Verenääni. Tulipa tuosta mieleen. Usein sitä ajattelee, että viimeisillä voimillaan huutaa Herran puoleen.
Sitten kun se sairauskohtaus tulee niin sitä ajattelee, kun ei vielä ole niin paha olla ja ajatukset ovat selvät, että varmaankin sitä uskovainen turvautuu Herraan tuskissaan, kun sydänkohtaus iskee tai aortta repeää.
Kun on hirveä tuska, sitä rukoilee "Herra auta"!!
Mutta mitä olen useammalta ihmiseltä kuullut, niin kun tuska iskee niin ajatukset sumenevat. Sitä menee kuin shokkiin eikä kykene ajattelemaan yhtään mitään.
On hyvä olla joka hetki valmiina.
Koskaan ei tiedä sitä viimeistä hetkeäkään.
Sitten kun se sairauskohtaus tulee niin sitä ajattelee, kun ei vielä ole niin paha olla ja ajatukset ovat selvät, että varmaankin sitä uskovainen turvautuu Herraan tuskissaan, kun sydänkohtaus iskee tai aortta repeää.
Kun on hirveä tuska, sitä rukoilee "Herra auta"!!
Mutta mitä olen useammalta ihmiseltä kuullut, niin kun tuska iskee niin ajatukset sumenevat. Sitä menee kuin shokkiin eikä kykene ajattelemaan yhtään mitään.
On hyvä olla joka hetki valmiina.
Koskaan ei tiedä sitä viimeistä hetkeäkään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.