aina helmikuussa 2014 tapahtuneeseen Krimin valtaukseen saakka.
– Siitä lähtien aloimme pitää huolta siitä, että täytämme taaksemme jättämää tyhjiötä, jota ilman puolustusta jätetty Gotlanti selvimmin symbolisoi, DN toteaa.
Nyt Ruotsissa vallitsee lehden mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että maa tarvitsee enemmän sotilaita, sota-aluksia ja taistelulentokoneita. Myös sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa käsitetään tärkeäksi yli puoluerajojen, vaikka presidentti Donald Trumpin käyttäytyminen on ollut arvaamatonta.
– Ruotsin politiikka – erityisesti sosiaalidemokraatit – kieltäytyvät kuitenkin toistaiseksi tunnustamasta sitä tosiasiaa, että kaikki tämä voitaisiin hoitaa parhaiten Naton jäsenenä, DN arvioi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sionistien Dagens nyheter liputakoon naton puolesta, se on natoa kannattavan vähemmistön äänitorvi. Päätoimittaja ON Peter Wolodarski ja nimestä voitte tehdä omat johtopäätöksenne.
RUOTSI EI LIPUTA NATON PUOLESTA. RUOTSI ON JA PYSYY PUOLUEETTOMANA, KUTEN MYÖS SUOMI.
Tiltu vääristelee nyt asioita
Ydinaseen omistaminen on yksi asia. Ydinaseesta jankuttaminen on toinen. Putinin toistuvasta ydinaseuhittelusta tulee mieleen murrosikäinen, joka koulun pihamaalla peittää huonon itsetuntonsa pullistelemalla pumpattuja lihaksiaan. Mutta tämä menee jo kyökkipsykologian puolelle.
GRIGORY DUKOR / REUTERS
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Venäjän voitonpäivän paraatissa marssitettiin Topol-M -ohjusta toukokuussa 2014.
Lisää kyökkipsykologiaa: asemahdin merkitystä saattaa korostaa se, ettei Venäjä ole koskaan elänyt pitkää ajanjaksoa turvautumatta asemahtiin. Jos käy läpi Venäjän historiaa, sieltä ei löydy yhtä ainutta vuosikymmentä, jolloin Venäjä ei olisi sotinut joko omalla alueellaan tai vieraassa maassa.
Laaditaanpa lyhennetty lista 1900-luvun alusta alkaen: Venäjän–Japanin-sota 1904–1905. Ensimmäinen maailmansota 1914–1918. Venäjän sisällissota 1918–1921. Puolaan tunkeutuminen 1939. Talvisota Suomea vastaan 1939–40. Viron, Latvian ja Liettuan miehitys 1940. Sota natsi-Saksaa vastaan 1941–45 ja sen liittolaista Suomea vastaan 1941–44. Korean sota 1950–53. Unkarin kansannousun murskaaminen 1956. Prahan kevään murskaaminen 1968. Afganistanin sota 1979–1989. Kaksi sotaa Tšetšeniassa alkaen 1994. Georgian sota 2008. Ukrainan sota 2014.Lisäksi Syyrian sota,pakko mainita kemiallisella aseella isku Britanniaan sekä Mh-17 koneen alasampuminen,
Tämä lista ei herätä luottamusta venäjään ja piste
Todella pahat voimat liikkeellä Ruotsissa. Taitaa olla sisäpoliittinen tilanne aika tulehtunut?
Ruotsin väkiluku kasvaa nopeasti. Kuluneen vuosikymmenen aikana maan väkiluku on lisääntynyt miljoonalla ihmiselle ja pääsyynä siihen on maahanmuutto. Vuodenvaihteessa Ruotsin väkiluku oli 10 327 589 ja lisäystä vuoteen 2009 on 986 907 henkilöä. Luvut on nähtävissä Ruotsin tilastokeskuksen sivulta.
Vuonna 2019 väkiluku kasvoi 97 404 henkilöllä, joista naisia oli 44 028 ja miehiä 53 376 henkilöä.