Väite jonka mukaan brittilentäjillä oli helpompaa että heidän sotalentonsa määrä olisi ollut vain 25 tai 50 lentoa jonka jälkeen lentäjä siirtyi muihin hommiin ei pidä paikkaansa. Vuoteen 1942 asti tällaista rajoitettu ei ollut olemassa. Lukemattomia tapauksia on lentäjistä jotka olleet sotalennolla yli 200 tuntia. Esim. Tyynellämerellä monilla oli takanaa sotalentoja joiden yhteiskesto oli huomattavasti yli 200 tunnin. Lentosotamarsalkka Portal ilmoitti useaan kertaan että RAF:lla on tarvittaessa oikeus vaatia piloteilta enemmän lentoja kuin mikä ohjeistus myöhemminkin oli. Lentojen pituus oli parempi mittari kuin sotalentojen määrä. RAF:n ylemmällä tasolla näyttää olleen 50-50 sääntö hallitseva. Laskettiin raja sen mukaan missä katsottiin että yli puolella lentäjistä on sen lentomäärän (lentotuntimäärän) puitteissa selvitä kotikentille. Pommituslentäjille raja näyttää tulleen 20-30 sotalennolla, muilla se oli huomattavastikin korkeampi. Kaakkos-Aasiassa esim 12 kuukautta ja 300 tuntia ilmassa.
RAF-lentäjillä ei ollut 50 sotalennon rajapyykkiä
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaisilla lentäjillä ei heilläkään ollut lopulta kovinkaan paljon enemmän sotalentoja kuin briteillä vaikka olivat olleet lentäjiä jo Talvisodan aikaan. Juutilaisella oli 437 taistelulentoa. Eniten oli Luukkasella, 441.