Suomella ei ole varaa keinotekoisen kaksikielisyyden

Ruotsin elinkeinoelämä ja sitä kautta koko kansantalous saa Suomeen verrattuna valtavaa etua siitä, että Ruotsissa voidaan keskittyä.opiskelemaan tärkeitä maailmankieliä.

"Hiljattain" - eikö hän todennut näin joskus yli 10 vuotta sitten (!)

Anonyymi kirjoitti:

"Hiljattain" - eikö hän todennut näin joskus yli 10 vuotta sitten (!)

Niin totesi Ruotsin pääministeri silloin ja taas hiljattain - Ruotsilla ei olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen.
Hölmölandian hommaahan se on. Pakkoruotsista sovittiin poliittisena lehmänkauppana SDP RKP 1968. Pelkkää voimapolitiikkaa. Koivisto pääsi pääministeriksi.
Jälkikikäteen yritetään keksiä pakkoruotsille yleviä perusteita ja vakuutellaan koko kansan pakkoruotsituksen hyödyllisyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin totesi Ruotsin pääministeri silloin ja taas hiljattain - Ruotsilla ei olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen.
Hölmölandian hommaahan se on. Pakkoruotsista sovittiin poliittisena lehmänkauppana SDP RKP 1968. Pelkkää voimapolitiikkaa. Koivisto pääsi pääministeriksi.
Jälkikikäteen yritetään keksiä pakkoruotsille yleviä perusteita ja vakuutellaan koko kansan pakkoruotsituksen hyödyllisyyttä.

Lue lisää

ensin häpeällinen päätös, sitten räpiköivät perustelut

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin elinkeinoelämä ja sitä kautta koko kansantalous saa Suomeen verrattuna valtavaa etua siitä, että Ruotsissa voidaan keskittyä.opiskelemaan tärkeitä maailmankieliä.

Lue lisää

Toinen etu joka Ruotsilla on, on se, että sen ei tarvitse ylläpitää sotilaallista pelotetta, sillä Suomi on puskurina idästä päin tulevalle uhalle.

Onneksi kuitenkin venäläiset taktiset pommikoneet näyttivät kaapin paikan kun ruotsalaiset puolustusvoimat nukkuivat ruususen unta.
Se sai Ruotsin heräämään ja aloittamaan taas maan sotilaallistamisen ja tämä tietenkin maksaa.

Ruotsin pääministeri, tarkoitatko Olof Palmea vainTage Erlanderia?

Anonyymi kirjoitti:

ensin häpeällinen päätös, sitten räpiköivät perustelut

Pakkoruotsi on rahan heittoa Kankkulan kaivoon.
Ruotsi vapaaehtoiseksi muiden vapaavalinnaisten kielten rinnalle.

Anonyymi kirjoitti:

ensin häpeällinen päätös, sitten räpiköivät perustelut

Perusteluita näyttää olevan vaikea keksiä täälläkään.
Eiköhän jo lopeteta pakkoruotsi ja koko kansan kaksikielisyyspelleily. Alle 5 % on ilmoittanut äidinkieleksi ruotsin. Heistäkin suuri osa on kaksikielisiä tai osaa suomea hyvin.
Palvelut pystytään järjestämään muutenkin ruotsinkielisille, saamenkielisille, kuuroille ja muille vähemmistöille.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsi on rahan heittoa Kankkulan kaivoon.
Ruotsi vapaaehtoiseksi muiden vapaavalinnaisten kielten rinnalle.

Ruotsin perusteet on eduksi histrorian ja juridiikan opiskelijoille. Siihen taitaa jäädä.

räkäpää kirjoitti:

Toinen etu joka Ruotsilla on, on se, että sen ei tarvitse ylläpitää sotilaallista pelotetta, sillä Suomi on puskurina idästä päin tulevalle uhalle.

Onneksi kuitenkin venäläiset taktiset pommikoneet näyttivät kaapin paikan kun ruotsalaiset puolustusvoimat nukkuivat ruususen unta.
Se sai Ruotsin heräämään ja aloittamaan taas maan sotilaallistamisen ja tämä tietenkin maksaa.

Lue lisää

Niin, on sitä kulupuolta monenlaista, sitten rahaa pannaan pakkoruotsiin ja kaksikielisyyspelleilyyn, kymmeniä miljardeja pelkästään 2000-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, on sitä kulupuolta monenlaista, sitten rahaa pannaan pakkoruotsiin ja kaksikielisyyspelleilyyn, kymmeniä miljardeja pelkästään 2000-luvulla.

" sitten rahaa pannaan pakkoruotsiin ja kaksikielisyyspelleilyyn, kymmeniä miljardeja pelkästään 2000-luvulla."


Se on tasa-arvoa :-)

Pakkoruotsi on ollut suomalaisten ikeenä kohta 50 vuotta. Sitä kivirekeä ovat vetäneet kaikki ikäluokat. Muut keinotekoisen kaksikielisyyden kulut siihen päälle, pelkästään 2000-luvulla kymmeniä miljardeja euroja.
HUOM! Ei perustuslaissa sanota, että suomi on kaksikielinen maa. Perustuslaki ei edes velvoita pakkoruotsiin. Perustuslaissa sanotaan vain, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsi on ollut suomalaisten ikeenä kohta 50 vuotta. Sitä kivirekeä ovat vetäneet kaikki ikäluokat. Muut keinotekoisen kaksikielisyyden kulut siihen päälle, pelkästään 2000-luvulla kymmeniä miljardeja euroja.
HUOM! Ei perustuslaissa sanota, että suomi on kaksikielinen maa. Perustuslaki ei edes velvoita pakkoruotsiin. Perustuslaissa sanotaan vain, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Lue lisää

Rajallisen maailmankielten osaamisen seurauksena laskuun voisi lisätä vähintään satojen miljardien saamatta jääneet vientitulot (vaatimaton arvaus).

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin perusteet on eduksi histrorian ja juridiikan opiskelijoille. Siihen taitaa jäädä.

Siihenkin riittäisi yliopistossa lyhyt ruotsin tukiainekurssi, joka suoritettaisiin aineopintojen ohella parina ensimmäisenä vuonna, samalla logiikalla kuin kaikille kielten maisterin tutkintoihin kuulunut latinan pro.

Fenno vetää raskasta rekeä ja vielä maksaa siitä.

Anonyymi kirjoitti:

ensin häpeällinen päätös, sitten räpiköivät perustelut

Koiviston 1. hallituksen syntyhistorialla ei ole pahemmin kehuskeltu julkisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin pääministeri, tarkoitatko Olof Palmea vainTage Erlanderia?

Millä vuosituhannella elät?

Anonyymi kirjoitti:

Siihenkin riittäisi yliopistossa lyhyt ruotsin tukiainekurssi, joka suoritettaisiin aineopintojen ohella parina ensimmäisenä vuonna, samalla logiikalla kuin kaikille kielten maisterin tutkintoihin kuulunut latinan pro.

Lue lisää

Riittävän ruotsin taidon oppii nopeasti. Keskitytään ammattisanastoon kieliopin perusteet.

Anonyymi kirjoitti:

Riittävän ruotsin taidon oppii nopeasti. Keskitytään ammattisanastoon kieliopin perusteet.

Samalla tutustutaan vanhaan, poikkeavaan kirjoitustapaan ja sanoihin. Niitä ei opi koulun pakkoruotsin tunneilla.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, on sitä kulupuolta monenlaista, sitten rahaa pannaan pakkoruotsiin ja kaksikielisyyspelleilyyn, kymmeniä miljardeja pelkästään 2000-luvulla.

Nyt koronavirus vie huomion. Hallitus on päättänyt laajoista taloudellisista tukipaketeista. Maksun aika tulee väistämättä myöhemmin. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpidosta on helppo lohkaista kymmeniä miljardeja muutamassa vuodessa. Kun pakkoruotsi vielä lopetetaan, koululaiset vapautuvat lukemaan tärkeitä maailmankieliä, mikä tulee satamaan tutkimuksen ja vientikaupan laariin, ja sitä kautta saadaan myös lisää veroeuroja.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt koronavirus vie huomion. Hallitus on päättänyt laajoista taloudellisista tukipaketeista. Maksun aika tulee väistämättä myöhemmin. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpidosta on helppo lohkaista kymmeniä miljardeja muutamassa vuodessa. Kun pakkoruotsi vielä lopetetaan, koululaiset vapautuvat lukemaan tärkeitä maailmankieliä, mikä tulee satamaan tutkimuksen ja vientikaupan laariin, ja sitä kautta saadaan myös lisää veroeuroja.

Lue lisää

Ranskankielinen Keski-Eurooppa, Espanja, Portugali ja Italia ovat suuria kansantalouksia, joihin suomalaiset tuotteet eivät ole juurikaan saaneet jalansijaa. Näillä kielialueilla markettien hyllyt notkuvat tanskalaisia maitotaloustuotteita, samoin ruotsalaista näkkileipää ja norjalaista kalaa.
Näitä romaanisia kieliä puhutaan myös Pohjois-Afrikassa, Väli- ja Etelä-Amerikassa, Kanadassa myös ranskaa ja espanjaa mm. Filippiineillä..

Anonyymi kirjoitti:

Ranskankielinen Keski-Eurooppa, Espanja, Portugali ja Italia ovat suuria kansantalouksia, joihin suomalaiset tuotteet eivät ole juurikaan saaneet jalansijaa. Näillä kielialueilla markettien hyllyt notkuvat tanskalaisia maitotaloustuotteita, samoin ruotsalaista näkkileipää ja norjalaista kalaa.
Näitä romaanisia kieliä puhutaan myös Pohjois-Afrikassa, Väli- ja Etelä-Amerikassa, Kanadassa myös ranskaa ja espanjaa mm. Filippiineillä..

Lue lisää

Pakkoruotsi on pimennysverho.

Ja pyhän pakkoenglannin aiheuttamat kulut päälle.

Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito jyrsii ja on jyrsinyt valtavia summia verovaroista ja yritysten katteista koko itsenäisyyden ajan. Nhkyisellä verokertymällä monet yhteiskunnan tarjoamat palvelut toimivat huonosti.
. Kaikki kahdella kielellä, valtion ja kuntien hallinto, entiset lääninhallitukset, nyk. aluehallintovirastot, Kela, julkinen liikenne, oikeuslaitos, sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, kaavakkeet, käännökset, jne karttoihin ja katukyltteihin saakka.
Todellisia kustannuksia ei pystytä aivan luotettavasti edes arvioimaan.
. Lisäksi tulee suppeamman kielivarannon seurausvaikutuksena saamatta jääneet vientitulot.
. Vapaavalinnaisella ruotsilla pystyy täyttämään ruotsin kielen tarpeen, jopa kaksikielisten määrä riittää siihen. Ja onhan meillä ruotsinkieliset yliopistokorkeakoulut ja ruotsinkieliset kiintiöt Helsingin yliopistossa mm. lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
TODELLA olisi toivottavaa ottaa asia tarkasteluun. Se on ollut tabu.

Anonyymi kirjoitti:

Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito jyrsii ja on jyrsinyt valtavia summia verovaroista ja yritysten katteista koko itsenäisyyden ajan. Nhkyisellä verokertymällä monet yhteiskunnan tarjoamat palvelut toimivat huonosti.
. Kaikki kahdella kielellä, valtion ja kuntien hallinto, entiset lääninhallitukset, nyk. aluehallintovirastot, Kela, julkinen liikenne, oikeuslaitos, sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, kaavakkeet, käännökset, jne karttoihin ja katukyltteihin saakka.
Todellisia kustannuksia ei pystytä aivan luotettavasti edes arvioimaan.
. Lisäksi tulee suppeamman kielivarannon seurausvaikutuksena saamatta jääneet vientitulot.
. Vapaavalinnaisella ruotsilla pystyy täyttämään ruotsin kielen tarpeen, jopa kaksikielisten määrä riittää siihen. Ja onhan meillä ruotsinkieliset yliopistokorkeakoulut ja ruotsinkieliset kiintiöt Helsingin yliopistossa mm. lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
TODELLA olisi toivottavaa ottaa asia tarkasteluun. Se on ollut tabu.

Lue lisää

Tähänkin tabuun olisi jo syytä koskea. Perustettava työryhmä kiireellisesti.
Useimpiin lainsäädännön muutoksiin riittää eduskunnan yksinkertainen äänienemmistö.

Anonyymi kirjoitti:

Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito jyrsii ja on jyrsinyt valtavia summia verovaroista ja yritysten katteista koko itsenäisyyden ajan. Nhkyisellä verokertymällä monet yhteiskunnan tarjoamat palvelut toimivat huonosti.
. Kaikki kahdella kielellä, valtion ja kuntien hallinto, entiset lääninhallitukset, nyk. aluehallintovirastot, Kela, julkinen liikenne, oikeuslaitos, sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, kaavakkeet, käännökset, jne karttoihin ja katukyltteihin saakka.
Todellisia kustannuksia ei pystytä aivan luotettavasti edes arvioimaan.
. Lisäksi tulee suppeamman kielivarannon seurausvaikutuksena saamatta jääneet vientitulot.
. Vapaavalinnaisella ruotsilla pystyy täyttämään ruotsin kielen tarpeen, jopa kaksikielisten määrä riittää siihen. Ja onhan meillä ruotsinkieliset yliopistokorkeakoulut ja ruotsinkieliset kiintiöt Helsingin yliopistossa mm. lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
TODELLA olisi toivottavaa ottaa asia tarkasteluun. Se on ollut tabu.

Lue lisää

Ruotsin kieli kouluaineena ei maksa yhtään sen enempää kuin mikään muu kieli. Tämä johtuu siitä, että kaikilla opettajilla on vähintään kaksi opetettavaa kieltä.

Se taas, että joku väittää, että "kaksikielisyys maksaa liikaa", kuvastaa suurta ymmärryksen puutetta yhteiskunnan toiminnasta. Jos maassa on vaikkapa neljä kieltä (Sveitsi), niin on selvää, että palvelujen tuottaminen maksaa kaikille kieliryhmille. Mutta yhteiskunta on rakennettu niin, että tämä asia hoidetaan. Ei perusoikeudet kansalaisille voi olla jatkuva valituksen aihe, kuten tällä palstalla on!

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin kieli kouluaineena ei maksa yhtään sen enempää kuin mikään muu kieli. Tämä johtuu siitä, että kaikilla opettajilla on vähintään kaksi opetettavaa kieltä.

Se taas, että joku väittää, että "kaksikielisyys maksaa liikaa", kuvastaa suurta ymmärryksen puutetta yhteiskunnan toiminnasta. Jos maassa on vaikkapa neljä kieltä (Sveitsi), niin on selvää, että palvelujen tuottaminen maksaa kaikille kieliryhmille. Mutta yhteiskunta on rakennettu niin, että tämä asia hoidetaan. Ei perusoikeudet kansalaisille voi olla jatkuva valituksen aihe, kuten tällä palstalla on!

Lue lisää

Ruotsin opettaminen ei tosiaan maksa enempää kuin minkään muunkaan kielen mutta siitä saatava hyöty on nolla sillö avoimia työpaikkoja missä ruotsia tarvitaan on 5.5%, tämä on aika lähelle sama määrä kuin suomenruotsalaisia on. Miksi siis suomenkielisille opetetaan ruotsia? Ei ainakaan työllsistymisen takia. 😂

Anonyymi kirjoitti:

Tähänkin tabuun olisi jo syytä koskea. Perustettava työryhmä kiireellisesti.
Useimpiin lainsäädännön muutoksiin riittää eduskunnan yksinkertainen äänienemmistö.

Pakkoruotsi-tabu ja muka-kaksikielisyystabu syyniin. Näin pitää tehdä, jos työllisyys, taloudellinen kasvu ja sen tuoma hyvinvointi todella kiinnostaa. Onhan tietysti muitakin muutostarpeita, mutta tämä on helppo toteuttaa. Ei rakettitiedettä.

Iso luuta tuulemaan. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito ja pakkoruotsi joutavat jo historiaan. Sieltä löytyy rahaa asuntopulaan, vanhusten hoitoon, tiet kuntoon jne.
Muutakin korjattavaa on, mutta pakkoruotsista on helpointa aloittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Iso luuta tuulemaan. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito ja pakkoruotsi joutavat jo historiaan. Sieltä löytyy rahaa asuntopulaan, vanhusten hoitoon, tiet kuntoon jne.
Muutakin korjattavaa on, mutta pakkoruotsista on helpointa aloittaa.

Lue lisää

wappusatanen ja ärkoopeen taantumukselliset voimat mahdollistivat rinteen-marinin häpeähallituksen, joka ei tule jäämään pitkäikäiseksi

kivaahan se on, kun raha kasvaa ruotsinkielisille puussa

Anonyymi kirjoitti:

kivaahan se on, kun raha kasvaa ruotsinkielisille puussa

eihän ne suojatyöpaikoissaan tiedä.oikeista töistä,mitään

Anonyymi kirjoitti:

eihän ne suojatyöpaikoissaan tiedä.oikeista töistä,mitään

keinotekoinen kaksikielisyys on se rahapuu

Anonyymi kirjoitti:

Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito jyrsii ja on jyrsinyt valtavia summia verovaroista ja yritysten katteista koko itsenäisyyden ajan. Nhkyisellä verokertymällä monet yhteiskunnan tarjoamat palvelut toimivat huonosti.
. Kaikki kahdella kielellä, valtion ja kuntien hallinto, entiset lääninhallitukset, nyk. aluehallintovirastot, Kela, julkinen liikenne, oikeuslaitos, sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, kaavakkeet, käännökset, jne karttoihin ja katukyltteihin saakka.
Todellisia kustannuksia ei pystytä aivan luotettavasti edes arvioimaan.
. Lisäksi tulee suppeamman kielivarannon seurausvaikutuksena saamatta jääneet vientitulot.
. Vapaavalinnaisella ruotsilla pystyy täyttämään ruotsin kielen tarpeen, jopa kaksikielisten määrä riittää siihen. Ja onhan meillä ruotsinkieliset yliopistokorkeakoulut ja ruotsinkieliset kiintiöt Helsingin yliopistossa mm. lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
TODELLA olisi toivottavaa ottaa asia tarkasteluun. Se on ollut tabu.

Lue lisää

"Se on ollut tabu."

Joku voisi kysyä asiasta oikeusministeriltä vaikka eduskunnassa.
Että mitkä ovat RKP:n perustelut ruotsin kielen ylivertaisuudelle.
Tai kääntäen, mitkä ovat suomenruotsalaisuuden heikkoudet, että näitä täytyy jeesata joka mutkassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin kieli kouluaineena ei maksa yhtään sen enempää kuin mikään muu kieli. Tämä johtuu siitä, että kaikilla opettajilla on vähintään kaksi opetettavaa kieltä.

Se taas, että joku väittää, että "kaksikielisyys maksaa liikaa", kuvastaa suurta ymmärryksen puutetta yhteiskunnan toiminnasta. Jos maassa on vaikkapa neljä kieltä (Sveitsi), niin on selvää, että palvelujen tuottaminen maksaa kaikille kieliryhmille. Mutta yhteiskunta on rakennettu niin, että tämä asia hoidetaan. Ei perusoikeudet kansalaisille voi olla jatkuva valituksen aihe, kuten tällä palstalla on!

Lue lisää

"Ruotsin kieli kouluaineena ei maksa yhtään sen enempää kuin mikään muu kieli. Tämä johtuu siitä, että kaikilla opettajilla on vähintään kaksi opetettavaa kieltä."


Yksinkertaiselle ihmiselle tämä voi toki perustelu ollakin.

Mutta jos asiaa yhtään ajattelee eteenpäin, nämä kaksi kieltä voisivat olla vaikka saksa ja portugali.
Tai saksa ja ranska.
Tai espanja ja venäjä.
Tai mitä vaan muuta.

Pakkoruotsi kaventaa myös kielten opettajien kielipääomaa.

Anonyymi kirjoitti:

Iso luuta tuulemaan. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito ja pakkoruotsi joutavat jo historiaan. Sieltä löytyy rahaa asuntopulaan, vanhusten hoitoon, tiet kuntoon jne.
Muutakin korjattavaa on, mutta pakkoruotsista on helpointa aloittaa.

Lue lisää

Hallitus todennäköisesti kaatuu tai koalitiota muutetaan ja tehdään ministerivaihdoksia. Nyt on toivoa, että kielirasistinen RKP joutuu ulos. Kristilliset tilalle, jos silppupuoluetta edes tarvitaan eduskunnan enemmistön varmistamiseksi. Myös koko Vas.liitto joutaa samaan romukoppaan vihakirjoittelijoittensa ja tappolistojen laatijoiden kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Hallitus todennäköisesti kaatuu tai koalitiota muutetaan ja tehdään ministerivaihdoksia. Nyt on toivoa, että kielirasistinen RKP joutuu ulos. Kristilliset tilalle, jos silppupuoluetta edes tarvitaan eduskunnan enemmistön varmistamiseksi. Myös koko Vas.liitto joutaa samaan romukoppaan vihakirjoittelijoittensa ja tappolistojen laatijoiden kanssa.

Lue lisää

Saa nähdä montako puoluetta tulee välikysymykseen mukaan. Kepu saisi lisäpisteitä, jos vetäisi johtopäätökset heti.

räkäpää kirjoitti:

"Ruotsin kieli kouluaineena ei maksa yhtään sen enempää kuin mikään muu kieli. Tämä johtuu siitä, että kaikilla opettajilla on vähintään kaksi opetettavaa kieltä."


Yksinkertaiselle ihmiselle tämä voi toki perustelu ollakin.

Mutta jos asiaa yhtään ajattelee eteenpäin, nämä kaksi kieltä voisivat olla vaikka saksa ja portugali.
Tai saksa ja ranska.
Tai espanja ja venäjä.
Tai mitä vaan muuta.

Pakkoruotsi kaventaa myös kielten opettajien kielipääomaa.

Lue lisää

Todellinen kaventaja on pyhä pakkoENGLANTI!

Anonyymi kirjoitti:

Saa nähdä montako puoluetta tulee välikysymykseen mukaan. Kepu saisi lisäpisteitä, jos vetäisi johtopäätökset heti.

Koronan takia saattaa tulla suuria taloudellisia menetyksiä. Turhista ja haitallisista keinotekoisen kaksikielisyyden suorista kuluista on helppo luopua. Säästyy paljon rahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Todellinen kaventaja on pyhä pakkoENGLANTI!

Englanti on valittu.
Se on tarpeellinen.
Se valitaan vapaaehtoisesti.

Ruotsi on pakkopaskaa.
Siksi se unohtuu parissa vuodessa.

Siksi sitä pakotetaan opiskelemaan joka koulutusasteella uudestaan ja uudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Iso luuta tuulemaan. Keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpito ja pakkoruotsi joutavat jo historiaan. Sieltä löytyy rahaa asuntopulaan, vanhusten hoitoon, tiet kuntoon jne.
Muutakin korjattavaa on, mutta pakkoruotsista on helpointa aloittaa.

Lue lisää

Pakkoruotsin poiston positiiviset vaikutukset alkaisivat näkyä nopeasti ja merkittävä kumuloituva taloudellinen hyöty viimeistään kymmenessä vuodessa, puhumattakaan positiivisista henkisistä vaikutuksista.
Viennin kasvun seurauksena myös jättimäisen valtion velan maksu onnistuisi helpommin ilman mittavia leikkauksia.
On harmi, että edellisen hallituksen opetusministeri Grahn-Laasonen sai kieroiltua pakkoruotsin jo kuudennelle luokalle. Aikaisemmin pakkoruotsi aloitettiin viimeistään seitsemännellä luokalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin kieli kouluaineena ei maksa yhtään sen enempää kuin mikään muu kieli. Tämä johtuu siitä, että kaikilla opettajilla on vähintään kaksi opetettavaa kieltä.

Se taas, että joku väittää, että "kaksikielisyys maksaa liikaa", kuvastaa suurta ymmärryksen puutetta yhteiskunnan toiminnasta. Jos maassa on vaikkapa neljä kieltä (Sveitsi), niin on selvää, että palvelujen tuottaminen maksaa kaikille kieliryhmille. Mutta yhteiskunta on rakennettu niin, että tämä asia hoidetaan. Ei perusoikeudet kansalaisille voi olla jatkuva valituksen aihe, kuten tällä palstalla on!

Lue lisää

"Kaikilla opettajilla on vähintään kaksi opetettavaa kieltä"
Näin on vain muodolilisesti pätevillä, päätoimisilla opettajilla ja lehtoreilla.
Peruskoulun puolella on yhä alemman yliopistotutkinnon suorittaneita, hum.kandeja, joiden pätevyys ei riitä pitkän kielen opettajaksi.
Mutta jos ruotsin maisterin kakkoskieli - se alempi arvosana, on saksa, ranska, venäjä tai espanja, jopa suurissa kouluissa niitä ei aina ruotsin opeille riitä. Täytyy vaan tyytyä pakkoruotsiin. Englanti kakkoskielenä työllistäisi paremmin, jos tunteja on tarjolla.
Englannin maisterit opettavat englantia ja pitävät niistä kiinni, mutta saattavat ottaa kielitaitonsa ylläpitämiseksi lisäksi ylitunteina sivukieltään, jos se on saksa, venäjä, ranska tai espanja.
Opettajat opettavat pakkoruotsia vain, jois heillä ei ole muuta mahdollisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

keinotekoinen kaksikielisyys on se rahapuu

Niistä pidoista riittää murusia myös päivystävälle svekoTrollille

Nämä taloudelliset realiteetit iskee silmille ja kansalaisten kukkaroille heti koronasta selvittyämme. Keinotekoisesti ylläpidetty muka-kaksikielisyys pakkoruotsittamisineen on hulluutta ja taloudellisesti kestämätöntä.

Anonyymi kirjoitti:

Nämä taloudelliset realiteetit iskee silmille ja kansalaisten kukkaroille heti koronasta selvittyämme. Keinotekoisesti ylläpidetty muka-kaksikielisyys pakkoruotsittamisineen on hulluutta ja taloudellisesti kestämätöntä.

Lue lisää

On aika putsata pois turha muka-kaksikielisyyden edellyttämä hallintohöttö, myös pakkoruotsi pois. Vapaavalintaisena ruotsi on ok.

Anonyymi kirjoitti:

On aika putsata pois turha muka-kaksikielisyyden edellyttämä hallintohöttö, myös pakkoruotsi pois. Vapaavalintaisena ruotsi on ok.

Järki käteen. Kaksinkertainen, kahdella kielellä pyörivä hallintohöttö alas. Kyllä ne ruotsinkieliset suojatyöpaikkojen haltijat piankin työllistyisivät, kun ikäluokat ovat alkaneet pienentyä. Sillä välin voi nauttia raittiista ilmasta ja vaikkapa käydä onkikalassa.

Anonyymi kirjoitti:

Koronan takia saattaa tulla suuria taloudellisia menetyksiä. Turhista ja haitallisista keinotekoisen kaksikielisyyden suorista kuluista on helppo luopua. Säästyy paljon rahaa.

Lue lisää

Hallitus sai lkoronaviruksen takia lisäaikaa ja säälipisteitä. Syksyllä viimeistään kolahtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Koronan takia saattaa tulla suuria taloudellisia menetyksiä. Turhista ja haitallisista keinotekoisen kaksikielisyyden suorista kuluista on helppo luopua. Säästyy paljon rahaa.

Lue lisää

Hallitus sai lisäaikaa koronatilanteen takia.
Senkö takia ensi alkuun lepsuiltiin, että korona pääsisi irti? Saatiin pakkolait. Hallitus vihatili-Li Anderssonia myöten pääsi päättämään ohi virkamiesten ja eduskunnan.

Ja miten voisimme edes odottaa, että vientiapu tulisi kouluista, kun nykykoululaiset eivät viitsi eivätkä jaksa lukea kieliä ollenkaan! Kielten opetusta on helpotettu vuosi vuodelta, ja valinnaisten kielten luku ja kirjoittaminen on sen myötä romahtanut. Nyt oppilas hädin tuskin selviää englannin kokeesta.

1980-90-luvuilla peruskoulussa 50% luki valinnaista kieltä!

Jopas vitsin lohkaisit - korkeintaan puhelinkeskuksen tai pikkusihteerikön tasoa .
Kynnys lähteä noille potentiaalisille markkinoille on usein ollut liian korkea. Kyllä suuryritykset ovat hankkineet paikallisia agentteja esim ranskankielisestä Belgiassa jo 1970-luvulla.
Tietämäni tapaukset ovat jääneet näpertelyksi. Suuret markkinat Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ym. romaanisten kielten alueille ovat paljolti tavoittamatta.
Nokiankaan Ranskasta (A.lucent) tekemän yritysoston sovittaminen konserniin ja hyödyntäminen ei oikein tahdo mennä putkeen...Sujuva kommunikointi useammalla tasolla ei ole haitaksi.
Ranskassa, Espanjassa ja monissa muissa maissa sujuvan englannin käyttö on hieman ongelmallista monesta syystä ja yksi konkreettinen vaikeus on se, että esim. englanninkieliset filmit ja TV-ohjelmat äänitetään päälle kotimaisella kielellä. Englantia siis ei kuule tarpeeksi kielitaidon ylläpitämiseksi ja hiomiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Jopas vitsin lohkaisit - korkeintaan puhelinkeskuksen tai pikkusihteerikön tasoa .
Kynnys lähteä noille potentiaalisille markkinoille on usein ollut liian korkea. Kyllä suuryritykset ovat hankkineet paikallisia agentteja esim ranskankielisestä Belgiassa jo 1970-luvulla.
Tietämäni tapaukset ovat jääneet näpertelyksi. Suuret markkinat Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ym. romaanisten kielten alueille ovat paljolti tavoittamatta.
Nokiankaan Ranskasta (A.lucent) tekemän yritysoston sovittaminen konserniin ja hyödyntäminen ei oikein tahdo mennä putkeen...Sujuva kommunikointi useammalla tasolla ei ole haitaksi.
Ranskassa, Espanjassa ja monissa muissa maissa sujuvan englannin käyttö on hieman ongelmallista monesta syystä ja yksi konkreettinen vaikeus on se, että esim. englanninkieliset filmit ja TV-ohjelmat äänitetään päälle kotimaisella kielellä. Englantia siis ei kuule tarpeeksi kielitaidon ylläpitämiseksi ja hiomiseksi.

Lue lisää

Globalisaation myötä saamme jatkuvasti eri kielten osaajia. Tilanne on muuttunut "neuvostoajoista". Meillä on käytettävissä kaikki se potentiaali, mikä maahamme tulee.

Myös Espanjan kaltaisissa maissa valikoituvat ne tyypit vientiyrityksiin, jotka hallitsevat eri kieliä. Espanjassa alkaa olla väestöä, joka on kouluttanut lapsensa myös kielten osaajiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Globalisaation myötä saamme jatkuvasti eri kielten osaajia. Tilanne on muuttunut "neuvostoajoista". Meillä on käytettävissä kaikki se potentiaali, mikä maahamme tulee.

Myös Espanjan kaltaisissa maissa valikoituvat ne tyypit vientiyrityksiin, jotka hallitsevat eri kieliä. Espanjassa alkaa olla väestöä, joka on kouluttanut lapsensa myös kielten osaajiksi.

Lue lisää

"... Espanjassa alkaa olla väestöä, joka on kouluttanut lapsensa myös kielten osaajiksi."
- Tosiasia on se, että edes harvat lääkäritkään pystyvät puhumaan ja ymmärtämään englantia riittävän hyvin. Paikalle kutsutaan, usein joku nuorempi kollega, jolta auttava englannin taito löytyy, mutta sitäkin potilaan todennäköisesti pitää avittaa espanjalla (minä tiedän).
- Tietysti useimmissa maailman maissa löytyy myös niitä, jotka hallitsevat englannin hyvin.
- Romaanisilla kielialueilla on harvakseen menestyviä suomalaisia yrityksiä. Kerro yksi? Edes elintarvikkeiden kohdalla näin ei ole, kun samaan aikaan esim. tanskalaiset maitotaloustuotteet kuormittavat kauppojen hyllyjä. ja näin ollut vuosikymmeniä. - No jotain sellua ja eucalyptysviljelmiä...bulkkitavaraa
- Pakkoruotsi tulee kalliiksi monella tavalla, turha muuta väittää.

Anonyymi kirjoitti:

Jopas vitsin lohkaisit - korkeintaan puhelinkeskuksen tai pikkusihteerikön tasoa .
Kynnys lähteä noille potentiaalisille markkinoille on usein ollut liian korkea. Kyllä suuryritykset ovat hankkineet paikallisia agentteja esim ranskankielisestä Belgiassa jo 1970-luvulla.
Tietämäni tapaukset ovat jääneet näpertelyksi. Suuret markkinat Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ym. romaanisten kielten alueille ovat paljolti tavoittamatta.
Nokiankaan Ranskasta (A.lucent) tekemän yritysoston sovittaminen konserniin ja hyödyntäminen ei oikein tahdo mennä putkeen...Sujuva kommunikointi useammalla tasolla ei ole haitaksi.
Ranskassa, Espanjassa ja monissa muissa maissa sujuvan englannin käyttö on hieman ongelmallista monesta syystä ja yksi konkreettinen vaikeus on se, että esim. englanninkieliset filmit ja TV-ohjelmat äänitetään päälle kotimaisella kielellä. Englantia siis ei kuule tarpeeksi kielitaidon ylläpitämiseksi ja hiomiseksi.

Lue lisää

Ja silti suomalaisten pitäsi opiskella ehdottomasti pyhää pakkoenglantia ranskan ja espanjan sijaan. Nytkin vika on aina muissa kuin kielitaidottomissa (pelkkää pakkoneglantia) suomalaisissa.

Anonyymi kirjoitti:

Globalisaation myötä saamme jatkuvasti eri kielten osaajia. Tilanne on muuttunut "neuvostoajoista". Meillä on käytettävissä kaikki se potentiaali, mikä maahamme tulee.

Myös Espanjan kaltaisissa maissa valikoituvat ne tyypit vientiyrityksiin, jotka hallitsevat eri kieliä. Espanjassa alkaa olla väestöä, joka on kouluttanut lapsensa myös kielten osaajiksi.

Lue lisää

Kielten, tällä ilmeisesti tarkoitetaan taasen vain ja ainoastaan pyhää pakkoenglantia sillä minkään muun kielen osaaminenhan ei ole kielitaitoa perussuomalaiselle, vain pyhä pakkoenglanti on merkittävää.

Anonyymi kirjoitti:

"... Espanjassa alkaa olla väestöä, joka on kouluttanut lapsensa myös kielten osaajiksi."
- Tosiasia on se, että edes harvat lääkäritkään pystyvät puhumaan ja ymmärtämään englantia riittävän hyvin. Paikalle kutsutaan, usein joku nuorempi kollega, jolta auttava englannin taito löytyy, mutta sitäkin potilaan todennäköisesti pitää avittaa espanjalla (minä tiedän).
- Tietysti useimmissa maailman maissa löytyy myös niitä, jotka hallitsevat englannin hyvin.
- Romaanisilla kielialueilla on harvakseen menestyviä suomalaisia yrityksiä. Kerro yksi? Edes elintarvikkeiden kohdalla näin ei ole, kun samaan aikaan esim. tanskalaiset maitotaloustuotteet kuormittavat kauppojen hyllyjä. ja näin ollut vuosikymmeniä. - No jotain sellua ja eucalyptysviljelmiä...bulkkitavaraa
- Pakkoruotsi tulee kalliiksi monella tavalla, turha muuta väittää.

Lue lisää

PakkoENGLANTI tulee kalliiksi monella tavalla, turha muuta väittää!!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Ja silti suomalaisten pitäsi opiskella ehdottomasti pyhää pakkoenglantia ranskan ja espanjan sijaan. Nytkin vika on aina muissa kuin kielitaidottomissa (pelkkää pakkoneglantia) suomalaisissa.

Lue lisää

pakkoruotsi on ongelma, ei vapaavalintainen englanti. pakkoruotsi rajaa muiden kielten valintamahdollisuuksia, ja lisäksi koulussa pitää oppia muutakin kuin kieliä

Anonyymi kirjoitti:

Jopas vitsin lohkaisit - korkeintaan puhelinkeskuksen tai pikkusihteerikön tasoa .
Kynnys lähteä noille potentiaalisille markkinoille on usein ollut liian korkea. Kyllä suuryritykset ovat hankkineet paikallisia agentteja esim ranskankielisestä Belgiassa jo 1970-luvulla.
Tietämäni tapaukset ovat jääneet näpertelyksi. Suuret markkinat Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ym. romaanisten kielten alueille ovat paljolti tavoittamatta.
Nokiankaan Ranskasta (A.lucent) tekemän yritysoston sovittaminen konserniin ja hyödyntäminen ei oikein tahdo mennä putkeen...Sujuva kommunikointi useammalla tasolla ei ole haitaksi.
Ranskassa, Espanjassa ja monissa muissa maissa sujuvan englannin käyttö on hieman ongelmallista monesta syystä ja yksi konkreettinen vaikeus on se, että esim. englanninkieliset filmit ja TV-ohjelmat äänitetään päälle kotimaisella kielellä. Englantia siis ei kuule tarpeeksi kielitaidon ylläpitämiseksi ja hiomiseksi.

Lue lisää

kerro yksi?

Anonyymi kirjoitti:

"... Espanjassa alkaa olla väestöä, joka on kouluttanut lapsensa myös kielten osaajiksi."
- Tosiasia on se, että edes harvat lääkäritkään pystyvät puhumaan ja ymmärtämään englantia riittävän hyvin. Paikalle kutsutaan, usein joku nuorempi kollega, jolta auttava englannin taito löytyy, mutta sitäkin potilaan todennäköisesti pitää avittaa espanjalla (minä tiedän).
- Tietysti useimmissa maailman maissa löytyy myös niitä, jotka hallitsevat englannin hyvin.
- Romaanisilla kielialueilla on harvakseen menestyviä suomalaisia yrityksiä. Kerro yksi? Edes elintarvikkeiden kohdalla näin ei ole, kun samaan aikaan esim. tanskalaiset maitotaloustuotteet kuormittavat kauppojen hyllyjä. ja näin ollut vuosikymmeniä. - No jotain sellua ja eucalyptysviljelmiä...bulkkitavaraa
- Pakkoruotsi tulee kalliiksi monella tavalla, turha muuta väittää.

Lue lisää

Nyt puhuimme viennistä, emme lääkärin pakeilla istumisesta. Yritykset palkkaavat vientiin aina kielitaitoisia ihmisiä, sekä meillä että Espanjassa.

On eri asia, osaako keski-ikäinen keskiverto espanjalainen englantia sujuvasti. Espanjassa on santsattu kielten opetukseen viimeisen 10 vuoden aikana rajusti, ja tulokset alkavat vähitellen näkyä. Yhä useampi nuori osaa jo englantia hyvin.

Me Suomessa olemme silti valovuosien päässä kielten osaamisessa, kun vertaa vaikkapa juuri Espanjaan ja Ranskaan. Ja meillä on aina santsattu monipuoliseen kielten osaamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ja miten voisimme edes odottaa, että vientiapu tulisi kouluista, kun nykykoululaiset eivät viitsi eivätkä jaksa lukea kieliä ollenkaan! Kielten opetusta on helpotettu vuosi vuodelta, ja valinnaisten kielten luku ja kirjoittaminen on sen myötä romahtanut. Nyt oppilas hädin tuskin selviää englannin kokeesta.

1980-90-luvuilla peruskoulussa 50% luki valinnaista kieltä!

Lue lisää

Tuota..... miten sen nyt ilmaisisi, yli puolet ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi. Prosenttiosuus on kasvanut vuosikymmenien myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt puhuimme viennistä, emme lääkärin pakeilla istumisesta. Yritykset palkkaavat vientiin aina kielitaitoisia ihmisiä, sekä meillä että Espanjassa.

On eri asia, osaako keski-ikäinen keskiverto espanjalainen englantia sujuvasti. Espanjassa on santsattu kielten opetukseen viimeisen 10 vuoden aikana rajusti, ja tulokset alkavat vähitellen näkyä. Yhä useampi nuori osaa jo englantia hyvin.

Me Suomessa olemme silti valovuosien päässä kielten osaamisessa, kun vertaa vaikkapa juuri Espanjaan ja Ranskaan. Ja meillä on aina santsattu monipuoliseen kielten osaamiseen.

Lue lisää

Meillä on liki 50 vuotta vaikeutettu tärkeiden maailmankielten opiskelua. Romaanisten kielten vähäinen osaaminen näkyy ko. kielialueille suuntautuvan vientikaupan vaatimattomissa tuloksissa jopa Euroopassa.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä on liki 50 vuotta vaikeutettu tärkeiden maailmankielten opiskelua. Romaanisten kielten vähäinen osaaminen näkyy ko. kielialueille suuntautuvan vientikaupan vaatimattomissa tuloksissa jopa Euroopassa.

Lue lisää

Jopa tanskalaisia maitotaloustuotteita näkyy joka paikassa. Näin on ollut monta vuosikymmentä.

Anonyymi kirjoitti:

Jopa tanskalaisia maitotaloustuotteita näkyy joka paikassa. Näin on ollut monta vuosikymmentä.

muka-kaksikielisyys on tullut kalliiksi

Anonyymi kirjoitti:

Meillä on liki 50 vuotta vaikeutettu tärkeiden maailmankielten opiskelua. Romaanisten kielten vähäinen osaaminen näkyy ko. kielialueille suuntautuvan vientikaupan vaatimattomissa tuloksissa jopa Euroopassa.

Lue lisää

Totta, pyhä pakkoenglanti on kaventanut muiden kielten alaa jo 50 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

muka-kaksikielisyys on tullut kalliiksi

Korjaus: muka kansainvälisyys l. pyhä pakkoenglanti on tullut kalliiksi.

Anonyymi kirjoitti:

pakkoruotsi on ongelma, ei vapaavalintainen englanti. pakkoruotsi rajaa muiden kielten valintamahdollisuuksia, ja lisäksi koulussa pitää oppia muutakin kuin kieliä

Älä viitsi jankata, ku. 100% prosenttia peruskoululaisista lukee englantia, niin pitäisi olla sinullekin varsin selvää mikä kieli kaventaa valintamahdollisuuksia ja haittaa muiden kielten opiskelua: pyhä pakkoenglanti.

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi jankata, ku. 100% prosenttia peruskoululaisista lukee englantia, niin pitäisi olla sinullekin varsin selvää mikä kieli kaventaa valintamahdollisuuksia ja haittaa muiden kielten opiskelua: pyhä pakkoenglanti.

Lue lisää

Pakkoruotsista on haittaa. Vapaavalintaiselle suomenruotsille löytyy perusteita. Englanti on suosituin valinnainen kieli, koska sen hyödyt tiedetään. Vanhemmat ja koululaiset haluavat varmistaa ainakin tällä hetkellä tärkeimmän maailmankielen osaamisen.
Mikäli Suomessa olisi vapaa kielivalinta, saksan, ranskan tai venäjän saattaisi 1. vieraana kielenä aloittaa ehkä muutama kymmenen prosenttia koululaisista, kun englanninkin ehtisi silti vielä oppia, ja ehkä lyhyt ruotsin oppimääräkin voisi kiinnostaa näiden jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsista on haittaa. Vapaavalintaiselle suomenruotsille löytyy perusteita. Englanti on suosituin valinnainen kieli, koska sen hyödyt tiedetään. Vanhemmat ja koululaiset haluavat varmistaa ainakin tällä hetkellä tärkeimmän maailmankielen osaamisen.
Mikäli Suomessa olisi vapaa kielivalinta, saksan, ranskan tai venäjän saattaisi 1. vieraana kielenä aloittaa ehkä muutama kymmenen prosenttia koululaisista, kun englanninkin ehtisi silti vielä oppia, ja ehkä lyhyt ruotsin oppimääräkin voisi kiinnostaa näiden jälkeen.

Lue lisää

Mitähän kieliä tämän pitkän matematiikan yo:n pitäsi valita lisää:

Hän kirjoitti äidinkielen, pitkän matematiikan, lyhyen saksan, lyhyen venäjän, fysiikan, kemian, pitkän ruotsin, pitkän englannin, terveystiedon, psykologian, maantiedon ja biologian.

Suomen lukioissa kyllä pystyy kirjoittamaan ( riippuu lukiosta) aika monta kieltä jos on kykyä, halua ja riittävän ahkera! Nykyoppilaistahan on melkein suurin osa laiskoja ja saamattomia kun sometus pilaa heidän opiskelunsa kun älykänny on melkein kasvanut kiinni sormiin.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsista on haittaa. Vapaavalintaiselle suomenruotsille löytyy perusteita. Englanti on suosituin valinnainen kieli, koska sen hyödyt tiedetään. Vanhemmat ja koululaiset haluavat varmistaa ainakin tällä hetkellä tärkeimmän maailmankielen osaamisen.
Mikäli Suomessa olisi vapaa kielivalinta, saksan, ranskan tai venäjän saattaisi 1. vieraana kielenä aloittaa ehkä muutama kymmenen prosenttia koululaisista, kun englanninkin ehtisi silti vielä oppia, ja ehkä lyhyt ruotsin oppimääräkin voisi kiinnostaa näiden jälkeen.

Lue lisää

Useimmat todennäköisesti valitsisivat tuon "lyhyen ruotsin oppimäärän" sijaan jonkin maailmankielen, mutta se olisi siis oma valinta.
Jos vapaa kielivalinta toteutettaisiin, kannattaisi myös harkita mahdollisuutta korvata tuo kolmas peruskoulun valinnainen kieli esim. teknisen työn, kotitalouden, käsityön, taideaineiden tai taloustiedon kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota..... miten sen nyt ilmaisisi, yli puolet ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi. Prosenttiosuus on kasvanut vuosikymmenien myötä.

Nyt et selvästikään tiedä, mistä puhut. Meillä nimenomaan YO-kirjoittajien määrät ovat romahtaneet lyhyissä KIELISSÄ n. 15 vuodessa. Se, että YO-kiirjoittajia on enemmän, ei ole vaikuttanut asiaan.

Ja kun peruskoulussa 1980-90-luvuilla peräti 50% luki kolmea kieltä, niin nyt itse lukiossa tuo luku on reilusti alle 50%!

Eli huonoa kohti on menty, ja edelleen kieliaktiivit kieltäytyvät näkemästä syytä muualla kuin "pakkoruotsissa". Mikään logiikka ei tue sitä, että "pakkoruotsi" olisi syyllinen, kun luvut ovat olleet korkeimmillaan silloin, kun kielten luku on ollut vaativinta.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt et selvästikään tiedä, mistä puhut. Meillä nimenomaan YO-kirjoittajien määrät ovat romahtaneet lyhyissä KIELISSÄ n. 15 vuodessa. Se, että YO-kiirjoittajia on enemmän, ei ole vaikuttanut asiaan.

Ja kun peruskoulussa 1980-90-luvuilla peräti 50% luki kolmea kieltä, niin nyt itse lukiossa tuo luku on reilusti alle 50%!

Eli huonoa kohti on menty, ja edelleen kieliaktiivit kieltäytyvät näkemästä syytä muualla kuin "pakkoruotsissa". Mikään logiikka ei tue sitä, että "pakkoruotsi" olisi syyllinen, kun luvut ovat olleet korkeimmillaan silloin, kun kielten luku on ollut vaativinta.

Lue lisää

Tuolla edellä juuri kirjoitin, että yli puolet ikäluokasta saa valkolakin. Siinä on siis monenlaista lahjakkuusreserviä, jos nyt tämä rautalangasta väännetty malli parantaisi luetun ymmärtämistä?
Siis yli puolet ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi. Kyllä se jossain näkyy. Se näkyy.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt et selvästikään tiedä, mistä puhut. Meillä nimenomaan YO-kirjoittajien määrät ovat romahtaneet lyhyissä KIELISSÄ n. 15 vuodessa. Se, että YO-kiirjoittajia on enemmän, ei ole vaikuttanut asiaan.

Ja kun peruskoulussa 1980-90-luvuilla peräti 50% luki kolmea kieltä, niin nyt itse lukiossa tuo luku on reilusti alle 50%!

Eli huonoa kohti on menty, ja edelleen kieliaktiivit kieltäytyvät näkemästä syytä muualla kuin "pakkoruotsissa". Mikään logiikka ei tue sitä, että "pakkoruotsi" olisi syyllinen, kun luvut ovat olleet korkeimmillaan silloin, kun kielten luku on ollut vaativinta.

Lue lisää

Tuo kieliaktiivin väittämä pakkoruotsin haitallisesta vaikutuksesta on helposti kumottavissa:

Nykyoppilaiden laiskuus näkyy selvästi tilastoissa: vuonna 2006 lyhyen saksan kirjoittajia oli 4006 kpl, vuonna 2015 enää 1350 ja vuonna 2020 vain 1191. Samoin lyhyen ranskan osalta 2006 oli 2327 kirjoittajaa ja 2015 enää 904 ja vuonna 2020 vain 597. Lyhyen espanjan osalta on sama kehitys: vuonna 2011 oli 1331 kirjoittajaa ja vuonna 2020 vain 700. Saamattomuus ja laiskuus on lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa, mennään siitä missä aita on matalin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla edellä juuri kirjoitin, että yli puolet ikäluokasta saa valkolakin. Siinä on siis monenlaista lahjakkuusreserviä, jos nyt tämä rautalangasta väännetty malli parantaisi luetun ymmärtämistä?
Siis yli puolet ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi. Kyllä se jossain näkyy. Se näkyy.

Lue lisää

Jos vielä selventäisin. Yhä suurempi osa ikäluokasta on kirjoittanut ylioppilaaksi, pitkään jo yli puolet. 1960-luvulla muistaakseni vain 20% ikäluokasta sai valkolakin. On siinä suuri muutos.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kieliaktiivin väittämä pakkoruotsin haitallisesta vaikutuksesta on helposti kumottavissa:

Nykyoppilaiden laiskuus näkyy selvästi tilastoissa: vuonna 2006 lyhyen saksan kirjoittajia oli 4006 kpl, vuonna 2015 enää 1350 ja vuonna 2020 vain 1191. Samoin lyhyen ranskan osalta 2006 oli 2327 kirjoittajaa ja 2015 enää 904 ja vuonna 2020 vain 597. Lyhyen espanjan osalta on sama kehitys: vuonna 2011 oli 1331 kirjoittajaa ja vuonna 2020 vain 700. Saamattomuus ja laiskuus on lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa, mennään siitä missä aita on matalin.

Lue lisää

Pakkoruotsifennomaani tuskin on itse pitkän matikan lukija. Jos hän olisi , hän tajuaisi, että "pakkoruotsi" ei ole voinut vähentää halukkuutta kielten opiskeluun, koska meillä oli pari vuosikymmentä sitten vaativammat kieliopinnot, ja silti kaikkia kieliä luetiin enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän kieliä tämän pitkän matematiikan yo:n pitäsi valita lisää:

Hän kirjoitti äidinkielen, pitkän matematiikan, lyhyen saksan, lyhyen venäjän, fysiikan, kemian, pitkän ruotsin, pitkän englannin, terveystiedon, psykologian, maantiedon ja biologian.

Suomen lukioissa kyllä pystyy kirjoittamaan ( riippuu lukiosta) aika monta kieltä jos on kykyä, halua ja riittävän ahkera! Nykyoppilaistahan on melkein suurin osa laiskoja ja saamattomia kun sometus pilaa heidän opiskelunsa kun älykänny on melkein kasvanut kiinni sormiin.

Lue lisää

Näyttää paljolta, mutta et taida tuntea lukiota.
Noista luettelemistasi aineista iso osa sisältyy reaalin kokeeseen. Ajallisesti tuon kielivalikoiman kirjoittaminen pitkän matematiikan ohella harvemmin onnistuu kolmannen lukiovuoden kevään kuluessa., paitsi jos viettää kesät kesäyliopistossa tai kesälukiossa tai kirjoittaa osan aineista vasta syksyllä tai seuraavana vuonna.
Pitkän matematiikan kirjoittaneilla on kiire valmistautua lääkiksen, teknillisen korkeakoulun, ekonomistiopintojen ym. pääsykokeisiin. Fiksuimmat selvittävät lukion kolmessa vuodessa eivätkä halua jäädä roikkumaan enää seuraavaksi syksyksi, neljäksi vuodeksi tai ylikin.
Suomea on kritisoitu siitä, että yliopistotutkinnot suoritetaan useimpia länsimaita korkeammassa iässä. Siitäkin voimme osittain kiittää pakkoruotsia ja virkatutkintoruotsia.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsifennomaani tuskin on itse pitkän matikan lukija. Jos hän olisi , hän tajuaisi, että "pakkoruotsi" ei ole voinut vähentää halukkuutta kielten opiskeluun, koska meillä oli pari vuosikymmentä sitten vaativammat kieliopinnot, ja silti kaikkia kieliä luetiin enemmän.

Lue lisää

Turhaa nimitellä. Kannatan vapaavalintaista ruotsia, kuten enemmistö suomalaisista, myös monet ruotsinkieliset. Olen kirjoittanut pitkän matematiikan, samoin koko lähipiirini kahdessa polvessa.
Olenkin nyt muutaman kerran tällä palstalla yrittänyt tuoda esille laajan matematiikan fysiikka, kemia, suurta työmäärää ja sitä, miten hankalaa ja joskus täysin ylivoimaista on mahduttaa tuntikehykseen kolmatta, saatika neljättä vierasta kieltä enää lukion keski-loppuvaiheessa.
- Kyllä sen kolmannen vieraan kielen, esim. tynkäranskan tai tynkäsaksan voi kirjoittaa, mutta viittä laudaturia koristaa silloin todennäköisesti magna tai sitäkin heikompi arvosana
Tämä nyt tuskin menee jakeluusi, kun et ole eläissäsi laudaturia nähnytkään, saatika matematiikan laudaturia. Se ei valitettavasti mene edes monien opetusviranomaisten ja päättävien poliitikkojen jakeluun. Tunnetusti heillä harvemmin on pitkän matematiikan ylioppilasarvosanaa, vaikka muuten olisi halua tehdä parastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt et selvästikään tiedä, mistä puhut. Meillä nimenomaan YO-kirjoittajien määrät ovat romahtaneet lyhyissä KIELISSÄ n. 15 vuodessa. Se, että YO-kiirjoittajia on enemmän, ei ole vaikuttanut asiaan.

Ja kun peruskoulussa 1980-90-luvuilla peräti 50% luki kolmea kieltä, niin nyt itse lukiossa tuo luku on reilusti alle 50%!

Eli huonoa kohti on menty, ja edelleen kieliaktiivit kieltäytyvät näkemästä syytä muualla kuin "pakkoruotsissa". Mikään logiikka ei tue sitä, että "pakkoruotsi" olisi syyllinen, kun luvut ovat olleet korkeimmillaan silloin, kun kielten luku on ollut vaativinta.

Lue lisää

Toistan. Kun enemmistö ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi, se samalla tarkoittaa, että yhä suurempi prosentuaalinen ja absoluuttinen määrä heistä joutuu menemään kevyintä reittiä.
Sanotaan sitä nyt vaikka lahjakkuuden laajemmaksi kirjoksi.
Lisäksi pakkoruotsin tuntien vastahakoinen ja passiivinen ilmapiiri helposti leviää muihinkin aineisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Turhaa nimitellä. Kannatan vapaavalintaista ruotsia, kuten enemmistö suomalaisista, myös monet ruotsinkieliset. Olen kirjoittanut pitkän matematiikan, samoin koko lähipiirini kahdessa polvessa.
Olenkin nyt muutaman kerran tällä palstalla yrittänyt tuoda esille laajan matematiikan fysiikka, kemia, suurta työmäärää ja sitä, miten hankalaa ja joskus täysin ylivoimaista on mahduttaa tuntikehykseen kolmatta, saatika neljättä vierasta kieltä enää lukion keski-loppuvaiheessa.
- Kyllä sen kolmannen vieraan kielen, esim. tynkäranskan tai tynkäsaksan voi kirjoittaa, mutta viittä laudaturia koristaa silloin todennäköisesti magna tai sitäkin heikompi arvosana
Tämä nyt tuskin menee jakeluusi, kun et ole eläissäsi laudaturia nähnytkään, saatika matematiikan laudaturia. Se ei valitettavasti mene edes monien opetusviranomaisten ja päättävien poliitikkojen jakeluun. Tunnetusti heillä harvemmin on pitkän matematiikan ylioppilasarvosanaa, vaikka muuten olisi halua tehdä parastaan.

Lue lisää

Kouluissa kiinnostus vapaaehtoisen kielten lukuun on vähentynyt kautta linjan, peruskoulusta asti. Yhtä harvempi kirjoittaa siksi lyhyen kielen. Syy tähän on mm. se, että ei edes välttämättä ymmärretä sitä, mistä kielitaito syntyy. Se syntyy pitkäjänteisestä opiskelusta, ei siitä, että lukee yhden kurssin vaikkapa ranskaa lukiossa. Tai lopettaa peruskoulussa aloitetun saksan tykkänään, kun huomaa, että lukiossa ei voikaan enää lorvia, kuten peruskoulussa. On tehtävä töitä.

Mitä tulee kirjoituksiin, niin niiden jako eri lukuvuosille juuri mahdollistaa monen kielen kirjoittamisen. Jotkut aloittavat urakan jo viimeisen lukiovuoden syksyllä, eli etuajassa.

Anonyymi kirjoitti:

Toistan. Kun enemmistö ikäluokasta kirjoittaa ylioppilaaksi, se samalla tarkoittaa, että yhä suurempi prosentuaalinen ja absoluuttinen määrä heistä joutuu menemään kevyintä reittiä.
Sanotaan sitä nyt vaikka lahjakkuuden laajemmaksi kirjoksi.
Lisäksi pakkoruotsin tuntien vastahakoinen ja passiivinen ilmapiiri helposti leviää muihinkin aineisiin.

Lue lisää

Taitaa se laiskuuden syy olla pikemminkin pakkoenglannissa.

Anonyymi kirjoitti:

Näyttää paljolta, mutta et taida tuntea lukiota.
Noista luettelemistasi aineista iso osa sisältyy reaalin kokeeseen. Ajallisesti tuon kielivalikoiman kirjoittaminen pitkän matematiikan ohella harvemmin onnistuu kolmannen lukiovuoden kevään kuluessa., paitsi jos viettää kesät kesäyliopistossa tai kesälukiossa tai kirjoittaa osan aineista vasta syksyllä tai seuraavana vuonna.
Pitkän matematiikan kirjoittaneilla on kiire valmistautua lääkiksen, teknillisen korkeakoulun, ekonomistiopintojen ym. pääsykokeisiin. Fiksuimmat selvittävät lukion kolmessa vuodessa eivätkä halua jäädä roikkumaan enää seuraavaksi syksyksi, neljäksi vuodeksi tai ylikin.
Suomea on kritisoitu siitä, että yliopistotutkinnot suoritetaan useimpia länsimaita korkeammassa iässä. Siitäkin voimme osittain kiittää pakkoruotsia ja virkatutkintoruotsia.

Lue lisää

Pikemminkin pyhää pakkoenglantia.

Anonyymi kirjoitti:

Useimmat todennäköisesti valitsisivat tuon "lyhyen ruotsin oppimäärän" sijaan jonkin maailmankielen, mutta se olisi siis oma valinta.
Jos vapaa kielivalinta toteutettaisiin, kannattaisi myös harkita mahdollisuutta korvata tuo kolmas peruskoulun valinnainen kieli esim. teknisen työn, kotitalouden, käsityön, taideaineiden tai taloustiedon kanssa.

Lue lisää

Niinpä, pyhään pakkoenglantiisi ei saa missään tapauksessa koskea eikä mikään kieli saa muodostaa sille todellista uhkaa, siksipä "vapaa kielivalinta" l. pakkoenglantia kaikille.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsista on haittaa. Vapaavalintaiselle suomenruotsille löytyy perusteita. Englanti on suosituin valinnainen kieli, koska sen hyödyt tiedetään. Vanhemmat ja koululaiset haluavat varmistaa ainakin tällä hetkellä tärkeimmän maailmankielen osaamisen.
Mikäli Suomessa olisi vapaa kielivalinta, saksan, ranskan tai venäjän saattaisi 1. vieraana kielenä aloittaa ehkä muutama kymmenen prosenttia koululaisista, kun englanninkin ehtisi silti vielä oppia, ja ehkä lyhyt ruotsin oppimääräkin voisi kiinnostaa näiden jälkeen.

Lue lisää

Älä viitsi jankata, ku. 100% prosenttia peruskoululaisista lukee englantia, niin pitäisi olla sinullekin varsin selvää mikä kieli kaventaa valintamahdollisuuksia ja haittaa muiden kielten opiskelua: pyhä PAKKOENGLANTI ja täydellinen haluttomuus puuttua tuohon jalustalle nostettuun "ihmekieleen".

Anonyymi kirjoitti:

Älä viitsi jankata, ku. 100% prosenttia peruskoululaisista lukee englantia, niin pitäisi olla sinullekin varsin selvää mikä kieli kaventaa valintamahdollisuuksia ja haittaa muiden kielten opiskelua: pyhä PAKKOENGLANTI ja täydellinen haluttomuus puuttua tuohon jalustalle nostettuun "ihmekieleen".

Lue lisää

Yli puolet pienenevistä ikäluokista saa valkolakin.
Moni menee varmuuden vuoksi lukioon, jos 16-17 vuotiaana ei vielä osaa päättää, mitä haluaa tehdä "isona". Motivaatio panostaa moniin kieliin ja matematiikkaan ei silloin välttämättä ole kovin korkea ja pakkoruotsi on jo rajannut valinnan mahdollisuuksia.
Lukio-opiskelu saattaa muutenkin olla jaksamisen rajoilla, varsinkin jos joutuu käymään opiskelun lomassa ilta- ja/tai viikonlopputöissä ja tietysti myös kesälomat.
Kuten edellä yritin tuoda esille, ilmeisesti huonolla menestyksellä, myös pitkän matematiikan opiskelijoiden suuri työtaakka ja tuntikehys tekevät usein mahdottomaksi panostaa useampaan tärkeään maailmankieleen. Pakkoruotsi on jo peruskoulussa rajoittanut sitä mahdollisuutta.
Matematiikkaan on panostettava, koska pitkän matematiikan arvosana ja osaaminen tulevat vaikuttamaan tulevaisuuteen ratkaisevasti. Se valinta on pakko tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt puhuimme viennistä, emme lääkärin pakeilla istumisesta. Yritykset palkkaavat vientiin aina kielitaitoisia ihmisiä, sekä meillä että Espanjassa.

On eri asia, osaako keski-ikäinen keskiverto espanjalainen englantia sujuvasti. Espanjassa on santsattu kielten opetukseen viimeisen 10 vuoden aikana rajusti, ja tulokset alkavat vähitellen näkyä. Yhä useampi nuori osaa jo englantia hyvin.

Me Suomessa olemme silti valovuosien päässä kielten osaamisessa, kun vertaa vaikkapa juuri Espanjaan ja Ranskaan. Ja meillä on aina santsattu monipuoliseen kielten osaamiseen.

Lue lisää

Lääkäreillä yleensä jos kellä aivokapasiteetti riittäisi myös kielten oppimiseen. Aiemmin mainitsemani seikat vaikuttavat kuitenkin esim. englannin käytännön taitoon. Kuka tahansa oppii, mutta vain puhumalla ja kuulemalla kieltä jatkuvasti luonnollisissa yhteyksissä sen myös hallitsee ja kieli pysyy aktiivisena.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän kieliä tämän pitkän matematiikan yo:n pitäsi valita lisää:

Hän kirjoitti äidinkielen, pitkän matematiikan, lyhyen saksan, lyhyen venäjän, fysiikan, kemian, pitkän ruotsin, pitkän englannin, terveystiedon, psykologian, maantiedon ja biologian.

Suomen lukioissa kyllä pystyy kirjoittamaan ( riippuu lukiosta) aika monta kieltä jos on kykyä, halua ja riittävän ahkera! Nykyoppilaistahan on melkein suurin osa laiskoja ja saamattomia kun sometus pilaa heidän opiskelunsa kun älykänny on melkein kasvanut kiinni sormiin.

Lue lisää

Mikä svekofanaatikkoa niin masentaa ja kyynistää?
Ei ruotsin maikasta tietysti ole kivaa olla vuodesta toiseen oppilaiden lattialuuttuna, noin henkisessä mielessä.

Anonyymi kirjoitti:

Lääkäreillä yleensä jos kellä aivokapasiteetti riittäisi myös kielten oppimiseen. Aiemmin mainitsemani seikat vaikuttavat kuitenkin esim. englannin käytännön taitoon. Kuka tahansa oppii, mutta vain puhumalla ja kuulemalla kieltä jatkuvasti luonnollisissa yhteyksissä sen myös hallitsee ja kieli pysyy aktiivisena.

Lue lisää

Aivokapasiteetti ei tässä ole se olennainen asia. Vähemmilläkin lahjoilla pystytään lukemaan 3 vierasta kieltä koulussa, tästä on meillä Suomessa valtavasti esimerkkejä.

Espanjassa ongelmana oli pitkään surkea, ammattitaidoton kieltenopetus. Tähän herättiin n. 10 vuotta sitten ja alkoi kielten oppimiseen santsaaminen.

Mitä tulee lääkäreihin, niin lääkärien luulisi oppivat englannin ammattinsa myötä, kun kongressit ym. ovat usein englanniksi. Mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Espanjassa on lääkäreitä, jotka eivät osaa englantia. Toki espanja on iso kielialue.

Anonyymi kirjoitti:

Aivokapasiteetti ei tässä ole se olennainen asia. Vähemmilläkin lahjoilla pystytään lukemaan 3 vierasta kieltä koulussa, tästä on meillä Suomessa valtavasti esimerkkejä.

Espanjassa ongelmana oli pitkään surkea, ammattitaidoton kieltenopetus. Tähän herättiin n. 10 vuotta sitten ja alkoi kielten oppimiseen santsaaminen.

Mitä tulee lääkäreihin, niin lääkärien luulisi oppivat englannin ammattinsa myötä, kun kongressit ym. ovat usein englanniksi. Mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Espanjassa on lääkäreitä, jotka eivät osaa englantia. Toki espanja on iso kielialue.

Lue lisää

Ei ne kongressit pelkästään vaan nuo tenttikirjat ovat yleensä englanniksi esim :Gray's Anatomy: The Anatomical Basis of Clinical Practice

Jo ei osaa englantia tarpeeksi niin on vaikeuksia suoriutua noista tenteistä kunnolla! Samoin nuo tenttikirjat ovat mat luonnontieteellisessä englanniksi ( fysiikka, kemi aetc).

Anonyymi kirjoitti:

Jopa tanskalaisia maitotaloustuotteita näkyy joka paikassa. Näin on ollut monta vuosikymmentä.

Tanskalaisia maitotaloustuotteita ostetaan ympäri maailmaa ja myös Euroopan romaanisten kielten maissa. Niin, ja ruotsalaista näkkileipää löytyy kanssa. Suomalaista ei näy missään.
Näissä pohjoismaissa ei lueta pakkoruotsia, vaan keskitytään maailmankieliin. Ja tulokset näkyvät. Englannin lisäksi opetussuunnitelmaan mahtuu saksaa, ranskaa, espanjaa ym.

Anonyymi kirjoitti:

Kouluissa kiinnostus vapaaehtoisen kielten lukuun on vähentynyt kautta linjan, peruskoulusta asti. Yhtä harvempi kirjoittaa siksi lyhyen kielen. Syy tähän on mm. se, että ei edes välttämättä ymmärretä sitä, mistä kielitaito syntyy. Se syntyy pitkäjänteisestä opiskelusta, ei siitä, että lukee yhden kurssin vaikkapa ranskaa lukiossa. Tai lopettaa peruskoulussa aloitetun saksan tykkänään, kun huomaa, että lukiossa ei voikaan enää lorvia, kuten peruskoulussa. On tehtävä töitä.

Mitä tulee kirjoituksiin, niin niiden jako eri lukuvuosille juuri mahdollistaa monen kielen kirjoittamisen. Jotkut aloittavat urakan jo viimeisen lukiovuoden syksyllä, eli etuajassa.

Lue lisää

Moni ruotsin opettaja on hankkinut myöhemmin esim. saksan, ranskan tai venäjän opetuksen minimivaatimukset täyttävän pätevyyden kesäyliopistossa ja/tai yliopiston kielikeskuksen kautta. Sillä suullisen kielitaidon tasolla ei pärjää ko. maissa. Ääntäminenkin voi olla vähän sinne päin.
Kun ruotsin opettaja opettaa myös muuta kieltä, oppilaiden passiivisuus ja vastahankainen suhtautuminen seuraa mukana. Lisämausteena saattaa tulla opettajan epävarma olo todellisen osaamisensa suhteen opettajan oppaista huolimatta (sisältää harjoitusten oikeat vastaukset).

Anonyymi kirjoitti:

Aivokapasiteetti ei tässä ole se olennainen asia. Vähemmilläkin lahjoilla pystytään lukemaan 3 vierasta kieltä koulussa, tästä on meillä Suomessa valtavasti esimerkkejä.

Espanjassa ongelmana oli pitkään surkea, ammattitaidoton kieltenopetus. Tähän herättiin n. 10 vuotta sitten ja alkoi kielten oppimiseen santsaaminen.

Mitä tulee lääkäreihin, niin lääkärien luulisi oppivat englannin ammattinsa myötä, kun kongressit ym. ovat usein englanniksi. Mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Espanjassa on lääkäreitä, jotka eivät osaa englantia. Toki espanja on iso kielialue.

Lue lisää

Miksi lääkärin pitäisi osata pyhää pakkoenglantia?

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne kongressit pelkästään vaan nuo tenttikirjat ovat yleensä englanniksi esim :Gray's Anatomy: The Anatomical Basis of Clinical Practice

Jo ei osaa englantia tarpeeksi niin on vaikeuksia suoriutua noista tenteistä kunnolla! Samoin nuo tenttikirjat ovat mat luonnontieteellisessä englanniksi ( fysiikka, kemi aetc).

Lue lisää

Pahaksi on siis päästetty englannin kielen ja kulttuurin ylivalta Suomessa, Nyt olisi nopean korjausliikkeen aika.

Anonyymi kirjoitti:

Tanskalaisia maitotaloustuotteita ostetaan ympäri maailmaa ja myös Euroopan romaanisten kielten maissa. Niin, ja ruotsalaista näkkileipää löytyy kanssa. Suomalaista ei näy missään.
Näissä pohjoismaissa ei lueta pakkoruotsia, vaan keskitytään maailmankieliin. Ja tulokset näkyvät. Englannin lisäksi opetussuunnitelmaan mahtuu saksaa, ranskaa, espanjaa ym.

Lue lisää

"Näissä pohjoismaissa ei lueta pakkoruotsia, vaan keskitytään maailmankieliin."

Muissa pohjoismaissa keskitytään vain pyhään pakkoenglantiin, ihan niinkuin Suomessakin.

" Ja tulokset näkyvät. Englannin lisäksi opetussuunnitelmaan mahtuu saksaa, ranskaa, espanjaa ym."

Niin näkyvät, nuo maailmankielesi ovat lähinnä maahanmuuttajien hallussa, toisin kuin Suomessa, jossa ei ole maahanmuuttajia koska pyhä pakkoenglanti.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi lääkärin pitäisi osata pyhää pakkoenglantia?

Kuule, kun pakollisella suomenruotsilla, saatika rannikkoruotsilla, ei pärjää kunnolla missään. Suomenruotsi ei kuulosta ruotsilta ollenkaan. Kuka edes Ruotsissa viitsii sitä kuunnella muutamaa sanaa enempää? Yliopistojen oppikirjatkin ovat suurelta osin englanninkielisiä, paitsi tietysti ruotsin oppikirjat.

Anonyymi kirjoitti:

Kuule, kun pakollisella suomenruotsilla, saatika rannikkoruotsilla, ei pärjää kunnolla missään. Suomenruotsi ei kuulosta ruotsilta ollenkaan. Kuka edes Ruotsissa viitsii sitä kuunnella muutamaa sanaa enempää? Yliopistojen oppikirjatkin ovat suurelta osin englanninkielisiä, paitsi tietysti ruotsin oppikirjat.

Lue lisää

Et vastannut kysymykseen vaan rupesit höyryämään ruotsinkielisistä.

Miksi yliopistojen oppikirjat eivät ole suurelta osin suomenkielisiä?

Miksi hyväksyt suomenkielen käyttöalan jatkuvan kaventumisen?

Anonyymi kirjoitti:

Et vastannut kysymykseen vaan rupesit höyryämään ruotsinkielisistä.

Miksi yliopistojen oppikirjat eivät ole suurelta osin suomenkielisiä?

Miksi hyväksyt suomenkielen käyttöalan jatkuvan kaventumisen?

Lue lisää

Suomi on niin pieni kielialue, että englanninkielisten oppikirjojen kääntämiseen ei ole taloudellisia mahdolllisuuksia. Lisäksi tiede kehittyyy koko ajan, joten oppimateriaaleja täytyy päivittää. Kirjat vanhenevat nopeasti, täytyisi taas kääntää ja tehdä uusia painoksia.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on niin pieni kielialue, että englanninkielisten oppikirjojen kääntämiseen ei ole taloudellisia mahdolllisuuksia. Lisäksi tiede kehittyyy koko ajan, joten oppimateriaaleja täytyy päivittää. Kirjat vanhenevat nopeasti, täytyisi taas kääntää ja tehdä uusia painoksia.

Lue lisää

Raha siis ratkaisee, hyväksyt siis nuukuuttasi suomenkielen hävityksen?

Anonyymi kirjoitti:

Kuule, kun pakollisella suomenruotsilla, saatika rannikkoruotsilla, ei pärjää kunnolla missään. Suomenruotsi ei kuulosta ruotsilta ollenkaan. Kuka edes Ruotsissa viitsii sitä kuunnella muutamaa sanaa enempää? Yliopistojen oppikirjatkin ovat suurelta osin englanninkielisiä, paitsi tietysti ruotsin oppikirjat.

Lue lisää

Minä olen pärjännyt aina kouluruotsillani Ruotsissa. Myös norjalaisten kanssa pärjään, he kun ymmärtävät minua (minä en tosin aina heitä).

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän kieliä tämän pitkän matematiikan yo:n pitäsi valita lisää:

Hän kirjoitti äidinkielen, pitkän matematiikan, lyhyen saksan, lyhyen venäjän, fysiikan, kemian, pitkän ruotsin, pitkän englannin, terveystiedon, psykologian, maantiedon ja biologian.

Suomen lukioissa kyllä pystyy kirjoittamaan ( riippuu lukiosta) aika monta kieltä jos on kykyä, halua ja riittävän ahkera! Nykyoppilaistahan on melkein suurin osa laiskoja ja saamattomia kun sometus pilaa heidän opiskelunsa kun älykänny on melkein kasvanut kiinni sormiin.

Lue lisää

Todennäköiseti kävi lukiota yli kolme vuotta. Mahtaako valmistua korkeakoulusta alle 40-vuotiaana?

Anonyymi kirjoitti:

PakkoENGLANTI tulee kalliiksi monella tavalla, turha muuta väittää!!!!!

Svekotrolli kritisoi muka-pakkoenglantia. Pakkoruotsi on, ei pakkoenglantia. Ketä svekotrolli uskoo huijaavansa?

Anonyymi kirjoitti:

Kouluissa kiinnostus vapaaehtoisen kielten lukuun on vähentynyt kautta linjan, peruskoulusta asti. Yhtä harvempi kirjoittaa siksi lyhyen kielen. Syy tähän on mm. se, että ei edes välttämättä ymmärretä sitä, mistä kielitaito syntyy. Se syntyy pitkäjänteisestä opiskelusta, ei siitä, että lukee yhden kurssin vaikkapa ranskaa lukiossa. Tai lopettaa peruskoulussa aloitetun saksan tykkänään, kun huomaa, että lukiossa ei voikaan enää lorvia, kuten peruskoulussa. On tehtävä töitä.

Mitä tulee kirjoituksiin, niin niiden jako eri lukuvuosille juuri mahdollistaa monen kielen kirjoittamisen. Jotkut aloittavat urakan jo viimeisen lukiovuoden syksyllä, eli etuajassa.

Lue lisää

Pakkoruotsi on pois muista, tärkeistä kielistä.

Anonyymi kirjoitti:

Svekotrolli kritisoi muka-pakkoenglantia. Pakkoruotsi on, ei pakkoenglantia. Ketä svekotrolli uskoo huijaavansa?

Ketä luulet huijaavasi noilla läpinäkyvillä svekotteluillasi?

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsi on pois muista, tärkeistä kielistä.

Niin on pakkoenglantikin, vieläpä suuremmassa määrin.

Anonyymi kirjoitti:

PakkoENGLANTI tulee kalliiksi monella tavalla, turha muuta väittää!!!!!

Englannin suosio vapaavalintaisena harmittaa sinua, koska sinulta puuttuu pätevyys opettaa englantia. Kateus kaivertaa. Joudut opettamaan pakkoruotsia.
Jokainen kielten opettaja opettaa pakkoruotsia vain, jos muiden kielten opetustunteja ei omalle kohdalle riitä tarpeeksi.
Minä tiedän.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän kieliä tämän pitkän matematiikan yo:n pitäsi valita lisää:

Hän kirjoitti äidinkielen, pitkän matematiikan, lyhyen saksan, lyhyen venäjän, fysiikan, kemian, pitkän ruotsin, pitkän englannin, terveystiedon, psykologian, maantiedon ja biologian.

Suomen lukioissa kyllä pystyy kirjoittamaan ( riippuu lukiosta) aika monta kieltä jos on kykyä, halua ja riittävän ahkera! Nykyoppilaistahan on melkein suurin osa laiskoja ja saamattomia kun sometus pilaa heidän opiskelunsa kun älykänny on melkein kasvanut kiinni sormiin.

Lue lisää

Suomen lukioissa syrjitään laajan matematiikan fysiikan opiskeloijoita. Työmäärä on aivan omaa luokkaansa. Siihen vielä useimmille hyödytön pakkoruotsi päälle, joka vie aikaa myös tärkeämmistä ja suositummista kielistä.
Svekomaanien manipuloimien opetusviranomaisten toimet tähtäävät kielitynkiin pitkän matematiikan lukijoihin. Lisäksi moni vaihtaa pitkän matematiikan lyhyen matematiikan oppimäärään kesken lukion. Liian raskaaaksi koettu ja joskus käytännössä jopa mahdoton tuntikehys ja opetuksen järjestäminen johtaa näihin päätöksiin.
Opetusviranomaisten keskuudessa elää edelleen myytti siitä, että kielellisesti lahjakas ei voi olla hyvä matematiikassa. Vielä vaarallisempi on kuvitelma siitä, että matemaattisesti lahjakas ei voi olla hyvä kielissä. Nämä asenteet ovat syvällä takaraivossa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on niin pieni kielialue, että englanninkielisten oppikirjojen kääntämiseen ei ole taloudellisia mahdolllisuuksia. Lisäksi tiede kehittyyy koko ajan, joten oppimateriaaleja täytyy päivittää. Kirjat vanhenevat nopeasti, täytyisi taas kääntää ja tehdä uusia painoksia.

Lue lisää

Siitä on jo aikaa. Yliopistossa tärkein pääaineeni peruskurssin oppikirja oli englanninkielinen, jotain 500 sivua. Ylempään yliopistotutkintoon ei ruotsia tarvinnut ollenkaan.

Nimenomaan. Varaa meillä on kieliin ja monissa kunnissa olisi varaa tarjota enemmänkin kieliä, kuin mitä ne tarjoavat. Kyse on tahtotilasta. Kyse on usein siitä, että ei arvosteta kielten oppimista. Kunnat eroavat tässä toisistaan. Fiksu kunta ymmärtää satsata nuorten kielitaitoon.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan. Varaa meillä on kieliin ja monissa kunnissa olisi varaa tarjota enemmänkin kieliä, kuin mitä ne tarjoavat. Kyse on tahtotilasta. Kyse on usein siitä, että ei arvosteta kielten oppimista. Kunnat eroavat tässä toisistaan. Fiksu kunta ymmärtää satsata nuorten kielitaitoon.

Lue lisää

Pakkoruotsiin verrattuna mikä tahansa muu satsaus on viisasta.

Anonyymi kirjoitti:

Pakkoruotsiin verrattuna mikä tahansa muu satsaus on viisasta.

Pakkoruotsista puhuminen ei ole ylipäätään viisasta maassa jonka suurin ongelma on pyhä pakkoenglanti.

Englanninkielisiä alle 1% Suomessa.

Silti arkemme on täysin pakkoenglannin kyllästyttämää, Ylemmässä koulutuksessa ja työelämässä suomenkieli on jo täysin toissijaisessa asemassa, samoin mediassa.

Ajatelkaa, ennenkuin on myöhäistä!!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Englanninkielisiä alle 1% Suomessa.

Silti arkemme on täysin pakkoenglannin kyllästyttämää, Ylemmässä koulutuksessa ja työelämässä suomenkieli on jo täysin toissijaisessa asemassa, samoin mediassa.

Ajatelkaa, ennenkuin on myöhäistä!!!!!

Lue lisää

Siksi 1. kieleksi kannattaa ottaa muu kuin englanti. Näin oppii varmimmin kaksi kieltä. Fiksu tekee näin.

Anonyymi kirjoitti:

Englanninkielisiä alle 1% Suomessa.

Silti arkemme on täysin pakkoenglannin kyllästyttämää, Ylemmässä koulutuksessa ja työelämässä suomenkieli on jo täysin toissijaisessa asemassa, samoin mediassa.

Ajatelkaa, ennenkuin on myöhäistä!!!!!

Lue lisää

Englanti on tieteen, talouden ja poliittisen vaikutusvallan ykköskieli. Siksi olisi tyhmää olla opiskelematta sitä. Ainakin korkeasti koulutetut puhuvat englantia vähintään auttavasti ympäri maailman.
Pakkoruotsilla ei tee juuri mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Englanti on tieteen, talouden ja poliittisen vaikutusvallan ykköskieli. Siksi olisi tyhmää olla opiskelematta sitä. Ainakin korkeasti koulutetut puhuvat englantia vähintään auttavasti ympäri maailman.
Pakkoruotsilla ei tee juuri mitään.

Lue lisää

"Englanti on tieteen, talouden ja poliittisen vaikutusvallan ykköskieli."

Yälle ongelmalle oliskin tehtävä jotain. Yhden kielen noin suuri ylivalta ei ole tervettä kehitystä. Englannin kielei ei ole mikään neutraali kieli, vaan sen käyttöön pakottaminen on valtapolitiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Englanti on tieteen, talouden ja poliittisen vaikutusvallan ykköskieli."

Yälle ongelmalle oliskin tehtävä jotain. Yhden kielen noin suuri ylivalta ei ole tervettä kehitystä. Englannin kielei ei ole mikään neutraali kieli, vaan sen käyttöön pakottaminen on valtapolitiikkaa.

Lue lisää

Buaaaaah! Johan taas leikkasi.
Svekotrolliko muuttaa pakkoruotsin tieteen, talouden ja poliittisen vaikutusvallan ykköskieleksi?

Suomi on taas valittu maailman onnellisimmaksi maaksi (Ylen uutinen tänään). Jospa sinäkin yrittäisit edes hetken keksiä Suomesta hyviä puolia.

Ilman muuta. Eihän ne opi, kun kaikki eivät ole oppineet edes monen sadan vuoden aikana.