Suomenkohtalo

Millä lihaksilla? Ei ne venäläiset Neuvostoliiton romahtamiseen sieltä mihinkään olisi hävinneet.

Asuttaa Kuolan niemimaa savolaisilla?

Anonyymi kirjoitti:

Asuttaa Kuolan niemimaa savolaisilla?

Semmoiselle joka tietää, millainen Kustaa Vaasa oli, rinnastus on vähän sinnepäin, Kustaa kävi Suomessa muutaman kerran ja liikkui ainoastaan Turun ja Viipurin väliä, hänen suurin huolen aiheensa oli suomalaisten ruotsalaistaminen. Voudit tulivat linnoihin häntä tapaamaan, aiheena oli lähinnä mallitilojen viljeleminen ja verotus. Sitten oli tietenkin hallinnointi ja tuomarointi. Myös hänellä oli saattue, joka piti rahvaan loitolla hänestä.

Mielenkiintoisin tuolta ajalta säilynyt kertomus Ruotsin lähettiläiden matelemisesta iivana julman jalkojen juuressa, siinäkin on jotain samaa kuin Risto Rytin aiheuttamissa Paasikiven seikkailuissa.

Henkilönä Agricola oli melko jyrkkien kannanottojen mies, ei mikään laupias sananjulistaja, kuten on luultu.

Ainoa asiakirja, johon Mikael Agricola on saattanut painaa jälkensä, on lähettiläiden 13. maaliskuuta tsaarille jättämä vastauskirjelmä. Tämä kirjelmä valmistui ruotsalaisen lähteen mukaan 10. päivänä maaliskuuta. Laurentius Petri ja Mikael Agricola, venäläisen lähteen mukaan "arkkipiispa ja piispa" olivat olleet sitä laatimassa, minkä jälkeen se oli arvatenkin saanut vielä käydä läpi muiden lähetystön jäsenten kontrollin ja hionnan. On siis täysi syy verrata molemmissa lähteissä tämän kirjelmän eri variantteja toisiinsa sillä silmällä, olisiko niissä ehkä tyypillisiä agricolamaisuuksia.

Kustaa Vaasa esitellään siinä rauhaa rakastavana kuninkaana, jonka kaikki Euroopan hallitsijat olivat tämän 36 hallitusvuoden jälkeen hyväksyneet vertaisekseen, vaikka hän alkuaan olikin valittu hallitsija, ei perintökuningas. Tsaaria pidetään kirjelmässä viisaana valtiomiehenä, mutta lähettiläät epäilivät samalla, ettei hänelle ollut kerrottu koko totuutta. Käydyn sodan syy, rajalinja Venäjän ja Suomen välillä, oli kerta kaikkiaan sellainen, että Venäjän vaatimat alueet kuuluivat Ruotsille, jonka edustajat olivat löytäneet kaikki sopimusten vanhat rajamerkit maastosta. Siksi venäläisten hirmuteot, talonpoikien surmaaminen, polttaminen, pahoinpitely ja seivästäminen näillä alueilla oli täysin tuomittavaa. Sodan aikana venäläiset olivat tuhonneet Kannaksella 1200 tilaa, jotka aina olivat maksaneet veronsa Viipuriin. Myös Pohjanmaalla oli sattunut pahoja mutta mittakaavaltaan pienempiä tuhoja.

Myös vaatimus, että Ruotsin piti tehdä rauha Novgorodin, ei Moskovan kanssa, oli Ruotsin Jumalan armosta valitulle ja voidellulle kuninkaalle perin nöyryyttävä.

Anonyymi kirjoitti:

Semmoiselle joka tietää, millainen Kustaa Vaasa oli, rinnastus on vähän sinnepäin, Kustaa kävi Suomessa muutaman kerran ja liikkui ainoastaan Turun ja Viipurin väliä, hänen suurin huolen aiheensa oli suomalaisten ruotsalaistaminen. Voudit tulivat linnoihin häntä tapaamaan, aiheena oli lähinnä mallitilojen viljeleminen ja verotus. Sitten oli tietenkin hallinnointi ja tuomarointi. Myös hänellä oli saattue, joka piti rahvaan loitolla hänestä.

Mielenkiintoisin tuolta ajalta säilynyt kertomus Ruotsin lähettiläiden matelemisesta iivana julman jalkojen juuressa, siinäkin on jotain samaa kuin Risto Rytin aiheuttamissa Paasikiven seikkailuissa.

Henkilönä Agricola oli melko jyrkkien kannanottojen mies, ei mikään laupias sananjulistaja, kuten on luultu.

Ainoa asiakirja, johon Mikael Agricola on saattanut painaa jälkensä, on lähettiläiden 13. maaliskuuta tsaarille jättämä vastauskirjelmä. Tämä kirjelmä valmistui ruotsalaisen lähteen mukaan 10. päivänä maaliskuuta. Laurentius Petri ja Mikael Agricola, venäläisen lähteen mukaan "arkkipiispa ja piispa" olivat olleet sitä laatimassa, minkä jälkeen se oli arvatenkin saanut vielä käydä läpi muiden lähetystön jäsenten kontrollin ja hionnan. On siis täysi syy verrata molemmissa lähteissä tämän kirjelmän eri variantteja toisiinsa sillä silmällä, olisiko niissä ehkä tyypillisiä agricolamaisuuksia.

Kustaa Vaasa esitellään siinä rauhaa rakastavana kuninkaana, jonka kaikki Euroopan hallitsijat olivat tämän 36 hallitusvuoden jälkeen hyväksyneet vertaisekseen, vaikka hän alkuaan olikin valittu hallitsija, ei perintökuningas. Tsaaria pidetään kirjelmässä viisaana valtiomiehenä, mutta lähettiläät epäilivät samalla, ettei hänelle ollut kerrottu koko totuutta. Käydyn sodan syy, rajalinja Venäjän ja Suomen välillä, oli kerta kaikkiaan sellainen, että Venäjän vaatimat alueet kuuluivat Ruotsille, jonka edustajat olivat löytäneet kaikki sopimusten vanhat rajamerkit maastosta. Siksi venäläisten hirmuteot, talonpoikien surmaaminen, polttaminen, pahoinpitely ja seivästäminen näillä alueilla oli täysin tuomittavaa. Sodan aikana venäläiset olivat tuhonneet Kannaksella 1200 tilaa, jotka aina olivat maksaneet veronsa Viipuriin. Myös Pohjanmaalla oli sattunut pahoja mutta mittakaavaltaan pienempiä tuhoja.

Myös vaatimus, että Ruotsin piti tehdä rauha Novgorodin, ei Moskovan kanssa, oli Ruotsin Jumalan armosta valitulle ja voidellulle kuninkaalle perin nöyryyttävä.

"vaatimus, että Ruotsin piti tehdä rauha Novgorodin, ei Moskovan kanssa, oli Ruotsin Jumalan armosta valitulle ja voidellulle kuninkaalle perin nöyryyttävä"

Täyttä höpöä. Rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä. Se, että sopimus neuvoteltiin ja allekirjoitettiin Novgorodissa, oli pikemminkin merkki Ruotsin lievästä yliotteesta.

Kustaa Vaasa halusi koota itselleen mahdollisimman suuret verot ja lisäksi kirkon omaisuuden.

Himmler halusi ratkaista Suomen juutalaisongelman.Pääministeri Rangell ilmoitti, ettei Suomella sellaista ole. Siihen oli Himmlerin tyytyminen, vaikka hänellä väitetään olleen mukana luettelon Suomen juutalaisista.

Anonyymi kirjoitti:

"vaatimus, että Ruotsin piti tehdä rauha Novgorodin, ei Moskovan kanssa, oli Ruotsin Jumalan armosta valitulle ja voidellulle kuninkaalle perin nöyryyttävä"

Täyttä höpöä. Rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä. Se, että sopimus neuvoteltiin ja allekirjoitettiin Novgorodissa, oli pikemminkin merkki Ruotsin lievästä yliotteesta.

Custav Erikson, jo vanha mies ja Christian III rukoilivat Revalian ja Liiwin puolesta Iivanalta armoa, jotta tämä vetäisi joukkojansa etelään.

Mikä sinun sukurutsan tuotteen mielestä olisi ollut voitto? Leningradin valtaaminenko? Voitto ei aina tarkoita toisen täydellistä alistamista.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sinun sukurutsan tuotteen mielestä olisi ollut voitto? Leningradin valtaaminenko? Voitto ei aina tarkoita toisen täydellistä alistamista.

No tarkoittaako sitten häviäminen aina täydellistä alistamista?