Sovinistien omat siskot ja äidit

Mies on ollut aina heimokulttuureissa naisen yläpuolella, joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Roolien jakautuminen ei ollut suunniteltua, vaan se kehittyi itsestään luonnollisesti. Tämä alkuperäinen asetelma on kulkeutunut ihmisten geeneissä vuosituhansien läpi, kunnes päästiin tiettyyn pisteeseen, jossa yhteiskunnissa alkoi muodostua kitkaa mm. tyytymättömyyden herättyä. Tämä asenteiden yms. muutos alkoi voimistua ja oli vain ajan kysymys, kun alkoi syntyä naisliikkeitä, joiden tavoitteeksi muodostui mm. miesvallan murtaminen, jotta naisilla olisi enemmän mahdollisuuksia. Näin syntyi itseaiheutettu, tai keinotekoinen, miesten ja naisten välinen vastakkainasettelu.

Mitä enemmän yhteiskunta sivistyi, sitä enemmän nainen sai valtaa. Ja mitä enemmän nainen sai valtaa, sitä enemmän alkoi ilmaantua sukupuolten välistä kilpailua ja vihanpitoa. Enää ei ole ns. tasapainoista roolijakoa, vaan enemmän tai vähemmän asenteellisuutta ja itsekkyyttä, joka on seurausta halusta olla enemmän ja saada enemmän. Eikä ihme, että nämä naisasialiikkeet vähitellen muotoilivat sukupuolirooleista kirosanoja, sarkasmeja ja parodioita. "Vihollinen" oli lyötävä henkisesti, jotta oma vahvuus olisi tasaveroisempaa. Mutta valitettavasti se ei jäänyt tähän. Feminismiin muodostui radikaaleja piirteitä ja sen rinnalle muodostui naissovinismi. Tasa-arvopyrkimykset jalostui sukupuolisodaksi, joka näkyy tänäpäivänä eduskunnassa, työpaikoilla, kouluissa, perheissä, parisuhteissa, leikkikentillä jatkuvana kilpailuna. Kaikkein pahinta epätasa-arvohenkeä julistaa raivofemakkolesbot, joiden miesviha voi olla äärimmäisen rajua.

Olemme siis varsin tietoisia, millaisia ilmiöitä "tasa-arvo" -pyrkimykset ovat aiheuttaneet. Ongelmat ovat suurempia kuin mitä ne olisi alkuperäisessä asetelmassa. (Huom! tämä ei tarkoita esimerkiksi sitä, että naisen palkassa pitää näkyä sukupuolivähennys! Tai että mies saa pakottaa naisen vaikka väkivalloin hellan ääreen.)

Monesti tosiaan sovinistisissa perheissä naiset ovat alistettu heikompaan asemaan.

Tämä on usein perheen ns. macho-isän ja alistuvan bimbo-äidin perheissä todellisuutta.

Monesti näissä ns. macho-isän ja bimbo-äidin perheissä (jotka ovat usein islam-uskoisia perheitä) siskot ovat velijä alemmassa asemassa. Näissä perheissä veljet saavat kostaa tai pahoinpidellä siskoja , sillä ne ovat veljiä heikommassa asemassa.

Näitä tapauksia missä veljet ovat siskoja hierarkiassa korkeammalla kyllä esiintyy muuallakin kuin islam-perheissä, siis aivan tavallisissa valkoisissa suomalaisperheissä.

Tai feministien veljet ja isä...Yksi esimerkki: isä oli suurimman osan ajasta poissa ja kotona harvoin ollessaan makasi krapulassa ja lopulta deliriumissa nähden pikku-ukkoja. Joutui sitten mielisairaalaan ja lopulta hukkui kännissä. Isän isä lähti kiitää kun isä oli about 2. Äijää en ikinä tavannut. Äidin isä ajoi kännispäissään koko perheen lumihankeen useinkin. Että repikääs siitä tätä "perheenpää"-juttua. Jos naiset eivät monessa polvessa olisi hoitaneet niitä miestenkin töitä, niin mieron tielle olisi jouduttu. Veljeä/veljiä ei ole. Olenkin monesti miettinyt millainen mahdollinen veli olisi ollut ja mitä hän olisi ajatellut tästä kaikesta.