Miksi suomalaiset kiistävät Mainilan laukaukset?

Tottakai uskoo, koska he tarvitsivat syyn sodan aloittamiseen ja tuo oli yksi vakiokikkoja!

Eikös suomalaiset ampuneet Mainilassa kanuunalla Bobrikovin takaisin Venäjälle?

Eihän Mainilan laukauksia Suomessa kukaan kiistä. Ampuva osapuolikin tiedetään varsin hyvin.

Avaus on pötyä.

Suomen rajavartioston tähystyspaikoilta havainnoitiin lähtölaukaukset sekä iskemät ja todettiin molemmat sattuneen NL:n puolella.
Saman ovat myöhemmin todenneet venäläiset tutkijat.

Puna-armeija teki tahallisen provokaation saadakseen tekosyyn hyökkäykselleen Saksan jo aiemmin Puolassa näyttämään malliin.

Provokaatio oli niin kömpelö, että vain stallarit uskovat siihen.

Seiskaria ammuttiin jo 1938, kas kummaa.

Venäläistutkimus: Mainilan laukaukset oli harjoiteltu

Puna-armeija harjoitteli talvisodan aloittaneita Mainilan laukauksia etukäteen. Venäläinen historioitsija Juri Kilin kertoo torstaina ilmestyvässä Karjala-lehdessä, että puna-armeija harjoitteli rajaselkkauksia Mainilan kylässä jo heinäkuussa 1939. Puna-armeija tulitti omia asemiaan saman vuoden marraskuun 26. päivä syyttäen siitä suomalaisia.

Petroskoilainen Kilin perustaa artikkelinsa Venäjän merivoimien arkiston aikaisemmin käyttämättömiin asiakirjoihin. Niiden mukaan puna-armeija suunnitteli hyökkäystä Suomeen jo 1920-luvulta lähtien. Sotasuunnitelmissa oli oma vaihtoehtonsa kesä- ja talvisotaa varten. Kesäsuunnitelmiin kuului Ahvenanmaan valtaus.
(STT)

Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota.
Neuvostoliiton mukaan 26. marraskuuta 1939 sen alueella sijaitsevassa Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut neljä harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen.
Todellisuudessa kyseessä oli, kuten venäläisetkin ovat myöhemmin myöntäneet, Neuvostoliiton itse lavastama tykistöisku Mainilan kylään, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa. Mainila ei tuolloin ollut Suomen tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli Mannerheimin nimenomaisesta käskystä vedetty kauaksi rajalta, sillä Neuvostoliiton odotettiin tavoilleen uskollisena järjestävän jonkin tapahtuneen kaltaisen provokaation. Suomi tarjoutui selvittämään tapausta yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa. Neuvostoliitto kuitenkin sanoi irti voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen.


Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,

Levytetty: elokuussa 1939


Musiikki Daniil ja Dmitri Pokrass
Sanat Anatoli D'Aktil (Frenkel)

Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.

Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kerran kannamme taistelun kautta
Isoisien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.

Paljon valheita on näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa.
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!

Eivät pellet eivätkä heikkopäiset kynäilijät
Pysty enää hämmentämään sydäntänne.
Monesti on teiltä riistetty kotimaanne,
Tulimme palauttamaan sen teille.

Tulemme auttamaan tekemään selvää,
Maksamaan roimasti häpeästä,
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Esittää LSP:n Puna-armeijan laulu- ja tanssiyhtye A.Anisimovin johdolla
Leningradin äänilevytehdas

Kiitokset Vitali Brusnikin. Vieraile hänen "Collection of gramophone records"

KESKUSTELU Talvisodasta ja sen poliittisesta taustasta on jatkunut kiivaana. Valtiolliset tv-asemat ovat juhlavuotemme kunniaksi esittäneet dokumenttia, jossa Stalinin ajan valheet on jälleen nostettu virallisiksi ”totuuksiksi”.

Vain harva tutkija jaksaa ja uskaltaa enää kulkea valtavirtaa vastaan. Yksi heistä on pietarilainen historioitsija Kirill Aleksandrov, jota verkkolehti Lenta.ru:n Andrei Mozžuhin jututti 30.11.

Aleksandrovin mukaan ”syksyllä 1939 Suomen kanssa Moskovassa käydyissä neuvotteluissa ei ollut kyse kompromissin hausta vaan halusta saada veruke hyökkäykselle. Sodan jo alettua todellista päämäärää, eli Suomen liittämistä Neuvostoliittoon, ei edes kummemmin peitelty”.

HETI sodan päätyttyä alkaneet ja viime vuosina tv-ohjelmissa ja lehtiartikkelissa satoja kertoja toistetut puheet rajansiirtotarpeesta Leningradin turvallisuuden takaamiseksi Aleksandrov kuittasi sisäiseen käyttöön tarkoitetuksi propagandaksi.

Aleksandrov vahvistaa uusimpien arkistolähteiden tiedot, joiden mukaan Stalin lopetti Talvisodan, koska pelkäsi länsivaltojen väliintuloa. Mutta hän ei luopunut tavoitteestaan. ”Jo marraskuussa 1940 Leningradin sotilaspiiri sai toimeksi valmistella Suomea vastaan uuden operaation, jonka tavoitteena oli Suomen armeijan lyöminen ja maan valloittaminen”.

Suomelle raskas Moskovan rauha ja Stalinin myöhempi politiikka kirjaimellisesti ajoi Suomen Hitlerin syliin, Aleksandrov päätteli.

…..Miksi suomalaiset kiistävät Mainilan laukaukset?...…

Ei niitä kukaan Suomessa ole kiistänyt eikä kiistä, tottakai neukku ampui ne.