Jatkan pohdintaa, jonka Olli esitti Neliulotteinen pallo -ketjussa. En kuitenkaan halua toistaa avaruuden topologia pohdintaa vaan pohtia voimmeko päätellä avaruuden ominaisuuksista jotain kuten ääretön/äärellinen, ikuinen/hetkellinen, kasvava/staattinen, ...
Aluksi lienee syytä määritellä termistöä. Kaikkeus on minulle synonyymi universumin ja maailmankaikkeuden kanssa. Maailmankaikkeus käsittää koko sen yhtenäisen aika-avaruuden, missä elämme - myös ne osat joita emme voi havaita. Maailmankaikkeuksia voi olla useita, mutta meillä ei ole mahdollisuutta tietää toisista maailmankaikkeuksista, sillä ne ovat meidän maailmankaikkeudestamme täysin erillisiä.
Ollin kuvaus:
”Kaikkeuden kohdalla eivät taida ollakaan. Kaikkeus ei oikein voi olla muunlainen kuin että siinä on kaikki tila, eikä se muulla tavoin ole ääretön.”
Herää kysymys millä tavalla se on ääretön ja mihin muihin äärettömän muotoihin Olli viittaa.
Itse katson, että aika-avaruus on yksi entiteetti eikä ajan ja tilavuuden eritteleminen vastaa todellisuutta. Tämä perustuu ihan suhteellisuusteoriaan. Toki voimme myös unohtaa materian ja pohtia maailmaa idealistien tavoin kokemusmaailmana, jolloin pääsemme pohdinnoissa ihan eri sfääreihin... Minä pitäydyn kuitenkin tässä materialistisessa tai fysikalistisessa tulkinnassa.
En koe ääretöntä aika-avaruutta tai tilavuutta tai edes ääretöntä aikaa mielekkääksi, mutten ole keksinyt ainuttakaan pitävää loogista todistusta tai perustetta, etteikö ääretön avaruus olisi mahdollinen. Kenties empiirisiä todisteita löytyy kuten vaikkapa entropian laki, mutta senkään pätevyyttä koko universumin kohdalla ei ole näytetty täysin toteen.
Voisi ajatella, että jos avaruus on ääretön, niin esimerkiksi jostakin löytyy pakostakin Maapallon identtinen kopio. Vaikka tälläisen mahdollisuus olisi tähtitieteellisen pieni, niin äärettömässä universumissa kaikki mahdolliset asiat toteutuvat ja vieläpä äärettömän monta kertaa. En koe tätä mielekkäänä, mutta mielekkyys ei ole hyvä argumentti jonkun mahdollisuuden poissulkemiseen.
Olli jatkaa:
”Samoin (kaikkeudessa) on kaikki materia, kaikki aine ja energia, koska ulkopuolta ei ole, mihin jotain voisi mennä pois tai tulla lisää.”
Niin maailmankaikkeudessa on kyseisen maailmankaikkeuden kaikki aine energia ja tila. Mutta en näe, miten voisimme perustella, etteikö energiaa ja materiaa voisi tulla lisää. Kvanttifluktuaatio olisi kai jopa käytännön esimerkki, missä virtuaalisia hiukkasia näyttäisi nimenomaan syntyvän tyhjässä tilassa. Tämä voidaan mieltää, että universumin pohja-olemus olisikin tyhjyyden sijaan esimerkiksi kohisevia kvanttikenttiä. Tätäkään ei ole näytetty toteen, mutta pointtini on, että oletus, ettei energiaa tai ainetta voisi syntyä lisää ilman, että se tulee jostakin, vaatisi perusteluja.
”Sama kuin tilankin suhteen. Ei se voi lisääntyä eikä vähentyä, koska siinä on jo kaikki.”
Näen tuon hätäisenä päätelmänä. Oletetaan, että purkissa on kaikki maailman punaiset pallot. Tarkoittaako tämä sitä, ettei purkkiin voi tulla lisää punaisia palloja? Hätiköiden ajateltuna ”kyllä”, mutta entä jos palloja voikin valmistaa lisää?
Tila ja aika-avaruus nähdään joissakin hypoteeseissa aineen synnyttämänä kenttänä. Tila on joissakin näissä vain vuorovaikutus-verkosto ja ilman ainetta ei ole olemassa myöskään tilaa. Tämä tuntuu oudolta ajatukselta, mutta on täysin yhtenevä suhteellisuusteorian ja havaintojemme kanssa. Se ei kuitenkaan tee asiasta totta.
Kaikkeuden ominaisuudet
32
95
Vastaukset
- Anonyymi
Puutun nyt vain tähän oletukseen:
"Voisi ajatella, että jos avaruus on ääretön, niin esimerkiksi jostakin löytyy pakostakin Maapallon identtinen kopio. Vaikka tälläisen mahdollisuus olisi tähtitieteellisen pieni, niin äärettömässä universumissa kaikki mahdolliset asiat toteutuvat ja vieläpä äärettömän monta kertaa.."
Voisi varmaan noinkin ajatella mutta tuo logiikka ja vertauskuva ontuu minusta aika pahasti.
Otetaan esim. positiivisten kokonaislukujen joukko jonka voi hahmottaa esim. äärettömänä joukkona punaisia biljardipalloja. Sitten on esim. negatiivisten kokonaislukujen joukko joka on myös ääretön (esim. joukko sinisiä biljardipalloja)
Jos sekoitat sitä positiivisten kokonaislukujen joukkoa äärettömän kauan niin sieltä ei koskaan putkahda negatiivista kokonaislukua ja vastaavasti negatiivisten kokonaislukujen joukosta ei koskaan putkahda positiivista kokonaislukua.
Sitten on tietysti vielä murtolukujen joukko joka sekin on ääretön mutta eri tavalla ääretön kuin se positiivisten ja negatiivisten kokonaislukujen joukot. Vaikka sekä kokonaisluvut että murtoluvut ovat molemmat ääreyttömämpiä niin se murtolukujen joukko on ikäänkuin äärettömämpi koska jo kahden kokonaisluvun väliin mahtuu ääretön määrä murtolukuja. Sitten vielä tietysti irrationaaliluvut joiden äärettömyys taaskin erilaista kuin nuo kolme edellämainittua.
Maapallo (tai sen kopio) voi olla identtinen ilman että koko se aurinkokunta missä se Maapallo sijaitsee on myös samanlainen ja toimii kaikissa vuoroikutuksissaan samalla tavalla.
Hetkellisiä saman rakenteen omaavia asioita tai ilmiöitä voi toki esiintyä äärettömässä ajassa ja paikassa mutta ne eivät voi olla toiminallisuutensa kannalta stabiileja ilman sitä samaa ympäristöä (=se kaikki muu siinä kaikkeudessa).
Samalla periaattella voi debunkata myös ns. Bolzmannin aivot ajatuskokeen.
B- Anonyymi
Planeetat ovat kaikki samantyyppisiä, kuin positiivisia kokonaislukuja, joten on mahdollista että jossain on planeetta joka on jokaisen atomin tarkkuudella 1:1 kopio Maapallosta. Universumin ei tarvitse olla ääretön, riittää että se on todella suuri, jolloin todennäköisyys toiseen maapalloon kasvaa suureksi.
Sama homma on Bolzmannin aivoissa, sellaiset voivat putkahtaa myös äärelliseen mutta todella suureen universumiin suurella todennäköisyydellä. Äärettömässä universumissa Bolzmannin aivoja on äärettömän paljon, mutta isossa äärellisessä universumissa niitä voi olla vaikka miljoonia. "Voisi varmaan noinkin ajatella mutta tuo logiikka ja vertauskuva ontuu minusta aika pahasti."
Logiikka pätee homogeeniseen äärettömään avaruuteen.
Olet oikeassa, että jos ääretön avaruus on kaikkialla erilainen. Esimerkiksi luonnonlait muuttuvat toisiksi, niin voidaan luoda ääretön avaruus, missä lokaalit olosuhteet ovat uniikkeja.- Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
"Voisi varmaan noinkin ajatella mutta tuo logiikka ja vertauskuva ontuu minusta aika pahasti."
Logiikka pätee homogeeniseen äärettömään avaruuteen.
Olet oikeassa, että jos ääretön avaruus on kaikkialla erilainen. Esimerkiksi luonnonlait muuttuvat toisiksi, niin voidaan luoda ääretön avaruus, missä lokaalit olosuhteet ovat uniikkeja.Extraordinary claim requires extraordinary evidence.
Äärettömyyteen ja kaoottisuuteen vetoaminen ei mielestäni toimi. Järjestelmä on kompleksi muttei tuota äärettömiä mielivaltaisia ratkaisujoukkoja. Perussäännöt on rajallinen, peruspalikoiden määrä on rajallinen. Tosin olen siinä samalla kannalla, jos sanotaan, että universumissa voi olla useampia mahdollisia paikallisia tiloja yhtäaikaa, jos lisäksi sanotaan, että mikään muutos ei astu voimaan välittömästi kaikkialla yhtäaikaisesti. - Anonyymi
Järkisyitä kirjoitti:
"Voisi varmaan noinkin ajatella mutta tuo logiikka ja vertauskuva ontuu minusta aika pahasti."
Logiikka pätee homogeeniseen äärettömään avaruuteen.
Olet oikeassa, että jos ääretön avaruus on kaikkialla erilainen. Esimerkiksi luonnonlait muuttuvat toisiksi, niin voidaan luoda ääretön avaruus, missä lokaalit olosuhteet ovat uniikkeja."Logiikka pätee homogeeniseen äärettömään avaruuteen.
Olet oikeassa, että jos ääretön avaruus on kaikkialla erilainen. Esimerkiksi luonnonlait muuttuvat toisiksi, niin voidaan luoda ääretön avaruus, missä lokaalit olosuhteet ovat uniikkeja."
Logiikka pätee myös epähomogeeniseen äärettömään avaruuteen. Siinä on äärettömän paljon myös sellaisia avaruuden osa-alueita, joissa luonnonlait ovat samat kuin havaitussa universumissa. Universumin ei tarvitse olla edes ääretön, vaan se voi vaihtoehtoisesti olla äärellinen mutta todella suuri, jolloin siinä on suuri määrä havaitun universumin kaltaisia alueita ja tarpeeksi isossa äärellisessä universumissa on myös suuri todennäköisyys löytyä paljon 1:1 maapalloja jotka ovat atomi atomilta identtisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Logiikka pätee homogeeniseen äärettömään avaruuteen.
Olet oikeassa, että jos ääretön avaruus on kaikkialla erilainen. Esimerkiksi luonnonlait muuttuvat toisiksi, niin voidaan luoda ääretön avaruus, missä lokaalit olosuhteet ovat uniikkeja."
Logiikka pätee myös epähomogeeniseen äärettömään avaruuteen. Siinä on äärettömän paljon myös sellaisia avaruuden osa-alueita, joissa luonnonlait ovat samat kuin havaitussa universumissa. Universumin ei tarvitse olla edes ääretön, vaan se voi vaihtoehtoisesti olla äärellinen mutta todella suuri, jolloin siinä on suuri määrä havaitun universumin kaltaisia alueita ja tarpeeksi isossa äärellisessä universumissa on myös suuri todennäköisyys löytyä paljon 1:1 maapalloja jotka ovat atomi atomilta identtisiä."Universumin ei tarvitse olla edes ääretön, vaan se voi vaihtoehtoisesti olla äärellinen mutta todella suuri, jolloin siinä on suuri määrä havaitun universumin kaltaisia alueita ja tarpeeksi isossa äärellisessä universumissa on myös suuri todennäköisyys löytyä paljon 1:1 maapalloja jotka ovat atomi atomilta identtisiä."
Miten määrittelet sen Maapallon identtisyyden suhteessa siihen oletettuun/kuviteltuun 1:1 kopioon? Onko kyse Maapallosta jonain tiettynä ajanhetkenä eli esim. 5 milajrdia vuotta sitten tai nyt? Oletko ottanut huomioon että se atomitason identtisyys edellyttää vähintäänkin täysin samanlaista Kuuta ja Aurinkoa sekä niiden vuorovaikutusta sen Maan kopion kanssa?
Bolzmannin aivot taas edellyttävät jonkinlaista aineenvaihduntaa eli käytännössä ainakin sitä kehoa jonka metabolismi ylläpitää niiden aivojen toimintaa. Puhtaasti satunnaisten vuorovaikutusten ja luonnossa havaittavissa olevien säännönmukaisuuksien (=ns. "luonnonlait) kokonaisuus ei mielestäni kykene luomaan minkäänlaisia stabiileja täysin samalla tavalla toimivia kopioita vaan myös sen kopion historian pitää olla täsmälleen samanlainen kuin sen alkuperäinen olio mistä se on kopio.
Hyvin samantapaisia väitteitä ovat esim. apinat hakkaamassa kirjoituskoneella Shakespearen koottuja teoksia tai että piin desimaaleissa löytyy koodattuna kaikki mahdollinen informaatio. Puhtaasti satunnaisissa prosesseissa esiintyy aina suurin piirtein sama määrä erilaisia olioluokkia (kuten esim. aakkosia,numeroita) kun taas ns. älykkäissä ja monimutkaisissa toimivissa rakenteissa vallitsee aina joitakin säännönmukaisuuksia eli jotkut asiat ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin toiset.
Pelkästään äärettömän pitkä aika äärettömän laajalla osajoukoilla (esim. vetyatomit) ei riitä tuottamaan mitä tahansa ja minkä tahansa kopiota. Näin voi tietysti kuvitella jos samalla olettaa että sattuma yhdistettynä ns. "luonnonlakeihin" kykenee tuottamaan kaikki tunnetut ilmiöt ja esim. ihmisen äly ja tietoisuus on illuusio jolloin kaikki tekniikkakin (tietokoneet, autot, lentokoneet) on epäsuorasti sekin luonnonlakien ja sattuman tuottamaa.
Kuinka todennäköistä on että Lottorivin tulos olisi 1,2,3,4,5,6,7 juuri siinä järjestyksessä?
Minusta tuo on vielä mahdollista vaikka hyvin hyvin epätodennäköistä.
Jos ajatellaan jotain Maapalloa ja siinä esiintyviä alkuaineita joista on hyvin harvinaisia, kaikkia biologisia olioita (kuten esim. Australian eliöstö joka poikkeaa aika paljon muun Maapallon lajeista) niin ne peruskomponentin ovat hyvin erilaisia suhteessa toisiinsa toisin kuin jossain Lottorivissä jossa voi esiintyä vain kokonaislukuja välillä 1...40.
Minkä tahansa monimutkaisen entiteetin rakenne monimutkaistuu jokaisessa vuorovaikutuksessa.
Sen sijaan että tätä kysymystä pohditaan pelkästään anstraktin matematiikan kannalta niin asiaa pitäisi tutkia empiirisesti eli esim. kuinka monta piin desimaalia pitää käydä läpi että sieltä löytyy koodattuna esim. jokin tietty ja yleisesti tunnettu tuhannen sanan teksti jollain olemassaolevalla luonnollisella kielellä ilmaistuna esim. siten että 1 kirjain-numero vastaa kahta piin desimaalia.
Jos tuota tuota pyörittää esim. supertietokoneella 10 v eikä mitään löydy niin alkaa olla aika varmaa että tuossa suurten lukujen, "luonnonlakien" ja satunnaisuuden yhteisvaikutuksesta ei voi edes periaatteessa syntyä mitään kovin monimutkaista puhumattakaan stabiilista ilmiöstä.
Tällainen pohdinta voi tietysti muistuttaa jonkin verran kreationistien argumentaatiota ja niin se muistuttaakin koska nimenomaan tässä asiassa he ovat minusta ainakin jossain määrin oikeilla jäljillä . Itse pidän kuitenkin ainakin ns. nuoren Maan kreationismia virheellisenä.
Todennäköisesti on kuitenkin niin että nykytieteen metafysiikassa ja filosofiassa on yritetty venyttää ns. naturalistista mallia vähän liian pitkälle ja hinnalla millä hyvänsä eli materialistiseen metafysiikkaan liityvät intohimot ovat saaneet vähän liian suuren vallan tiedeyhteisössä joiden tutkijoiden kohdalla (esim. Dawkins, Jerry Coyne, Enqvist ja Valtaoja) joille uskontojen vastustaminen ja materialistisen skientismin pönkittäminen tuntuu olevan huomattavasti tärkeämpää kuin neutraali ideologioista vapaa totuuden etsiminen.
B Anonyymi kirjoitti:
"Universumin ei tarvitse olla edes ääretön, vaan se voi vaihtoehtoisesti olla äärellinen mutta todella suuri, jolloin siinä on suuri määrä havaitun universumin kaltaisia alueita ja tarpeeksi isossa äärellisessä universumissa on myös suuri todennäköisyys löytyä paljon 1:1 maapalloja jotka ovat atomi atomilta identtisiä."
Miten määrittelet sen Maapallon identtisyyden suhteessa siihen oletettuun/kuviteltuun 1:1 kopioon? Onko kyse Maapallosta jonain tiettynä ajanhetkenä eli esim. 5 milajrdia vuotta sitten tai nyt? Oletko ottanut huomioon että se atomitason identtisyys edellyttää vähintäänkin täysin samanlaista Kuuta ja Aurinkoa sekä niiden vuorovaikutusta sen Maan kopion kanssa?
Bolzmannin aivot taas edellyttävät jonkinlaista aineenvaihduntaa eli käytännössä ainakin sitä kehoa jonka metabolismi ylläpitää niiden aivojen toimintaa. Puhtaasti satunnaisten vuorovaikutusten ja luonnossa havaittavissa olevien säännönmukaisuuksien (=ns. "luonnonlait) kokonaisuus ei mielestäni kykene luomaan minkäänlaisia stabiileja täysin samalla tavalla toimivia kopioita vaan myös sen kopion historian pitää olla täsmälleen samanlainen kuin sen alkuperäinen olio mistä se on kopio.
Hyvin samantapaisia väitteitä ovat esim. apinat hakkaamassa kirjoituskoneella Shakespearen koottuja teoksia tai että piin desimaaleissa löytyy koodattuna kaikki mahdollinen informaatio. Puhtaasti satunnaisissa prosesseissa esiintyy aina suurin piirtein sama määrä erilaisia olioluokkia (kuten esim. aakkosia,numeroita) kun taas ns. älykkäissä ja monimutkaisissa toimivissa rakenteissa vallitsee aina joitakin säännönmukaisuuksia eli jotkut asiat ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin toiset.
Pelkästään äärettömän pitkä aika äärettömän laajalla osajoukoilla (esim. vetyatomit) ei riitä tuottamaan mitä tahansa ja minkä tahansa kopiota. Näin voi tietysti kuvitella jos samalla olettaa että sattuma yhdistettynä ns. "luonnonlakeihin" kykenee tuottamaan kaikki tunnetut ilmiöt ja esim. ihmisen äly ja tietoisuus on illuusio jolloin kaikki tekniikkakin (tietokoneet, autot, lentokoneet) on epäsuorasti sekin luonnonlakien ja sattuman tuottamaa.
Kuinka todennäköistä on että Lottorivin tulos olisi 1,2,3,4,5,6,7 juuri siinä järjestyksessä?
Minusta tuo on vielä mahdollista vaikka hyvin hyvin epätodennäköistä.
Jos ajatellaan jotain Maapalloa ja siinä esiintyviä alkuaineita joista on hyvin harvinaisia, kaikkia biologisia olioita (kuten esim. Australian eliöstö joka poikkeaa aika paljon muun Maapallon lajeista) niin ne peruskomponentin ovat hyvin erilaisia suhteessa toisiinsa toisin kuin jossain Lottorivissä jossa voi esiintyä vain kokonaislukuja välillä 1...40.
Minkä tahansa monimutkaisen entiteetin rakenne monimutkaistuu jokaisessa vuorovaikutuksessa.
Sen sijaan että tätä kysymystä pohditaan pelkästään anstraktin matematiikan kannalta niin asiaa pitäisi tutkia empiirisesti eli esim. kuinka monta piin desimaalia pitää käydä läpi että sieltä löytyy koodattuna esim. jokin tietty ja yleisesti tunnettu tuhannen sanan teksti jollain olemassaolevalla luonnollisella kielellä ilmaistuna esim. siten että 1 kirjain-numero vastaa kahta piin desimaalia.
Jos tuota tuota pyörittää esim. supertietokoneella 10 v eikä mitään löydy niin alkaa olla aika varmaa että tuossa suurten lukujen, "luonnonlakien" ja satunnaisuuden yhteisvaikutuksesta ei voi edes periaatteessa syntyä mitään kovin monimutkaista puhumattakaan stabiilista ilmiöstä.
Tällainen pohdinta voi tietysti muistuttaa jonkin verran kreationistien argumentaatiota ja niin se muistuttaakin koska nimenomaan tässä asiassa he ovat minusta ainakin jossain määrin oikeilla jäljillä . Itse pidän kuitenkin ainakin ns. nuoren Maan kreationismia virheellisenä.
Todennäköisesti on kuitenkin niin että nykytieteen metafysiikassa ja filosofiassa on yritetty venyttää ns. naturalistista mallia vähän liian pitkälle ja hinnalla millä hyvänsä eli materialistiseen metafysiikkaan liityvät intohimot ovat saaneet vähän liian suuren vallan tiedeyhteisössä joiden tutkijoiden kohdalla (esim. Dawkins, Jerry Coyne, Enqvist ja Valtaoja) joille uskontojen vastustaminen ja materialistisen skientismin pönkittäminen tuntuu olevan huomattavasti tärkeämpää kuin neutraali ideologioista vapaa totuuden etsiminen.
BEsität monia argumentteja, miksi täysin identtinen Maa on käytännössä mahdoton. Kuitenkin jos Maa-pallon synty on mahdollinen ja sen syntyyn liittyi satunnaisuus, niin äärettömässä universumissa on äärettömän monta identtistä Maan kopioita.
En usko äärettömiin, koska ne aiheuttavat usein älyttömyyksiä. Emme tiedä onko ääretön edes mahdollinen muuna kuin käsitteenä.
- Anonyymi
Vaikka ajalla olisi alkupiste, loppupistettä ei välttämättä ole, joka tarkoittaa että universumi on ääretön. Ei ole olemassa mitään mekanismia joka saisi ajan tuhoutumaan ja sitä myöten myös kvanttifluktuaatiot ym. loppumaan lopullisesti, ja täten rajoittaisi universumin äärelliseksi.
- Anonyymi
Mistä tiedät? Parempi on sanoa, ettei tiedetä olevan olemassa mitään mekanismia, joka saisi ajan tuhoutumaan. Näin johtopäätös on, ettei universumin äärellisyydestä tai äärettömyydestä kyetä sanomaan mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tiedät? Parempi on sanoa, ettei tiedetä olevan olemassa mitään mekanismia, joka saisi ajan tuhoutumaan. Näin johtopäätös on, ettei universumin äärellisyydestä tai äärettömyydestä kyetä sanomaan mitään.
"johtopäätös on, ettei universumin äärellisyydestä tai äärettömyydestä kyetä sanomaan mitään."
Jos tuolle linjalle lähdetään, mistään asiasta ei kyetä sanomaan mitään. Sekin on epävarmaa, että olen koska ajattelen. Kaikki on epävarmaa ja kaikki keskustelu turhaa, oli aihe mikä tahansa.
Onko jotain järkevää syytä olettaa, että olisi olemassa tuollainen fysikaalinen mekanismi joka päättäisi ajan? Jos ei pienintäkään syytä löydy, niin järkevintä on silloin ajatella universumin olevan ääretön ja päättymätön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"johtopäätös on, ettei universumin äärellisyydestä tai äärettömyydestä kyetä sanomaan mitään."
Jos tuolle linjalle lähdetään, mistään asiasta ei kyetä sanomaan mitään. Sekin on epävarmaa, että olen koska ajattelen. Kaikki on epävarmaa ja kaikki keskustelu turhaa, oli aihe mikä tahansa.
Onko jotain järkevää syytä olettaa, että olisi olemassa tuollainen fysikaalinen mekanismi joka päättäisi ajan? Jos ei pienintäkään syytä löydy, niin järkevintä on silloin ajatella universumin olevan ääretön ja päättymätön."Jos tuolle linjalle lähdetään, mistään asiasta ei kyetä sanomaan mitään."
Totesit aivan mielettömän olkiukon, jolla ei ole mitään tekemistä sanomani kanssa.
"Onko jotain järkevää syytä olettaa, että olisi olemassa tuollainen fysikaalinen mekanismi joka päättäisi ajan?"
Ei yhtään sen enempää kuin olisi jotain järkevää syytä olettaa, että olisi olemassa fysikaalista mekanismia joka tekisi ajasta äärettömän. - Anonyymi
Minun mielestäni myös aika yksioikoinen toteamus, kun ei ole tietoa siitä mihin toteamus perustuu. Jos perusteita avaa, voisi ymmärtää paremmin.
Spekuaatiot muuten on ihan ok sellaisista asioista, joista ei ole tietoa. Tosin spekulointi itsessään ei lisää tietoa. Voi ehkä saada aikaan asian ajattelua uudelta kantilta.
- Anonyymi
Yksi tapa on lähestyä energian ja vuorovaikutusten kautta, ja lämpöopin mukaan mitään ei mene hukkaan siten, että energiaa häviäisi totaalisen jäljettömiin jonnekin: energia muuttaa muotoa, siirtyy paikasta toiseen välittämällä vaikka sitten liikkeenä tai lämpönä. Täten myös tila (vacuum) voi käsitellä energiana tai energiaa sisältävänä kenttänä, minimi tai paikallinen muu minimi (false vacuum), kaikkea muuta siis kuin matemaattinen nolla. Ajatus energialtaan nollasta poikkeavasta (suuntaan tai toiseen) tyhjiöstä johtaa usein mahdottomuuksiin (teoreettinen vs. empiirinen), lähinnä johtuen kvanttifysiikan erilaisten hajaantuvien, häiriöherkkien ja takaisinkytkevien prosessien takia, joita on pakko käsitellä tilastollisesti ja havaintoihin perustuen, kuten myös tuntemattoman huomioiden (renormalisointi). Heisenberg on kuvannut käyttäytymispiirteitä epätarkkuusperiaatteella, joka on sekin yhdenlainen tilastollinen lähestymistapa. Vääntö kosmologisen vakion ympärillä on sekin yhdenlainen ilmentymä. Toinen esimerkki ristiriita syntyy massan ja energian suhteeseen painovoiman kanssa (suhteellisuusteoria), jonka mukaan jos tyhjiöllä on energia, se vuorovaikuttaa painovoiman kanssa (kuin massaton fotoni) joka taas on hankalahko matemaattisesti ilman tilastollista korjausta. Joka taas on huono juttu kaiken teorian (ToE) kannalta.
- Anonyymi
Laskennan ja ennustamisen vaikeus siis.
Sekin on vain seuraus kaikkeuden ominaisuuksista.
--planeetta
- Anonyymi
Tiheys (energia) vastustaa liikettä, painovoima tiivistää paikallisesti energiaa, energia muuttaa muotoa, siirtyy johonkin toiseen alemman energiatason prosessiin.
Ihan hyvä heitto koskien yhdenlaisuutta. Se on ollut perusolettamus, mutta on mahdollista, että yksinkertaistus on vienyt ymmärrystä väärään suuntaan.
Hyvä heitto myös tapahtumien suuntaan liittyvä kyseenalaistus.
Äkkiä ajateltuna jos ei ole yhdenlaisuutta, suunta voi olla muuttuva. Tällöin olisi oltava vielä joku muu alemman lajin vaikutin mikä määrää yhdenlaisuuden paikallisesti, jotta suunta pystyy määrittymään.
Yhdenlaisuuden sijoittaisin asioita kuten fysiikan perus lait ja lämpöoppi.
Suuntaan asioita kuten aika. Aika olisi silloin seuraus, ei syy.
Yhdenlaisuuden alla on oltava tällöin vielä jokin perustavampaa laatua oleva asia. Jota tähän saakka on pidetty muuttumattomana, mutta tulisi käsitellä muuttuvana.
--planeetta Olivat nämä asiat miten olivat niin se miten ne käsitämme on se teoria niistä, ja se vaikuttaa ratkaisevasti havaintojen tulkintaan.
Ja teoriassa on aina todistamattomia asioita.
Ja se että tilassa on kaikki tila torpedoi sen äärettömyyden.
Eikä kokonaisuudella ole aikaa, mutta tila on.
Ja universumissa on asioita, jotka voidaan loogisesti päätellä. Sitä on vain yksi, sillä ei ole ulkopuolta ja muutama muukin asia.
Ja todellisuudesta on kysymys, ei matematiikasta eikä psyykkisistä asioista.
Todellisuus on sellainen kuin on. Se ei ole matematiikkaa vaan yksi tietty matemaattinen kuvaus on parempi tai huonompi kuin toinen. Matematiikka ei ratkaise. Se vaan tuottaa ennusteita. Teorian sopivuus ja havainnot ratkaisevat.”Ja se että tilassa on kaikki tila torpedoi sen äärettömyyden.
”Eikä kokonaisuudella ole aikaa, mutta tila on.”
Miksi noin?
”Ja universumissa on asioita, jotka voidaan loogisesti päätellä. Sitä on vain yksi, sillä ei ole ulkopuolta ja muutama muukin asia.”
En nyt ihan seuraa. Et voi mitenkään päätellä, että universumeita olisi pakostakin vain yksi. Jos niitä on yksi, niin mikseipä useita. Muiden universumeiden olemassa olo on kuitenkin meille aivan sama, jos universumit määritellään olevan täysin toisistaan riippumattomia ja erillisiä.Järkisyitä kirjoitti:
”Ja se että tilassa on kaikki tila torpedoi sen äärettömyyden.
”Eikä kokonaisuudella ole aikaa, mutta tila on.”
Miksi noin?
”Ja universumissa on asioita, jotka voidaan loogisesti päätellä. Sitä on vain yksi, sillä ei ole ulkopuolta ja muutama muukin asia.”
En nyt ihan seuraa. Et voi mitenkään päätellä, että universumeita olisi pakostakin vain yksi. Jos niitä on yksi, niin mikseipä useita. Muiden universumeiden olemassa olo on kuitenkin meille aivan sama, jos universumit määritellään olevan täysin toisistaan riippumattomia ja erillisiä.On vain yksi kaikkeus, universumi. Jos on monia osauniversumeita niin ne kakkki silti kuuluvat yhteen ja samaan kokonaisuuteen ja vasta ne kaikki yhdesä ovat kaikkeus, koko universumi.
Tässä on käsitesekaannuksia kosmologiassa ja teologiassa mutta näinhän se nyt vaan on. Kaikkeus, universumi on kaikki. Kaikki, kaikki, kaikki, ei ulkopuolta ollenkaan.
Tämä on looginen totuus, ainoa mahdollinen ajattelutapa. Voi puhua muustakin maailmasta, mutta se on silloin aina vain osauniversumi, esim. se kosmologien havaittavissa oleva universumi.
Tämä on teoreettinen käsite, ja näin se täytyy käsittää, sitä se tarkoittaa, kun puhutaan universumista, kaikkeudesta. Kaikkeus ei voi eikä saa tarkoittaa mitään muunlaista kaikkeutta, muuten sekoitetaan asioita.- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
On vain yksi kaikkeus, universumi. Jos on monia osauniversumeita niin ne kakkki silti kuuluvat yhteen ja samaan kokonaisuuteen ja vasta ne kaikki yhdesä ovat kaikkeus, koko universumi.
Tässä on käsitesekaannuksia kosmologiassa ja teologiassa mutta näinhän se nyt vaan on. Kaikkeus, universumi on kaikki. Kaikki, kaikki, kaikki, ei ulkopuolta ollenkaan.
Tämä on looginen totuus, ainoa mahdollinen ajattelutapa. Voi puhua muustakin maailmasta, mutta se on silloin aina vain osauniversumi, esim. se kosmologien havaittavissa oleva universumi.
Tämä on teoreettinen käsite, ja näin se täytyy käsittää, sitä se tarkoittaa, kun puhutaan universumista, kaikkeudesta. Kaikkeus ei voi eikä saa tarkoittaa mitään muunlaista kaikkeutta, muuten sekoitetaan asioita.Mandariini on appelsiinia pienempi, mutta siitä huolimatta kumpikaan niistä ei ole jalkapallo. 🤔
Tuon ja monen muunkin oivalluksen pystyy tarjoamaan ihmiskunnalle vain filosofia. Se on looginen ja empiirinen totuus, joka kestää myös muiden resilienssin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mandariini on appelsiinia pienempi, mutta siitä huolimatta kumpikaan niistä ei ole jalkapallo. 🤔
Tuon ja monen muunkin oivalluksen pystyy tarjoamaan ihmiskunnalle vain filosofia. Se on looginen ja empiirinen totuus, joka kestää myös muiden resilienssin.Ei tuo ole looginen totuus, koska sellkaisia ei ole. Looginen empirismi oli erhe. Sitä Olli ei ymmärrä, mutta antaa Ollin puhua. Se on hauskaa!
Anonyymi kirjoitti:
Mandariini on appelsiinia pienempi, mutta siitä huolimatta kumpikaan niistä ei ole jalkapallo. 🤔
Tuon ja monen muunkin oivalluksen pystyy tarjoamaan ihmiskunnalle vain filosofia. Se on looginen ja empiirinen totuus, joka kestää myös muiden resilienssin.Universumi, kaikkeus on aina ollut ja tulee aina olemaan, eikä mitään laajene eikä supistu, eikä ole muita kaikkeuksia, vaikka on monia osauniversumeita.
Nämä ovat loogisia totuuksia eikä niitä voi mikään empiirinen tutkimus kumota. Asiasta saa olla eri mieltä ihan rauhassa jos välttämättä haluaa olla järjetön, mutta näin se nyt vaan on.
Ainakin lähinnä näin kuin jollakin toisella ja silloin väistämättä kummallisella tavalla.Olli.S kirjoitti:
On vain yksi kaikkeus, universumi. Jos on monia osauniversumeita niin ne kakkki silti kuuluvat yhteen ja samaan kokonaisuuteen ja vasta ne kaikki yhdesä ovat kaikkeus, koko universumi.
Tässä on käsitesekaannuksia kosmologiassa ja teologiassa mutta näinhän se nyt vaan on. Kaikkeus, universumi on kaikki. Kaikki, kaikki, kaikki, ei ulkopuolta ollenkaan.
Tämä on looginen totuus, ainoa mahdollinen ajattelutapa. Voi puhua muustakin maailmasta, mutta se on silloin aina vain osauniversumi, esim. se kosmologien havaittavissa oleva universumi.
Tämä on teoreettinen käsite, ja näin se täytyy käsittää, sitä se tarkoittaa, kun puhutaan universumista, kaikkeudesta. Kaikkeus ei voi eikä saa tarkoittaa mitään muunlaista kaikkeutta, muuten sekoitetaan asioita.”Tämä on looginen totuus, ainoa mahdollinen ajattelutapa.”
Tuo on seuraus universumi-sanan määritelmästä, jos määrittelemme sen tarkoittava aivan kaikkea. Tällöin universumi voi olla myös multiversumi, joka koostuu useista osa- tai rinnakkais-universumeista.- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Universumi, kaikkeus on aina ollut ja tulee aina olemaan, eikä mitään laajene eikä supistu, eikä ole muita kaikkeuksia, vaikka on monia osauniversumeita.
Nämä ovat loogisia totuuksia eikä niitä voi mikään empiirinen tutkimus kumota. Asiasta saa olla eri mieltä ihan rauhassa jos välttämättä haluaa olla järjetön, mutta näin se nyt vaan on.
Ainakin lähinnä näin kuin jollakin toisella ja silloin väistämättä kummallisella tavalla.Jakoavain voi olla työkalupakissa, mutta se ei voi olla työkalupakki. Tuo on looginen totuus, joka on empiirisesti symbioosissa todellisuuden kanssa. Näin se vaan nyt on.
Filosofinen pätemättömyys ei voi olla ristiriidassa loogisten totuuksien rinnalla. Sehän olisi aivan absurdia, jos niin olisi.
Vierassanojen uskalias ja abunda käyttö päteivöittää filosoivan filosofiksi. Tuonhan tietää kaikki ja joka muuta väittää, on järjetön.
Fysioloogisesti toista mieltä kenties olevan on oltava vähintäänkin oudolla tavalla kummallinen. Järkisyitä kirjoitti:
”Tämä on looginen totuus, ainoa mahdollinen ajattelutapa.”
Tuo on seuraus universumi-sanan määritelmästä, jos määrittelemme sen tarkoittava aivan kaikkea. Tällöin universumi voi olla myös multiversumi, joka koostuu useista osa- tai rinnakkais-universumeista.Juuri niin. Kosmologian teorian pitää olla koko universumista, multiuniversumista. Eli pitää erottaa koko universumi ja paikalliset universumit.
Paikallinen voi alkaa, koko universumi on ikuinen. Ei voi alkaa.
Jos tehdään pallo, ei sitä tyhjästä tehdä. Kvantti- ilmiöistä ei pidä tehdä johtopäätöksiä kosmologiaan. Kosmologian kvanttiteoria odottaa vielä tekijäänsä. Näistä filosofisista ajatuksista se joskus ponnahtaa. Epäsovinnainen se tulee olemaan ja murskaa B8:n.
- Anonyymi
Voiko suolattoman ketsupin päälle laittaa sinappia, jos on karkausvuosi? Kuinka monta kvanttia on torstaissa tai tiistaisin? Vielä on muutama avoin kysymys, ennen kuin Ollin teoria saadaan valmiiksi. Olen kuitenkin todella luottavainen, että nämäkin filosofiset ajatukset edesauttavat teoriaa ponnahtamaan joskus jonnekin. 👍🙌
Anonyymi kirjoitti:
Voiko suolattoman ketsupin päälle laittaa sinappia, jos on karkausvuosi? Kuinka monta kvanttia on torstaissa tai tiistaisin? Vielä on muutama avoin kysymys, ennen kuin Ollin teoria saadaan valmiiksi. Olen kuitenkin todella luottavainen, että nämäkin filosofiset ajatukset edesauttavat teoriaa ponnahtamaan joskus jonnekin. 👍🙌
Nämä ja muut oivallukset ne joskus synnyttävät sen paremman teorian. Filosofisen kysymyksen on oikeastaan jo tähtitiede ratkaissut. Galakseja siellä vaan näkyy olevan ketjuissa. Sellainen universumi on. Ja piste.
Minkälaisia kaikkia olentoja siellä sitten on, sitä emme kyllä vielä tiedä muuta kuin että maapallolla on tällaista. Muualla on varmaan samantapaista ja monenlaista muunlaistakin.
Kiitokseni aloittajalle ja kaikille keskusteluun helmikuussa kirjoittaneille. Maaliskuussa meni sitten jo tahattoman - ja tahallisenkin - huumorin puolelle. (Ja piste. :))
- Anonyymi
Avaruus on musta. Se absorboi valon eli kun valo osuu siihen sen energia ei vähene, vaan musta sallii energian jatkuvuuden. Sen sijaan esim. Kuu emittoi valoa, jolloin se imee valosta pois lämpösäteen jatkuvuuden eli kuun valo onkin kylmää eikä lämmintä. Se mikä absorpoi erittää ja mikä emittoi imee itseensä esim. Lämmön.
Valo on motiivi eli vaikutin kaikelle kappaleiden liikkumiselle avaruudessa. Kun valoa on mahdollista voimansa suuruuden tähden vain lyhyen hetken kestää kappaleiden on se motiivi kappaleiden kaikelle liikkumiselle.Joka teorialla on oma selityksensä kaukaiselle mustalle. Emmekä vielä tiedä kuinka pitkälle menneisyyteen galakseja näkyy. Sehän alue on koko ajan laajentunut teleskooppien kehittyessä. BB ei ole oikein onnistunut selittämään tätä. Selitys voi olla BB: n vastaisesti, että siellä vaan on galakseja niin pitkälle kuin tilaa todellisuudessa on.
Mistä galaksit ovat syntyneet? Tähdistä, niiden kokoontumisesta. Mistä tähdet ovat syntyneet? Sumuista. Mistä sumut ovat syntyneet? Räjähdyksistä. Monikossa.. Mistä räjähdykset ovat syntyneet? Milloin mistäkin, monesta syystä, suurempia ja pienempiä räjähdyksiä, suuret mustien aukkojen suurista törmäyksistä, paineiden purkautumisesta ja törmäyksistä lopuksi. Pakkautumisesta aina lopulta syntyy räjähdys. Ketjureaktio. Tähdethän ovat ennestään ydinreaktioita, ydinpommeja tasapainotilassa, joka tasapaino pakkautumisissa ja törmäyksissä ym. lopulta häiriintyy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123840MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar782027Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5461626Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851298Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331018Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3808