Antti Tuurin Rukajärvi-sarjassa oli tällaisesta mainintoja. Kuka muistaa tarkemmin?
Rukajärvellä upseerin mokan takia kokonaan tuhoutunut varusmieskomppania?
Anonyymi
34304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Pitää paikkansa. Veli Lumiala kertoo tästä kirjassaan Rukajärven rautaporteilla. Näin kävi, n. 50 nuorukaista kaatui ensimmäisessä taistelussaan kun upseeri käski poikien hyökätä avoimen suon yli ilman tykistövalmistelua. Upseeria ei rankaistu mitenkään. Se oli armeijan henki, näinkin sai tehdä.
No, jos muka oikeasti tapahtui niin se ei todellakaan ollut Suomen armeijan henki. Ihme, jos ei tuollaista miestä siirretty muihin hommiin?
Tärkeitä uhreja, joita ilman ei olisi vältytty bolsevisoinnilta? Olen oppinut, ettei mitään saa arvostella, se on mustamaalaamista.
Poroporvarin herkkä sielu, siihen sattuu arvostelu. Muutaman tuhannen työläisen tappaminen sen sijaan ei tunnu siinä ollenkaan, paitsi herättää ylpeyttä.
Pistäppä sivunumero kun ei tuommoista juttua kirjasta löydy!
Aloit sitten pötyilemään?
Punikit ja stallarit ylpeilevät NL:n tappamilla miljoonilla työläisillä,joukossa 20 000 punikkiakin.
Suomi armahti 61 000 punakapinallista. Se on punikkien mielestä tuomittavaa.
Kukaan muu kuin sinä ei ole noilla asioilla ylpeillyt eikä niitä tuominnut kuin sinä. Kukaan muu ei niistä edes kirjoita eivätkä ne kiinnosta muita.
Venäläisiä kiinnostavat Venäjän sisäiset asiat.
” Rukajärvellä upseerin mokan takia kokonaan tuhoutunut varusmieskomppania?”
Olipas se pieni varusmieskomppania? Ei tainnutkaan tuhoutua kokonaan?
No jos kaatuneiden ja haavoittuneiden suhde oli normaali, niin montako jäi sinun laskujesi mukaan riviin?
Puolet varmaan.
Oletko koskaan edes kuullut Ojalan laskuopista?
Olen ja myös kompanian koosta.
Veli Lumiala: Rukajärven rautaporteilla, (1964)-kirjasta löytyi lukemat.
On muuten kirjassa hieno omiste Veli Lumialalta 8.7.1967 Vääpeli Hans Ahlbergille ystävyydellä.
Sivulla 174 on mainta 1./JR 10 joutumisesta aukealla suolla n. 100 miehisen, metsänreunassa kk-aseineen väijyttävän vihollusen tulitukseen ja lähemmäs 50 kaatui ja 20 haavottui.
Verrattuna koko JR 52:n tappioihin, jotka oli 75 vrk kestäneen hyökkäysvaiheen aikana 200 kaatunutta ja 520 haavoittunutta (s. 171), tuo 1./JR10 koki kovan iskun.
Menivät siitä yli että heilahti.
》》Näin kävi, n. 50 nuorukaista kaatui ensimmäisessä taistelussaan 《《
Eikä todellakaan ollut 1. taistelu, vaan takaa-ajotilanne kaikessa kiireessä suomaaston yli.
"Sivulla 174 on mainta 1./JR 10 joutumisesta aukealla suolla n. 100 miehisen, metsänreunassa kk-aseineen väijyttävän vihollusen tulitukseen ja lähemmäs 50 kaatui ja 20 haavottui."
Höpö höpö. Sodissa menehtyneiden tietokannan mukaan1./JR 10 menetti 20 miestä kuolleina (kaatuneet, haavoihinsa menehtyneet, kadonneet ja kuolleeksi julistetut) koko heinäkuun aikana. 2./JR 10 menetti 9 miestä kuolleina ja 3./JR 10 menetti eniten - 26 miestä. Saman pataljoonan (I/JR 10) kk-komppania menetti kuolleina heinäkuussa 6 miestä.
Elikkä satuja taas syötetään hyväuskoisille hölmöille.
Se oli sotaa, pojat. Vihollinen ampuu takaisin sodassa. Siellä ei olla ampumaradalla keräämässä kuntoisuusmerkkejä.
Vai olisi pitänyt upseeria rangaista. Koomista puhetta!
Upseerilla oli lampaita teltassaan, niitä piti puolustaa.
Ja Tiltulla on lukinseittejä vintissä! Niitä ei kannata puolustaa!
Jos olisimme Talvisodassa saaneet rajan yhden kilometrin idemmäksi aina kun neukku menetti aukean yli hyökätessään vähintäin 50 miestä olisimme päätyneet Uralille!
Uralilla saattoi lampaita pitää kenenkään häiritsemättä.
niitä .."jos ei edestä osu niin takaa osuu".. kapiaisia.
Silloin on kyse JR 10:stä. Täytyypä tarkastaa kaatuneiden tietokannasta mitä myyttiä taas yritetään rakentaa.
Mitenkäs se meni Raatteen tiellä puna-armeijan 44. D eteneminen?
Vieläkään ei tiedetä varmuudella kuinka monta TUHATTA piippalakkia menette henkensä. Se tiedetään, että 44. D:n komentaja Vinogradov teloitettiin sen jälkeen.
Taisipa taas tulla huuhaatietoa joltakin kirjailijalta.
JR 10, siis koko rykmentin verisin päivä kesällä 1941 oli 12.heinäkuuta jolloin 45 miestä kaatui. Ne jakaantuivat seuraavasti:
(kaatuneet, haavoihinsa menehtyneet, kadonneet ja kuolleeksi julistetut)
3./JR 10 - 18 miestä kuolleina
1./JR 10 - 10 miestä
9./JR 10 - 5 miestä
1.KKK/JR 10 - 3 miestä
8./JR 10 - 2 miestä
4./JR 10 - 2 miest
2./JR 10 - 1 mies
loput yksi miestä joistain komppaniasta
JR 10 ykköspataljoonasta kuoli tuona päivänä 35 miestä. Eli siis edes pataljoonatasolla ei kuolleiden määrä ole noussut 50:een.
3./JR 10 joka siis menetti 18 miestä 12.heinäkuuta 1941 kärsi muina päivinä kyseissä kuussa 5 miehen tappiot menehtyneinä. Elokuussa menehtyi 6 miestä ja syyskuusta -joulukuuhun 21 miestä. Yhteensä vuoden 1941 puolella siis 50 miestä menehtyi sotatoimissa.
Liekö tässä tullut kirjoittajalla moka? Katsoi ensimmäisen vuoden 1941 tappiot ja jotenkin lukema 50 jäi pyörimään mielessä.
Jälleen kerran siis taistolaisten propaganda kumottiin faktatiedoilla.
Rukajärven tiellä (Tuuri, solttujen muistelmia) sanotaan, että suohon jäi 70 poikaa. Sitä alettiin kutsua "Laiston suoksi". Kapteeni Laistoa oli varoitettu hyökkäämästä sen yli suinpäin. Ei uskonut.
Laisto ja majuri Majewski olivat kyllä kuuluisia sankareita, mutta rumaa jälkekin tuli. Tämä ja oliko se Ontrosenvaara olivat pahimmat
Totuus on aina myrkkyä stallarille! Kiinni jäätyään hän siirtyy puhumaan lampaista!
Monien kirjailjoiden pahin moka on siinä että uskovat tosissaan veteraanien höpötyksiä ja kirjaavat kaatuneitten määriä näiden usein jo dementiaa potevien vuodepotilaiden juttujen perusteella. Sotahistorioitisjoille on ohje: tarkista ensikäden lähdetiedoista.
///Penna Tervo
Ei kannattaisi luottaa liikoja näihin kirjailijoiden väitteisiin. Käykää tarkistamassa menehtyneiden tietokannasta oikeat lukemat.
1./JR 10:n tappiot ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin kirjailija väitti. Sotahistoria on täynnä myyttejä. Tämä on yksi niistä. On niitä muitakin. Esim se että Sherman-panssari oli "palava ruumisarkku". Tosiasiassa Sherman oli eräs turvallisempia panssareita. Alle 1,600 amrikkalaista hyökkäysvaunumiehistöön kuuluvaa menehtyi sodassa. Heistä alle puolet ollessaan panssarin sisällä ja heistä alle puolet oli Sherman-miehistöön kuuluvaa. Kyse on siis vain noin 300 miehestä. Vastaavat myytintoistajat ylistävät todellista palavaa ruumisarkkua: T-34 panssaria.