Krivin toisen taistelun suomalaiset uhrit olivat lähes kaikki 3.Prikaatin sotilaita. Heistä sotapäiväkirja kirjoittaa:
"Koillisradan lohkolla 15.9 kaatuneina 0 4 10 ja haavoittuneina 0 5 22. (upseerit aliupseerit sotamiehet)
Vääräjärven lohkolla 15-18.9 kaatuneina 4 13 32 ja haavoittuneina 10 43 182"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3017703
Eli kaikkiaan: kaatuneita 63 ja haavoittuneina 262. Yhteensä 325.
Menehtyneiden tietokannan mukaan ajalla 15-18.9.42 menetti 3.Prikaati kuolleina 93 joista kaatuneita 73, haavoihinsa menehtyneitä 4, kadonneita ja kuolleiksi julistettuja 16.
Noiden kahden paikan lisäksi siis 10 sotilasta on kaatunut myös muualla tai sitten sotapäiväkirjasta on puuttunut joidenkin yksikköjen tietoja.
Hakemalla kaatumispaikaksi Krivi päästään 73 nimeen ja kaikki ovat 3.Prikaatin miehiä. Näyttää siis siltä että Krivin taisteluissa olisi menehtynyt vain noin 100 suomalaista sotilasta. 3.Prikaati itse arvioi vihollisen (etupäässä 289.Divisioona) tappioiksi ...
".... 1571 kaatunutta rintamalinjan välittömässä läheisyydessä. " Sotapäiväkirja jatkaa:
"Mitkä ovat olleet sen menetykset takamaastossa: tyk.asemissa, komentopaikoissa ja majoituspaikoissa, jonne oma tykistö ampui lukuisia tuli-iskuja, ei voida määritellä. Samoin ei ole ylläolevaan laskelmaan ole otettu huomioon niitä tappioita joita tykistömme aiheutti viholliselle jo ryhmittäytymisvaiheessa."
3.Prikaatia tukenut tykistä ampui 15-18.9.42 kaikkiaan 16 554 kenttätykin ammusta sekä krh 9 082 ammusta. Vihollisen tykistön kulutukseksi 3.Pr arvioi: 12100 kenttätykkien kranaattia ja 5700 krh-kranaattia. Raportin mukaan vihollisilla oli 15.syyskuuta suuret määrät ammuksia mutta se ei pystynyt jatkosssa tuomaan riittävästi ajoissa ammuksia joukkojensa tueksi.
Mitkä ovat olleet 289.Divisioonan ja sitä tukeneiden yhtymien sekä täydennysjoukkojen todelliset tappiot on kysymysmerkki. Luultavasti jälleen kerran suomalaiset ovat liioiteelleet kuolleiden määrää ja annettu lukema saattaa olla itseasiassa - kuten vuoden 1942 muista taisteluista on havaittu - suurinpiirtein kokonaistappioita kuvaava lukema. Esim. 1500-2000 kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Se olisikin noin 25-30% yhden jv-divisioonan tappioista ja taistelevien osien osalta yli puolet.
"Koillisradan lohkolla 15.9 kaatuneina 0 4 10 ja haavoittuneina 0 5 22. (upseerit aliupseerit sotamiehet)
Vääräjärven lohkolla 15-18.9 kaatuneina 4 13 32 ja haavoittuneina 10 43 182"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3017703
Eli kaikkiaan: kaatuneita 63 ja haavoittuneina 262. Yhteensä 325.
Menehtyneiden tietokannan mukaan ajalla 15-18.9.42 menetti 3.Prikaati kuolleina 93 joista kaatuneita 73, haavoihinsa menehtyneitä 4, kadonneita ja kuolleiksi julistettuja 16.
Noiden kahden paikan lisäksi siis 10 sotilasta on kaatunut myös muualla tai sitten sotapäiväkirjasta on puuttunut joidenkin yksikköjen tietoja.
Hakemalla kaatumispaikaksi Krivi päästään 73 nimeen ja kaikki ovat 3.Prikaatin miehiä. Näyttää siis siltä että Krivin taisteluissa olisi menehtynyt vain noin 100 suomalaista sotilasta. 3.Prikaati itse arvioi vihollisen (etupäässä 289.Divisioona) tappioiksi ...
".... 1571 kaatunutta rintamalinjan välittömässä läheisyydessä. " Sotapäiväkirja jatkaa:
"Mitkä ovat olleet sen menetykset takamaastossa: tyk.asemissa, komentopaikoissa ja majoituspaikoissa, jonne oma tykistö ampui lukuisia tuli-iskuja, ei voida määritellä. Samoin ei ole ylläolevaan laskelmaan ole otettu huomioon niitä tappioita joita tykistömme aiheutti viholliselle jo ryhmittäytymisvaiheessa."
3.Prikaatia tukenut tykistä ampui 15-18.9.42 kaikkiaan 16 554 kenttätykin ammusta sekä krh 9 082 ammusta. Vihollisen tykistön kulutukseksi 3.Pr arvioi: 12100 kenttätykkien kranaattia ja 5700 krh-kranaattia. Raportin mukaan vihollisilla oli 15.syyskuuta suuret määrät ammuksia mutta se ei pystynyt jatkosssa tuomaan riittävästi ajoissa ammuksia joukkojensa tueksi.
Mitkä ovat olleet 289.Divisioonan ja sitä tukeneiden yhtymien sekä täydennysjoukkojen todelliset tappiot on kysymysmerkki. Luultavasti jälleen kerran suomalaiset ovat liioiteelleet kuolleiden määrää ja annettu lukema saattaa olla itseasiassa - kuten vuoden 1942 muista taisteluista on havaittu - suurinpiirtein kokonaistappioita kuvaava lukema. Esim. 1500-2000 kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Se olisikin noin 25-30% yhden jv-divisioonan tappioista ja taistelevien osien osalta yli puolet.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onko tietoa Krivin ensimmäisestä taistelusta alkuvuonna 1942?
Krivin ensimmäinen taistelu Maaselällä oli selvästi verisempi kuin tämä toinen jossa puna-armeijan 289.Divisioonan pääosat tuhottiin pääosin tykistötulella.
Ensimmäisessä Krivin-Maaselän taistelussa oli 3.Prikaatin lisäksi mukana eteenkin JR 5 sekä vähemmässä määrin JR 35, JR 45. Sissipataljoona 2 otti myös osaa.
20.12.41-28.2.42 tappiot menehtyneinä:
3.Prikaati.......197
JR 5..................107
JR 35..................15
JR 45..................40
Sissip 2..............26
Kokonaistappiot ilmeisesti lähes 1000 miestä.
Krivin taisteluissa oli kaksi kiivaampaan vaihetta alkuvuonna 1942. Tammikuun alkupuolella pääasiassa taisteluissa oli JR 5 ja Sissipataljoona 2. Helmikuun alkupuolella puolestaan torjuntataisteluissa oli 3.Prikaati. Tämä helmikuun alkupuolen vaihe oli versin.
1-15. tammikuuta 1942 Sissipataljoonan miehiä kuoli 19 ja JR 5:n 64. Helmikuun alkupuoliskolla (1-14.2.42) menehtyi 3. Prikaatin miehiä 151.
Kaikenkaikkiaan 3.Prikaati kärsi ns. asemasotavuonna 1942 kaikista yksiköistä selvästi suurimmat tappiot: 487 kuollutta. Esim. vuonna 1944 Jatkosodan päättymiseen mennessä 15.Prikaatin miehiä kuoli 482, 20.Prikaatin 310, 21.Prikaatin 434, 19.Prikaatin 192. Vain muutama jv-rykmentti kärsi suuremmat tappiot 1944 kuin 3.Prikaati vuonna 1942.
Tässä on jälleen väite että yhtä suomalaista kaatunutta kohden kaatunut 15 vihollista. Ei pitäne paikkaansa.
Ei niin. Tarkkispoika tietää, että 30 on oikea luku!
Oli joitakin taisteluita joissa vihollisia kaatui jopa tuhatkunta mutta yhtään suomalaista ei kaatunut. Hyvin tyypillistä oli suhde 100.
Oli hienoa että käytiin nämä Krivin taistelut. Jos ei, niin tuskin olisi nyt itsenäistä Suomea. Sodanjohto tiesi tosiaan mitä teki.
Arvoitukseksi jää miksi puna-armeija ylipäätänsä ryhtyi hyökkäykseen tai sitten se miksei se tehnyt vastaavia hyökkäyksiä vuonna 1943. Kaikki sen neljä vuoden 1942 offensiivia (kaksi Krivillä, kelirikkohyökkäys, "vapuksi Kiestinkiin") epäonnistuivat ja johtivat suuriin tappioihin. Oliko pelkästään kyse estää se että Suomi demobilisoisi armeijansa? Suomen sodanjohdollahan oli tavoite siirtyä ns suojaprikaatijärjestelmään ja kotiuttaa kaikki paitsi nuoret ikäluokat.
Ns. kelirikkohyökkäyksillä oli tarkoituksena suojata Muurmannin rataa. Tosin se oli jo alkupäästä katkaistu, mutta suora yhteys Sorokasta Arkangelin rataan Obozerskajassa oli jo käytössä.
Kelirikkohyökkäystä Syvärillä on spekuloitu myös jopa jonkinlaiseksi harjoitukseksi
"Kelirikkohyökkäystä Syvärillä on spekuloitu myös jopa jonkinlaiseksi harjoitukseksi..."
Niin. Aika erikoisia sotaharjoituksia jossa aiheutetaan itselle noin 14 000 miehen tappiot. Painopistesuunnalla hyökännyt 114.divisioona kärsi suhteessa ehkä jopa suuremmat tappiot kuin Raatteen tiellä hyökännyt 44.motorisoitu divisioona.
Sellaista se kommunismi on. Selvästikin siinä johto suorastaan nauttiimurhaamisesta
Jsopa siis kutsuisimme testiksi tai kokeiluksi tai johdon harjoitukseksi?
Puna-armeijan motto oli: Meitä on 180 miljoonaa eikä kaatuneita lasketa.
isäni taisteli myös juuri 1942 keväthyökkäyksen aikana Syvärillä ja haavoittui. Se oli todella paha kelirikkoaika ja suomalaiset päästiin yllättämään. Kovin taisteluin asemat saatiin pidettyä. Venäläiset olivat kyllä tarkoin suunnitelleet asian, ei se ollut vahinko.
Olosuhteet olivat todella pahat liikkumiselle kun ei ollut kantavaa hankea vaan liejua joka paikassa, suot täynnä vettä ja tiet ajokelvottomia. Juoksuhaudatkin olivat veden vallassa. Mahtoi olla keljua olla siellä ampumassa hyökkääjiä ja samalla seistä polviin asti tai jopa vyötä myöten kylmässä vedessä.
En+usko+että+Venäjä+koskaan+pystyy+tekemään+Karjalasta+modernia+kehittyvää.+Siellä+asustelee+ikääntyvä+lähinnä+akkautuva+väestö.+Periferiaa.+Venäjällä+on+Moskova+&+Pietari+Potemkinin+kulissina+kun+99.9%+maasta+on+kuitenkin+aika+törkyistä.
Pappani taisteli sinisessä prikaatissa myös. Krivin taistelut oli kovat. "Prikaati Divisioonan löi" ryssän divisioona tuhottiin lähes täysin.
Krivin toinen taistelu syyskuussa 1942 osoittautuu aika pieneksi paikalliseksi yhteenotoksi. Tuossa vaiheessa puna-armeijan divisioonien ei enää kuulunut kuin 7000-8000 miestä ja tyypillinen 25%:n tappio jolla hyökkäys pysähtyy merkitsi hyökkääjälle vajaan 2000 miehen tappioista joista kaatuneita n. 400.
Tyypilliseen tapaan suomalaiset liioittelivat puna-armeijan tappioita.