Vain puolisen vuotta ennen atomipommia...aivan käsittämätöntä.
Miksi rynnäkkökiväärit vasta 1944?
Anonyymi
3688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Sota on semmoista, -käsittämätöntä järjen valon hiipumista synkkyyden syliin.
Kehitykseen tarvittiin luovaa NL työnsankarin vahvaa ajattelua. Aikaisemmat luokkayhteiskunnat eivät saaneet aikaan kuin kivikirveitä ja jousipyssyjä.
Oliko Hugo Schmeisser todella N-liiton työn sankari?
Täällä ei voi kirjoittaa mitään saamatta vastaukseksi tuota typerää kommunisminvastaista valitusta. Muutama luonnehäiriöinen trolli purkaa tänne taistolaisista saamaansa traumaa ilmeisesti niin kauan kunnes kuolevat koneidensa ääreen. Yhtään järkevää keskustelu täällä ei voi käydä.
Jokseenkin tyhmää ja naurettavaa vuonna 2020, yli 50 vuotta taistolaisliikkeen nousun jälkeen, ja melkein 30 vuotta NL:n lakkaamisen jälkeen.
Mutta vastauksena kysymykseen: kyllä taisi sodan jälkeen olla. Joskin tosiaan rynnäkkökiväärin kehitti jo ennen sitä, kuten vihjaisitkin.
Oikea vastaus: Ei ollut. Häntä sai sotavankinakin "neuvostovastaisen" maineen, jonka takia hänet vapautettiin puoli vuotta myöhemmin kuin muut saksalaiset aseasiantuntijat.
Rynnkkökivääri ei ollut neuvosstoliittolainen keksintö. Saksalaiset keksivät sen ja ottivat käyttöön jo sodan aikana. Venäläisten rynnäkkökivääri tuli vasta pari vbuotta sodan jälkeen ja se oli paljossa kopio saksalaisten rynnäristä.
keneltä hugo smeisser kopioikassu ideansa , tsekeiltä? vai us ase pajoista ?
Ryssältä ei ole tullut KOSKAAN mitään hyvää suomelle ..hieman öljyä ja paska lada .....Jos olis "hyvä naapuri ,niin sehän antais karjalan ja toisen käsivarren takaisin ...sanokaapa suomen vitun ryssät miksi toveri paska ei anna näitä takaisin ...jos olette tosi kommareita ....te vaaditte ne takaisin... Tosin en luota teihin isänmaan pettureihin pätkääkään..........
Jalkaväkeä pidettiin halpana tykinruokana, ei sille viitsitty kummoisia työkaluja funtsia. Olihan koko jv-taktiikassa paljon muutakin takapajuista kuten Maxim-kk:lla ammuttava epäsuora tuli ym.
Ei pidetty, ja koko ajan etsittiin uutta. Neukku satsasi konepistooleihin! Vasta Saksa kehitti toimivan rynnäkkökiväärin!
Stg44 ei ollut toimiva, pääasiallinen tilaus oli tietenkin pst-aseille 1944. Springfield kivääri oli puoliautomaattina paljon parempi, koska piti osua myös, eikä tyhjän räiskimiseen ja lipastamiseen ollut aikaa.
Ai, Springfieldillä osui siis aina ? No on ollut hyvä kivääri se...
Springfield oli toimintavarma, sillä pystyi keskittymään tähtäämiseen. Ainut huolto oli kaasusylinterin tulpan avaus putsausta varten. Automaatti ei tarkoita sitä, mitä sinä luulet, että osuisi aina, oletko lastentarhasta..
StG-44 on käytössä edelleen, joten millä perusteilla voi väittää, ettei se olisi toimiva?
Ainakin entisessä Jugoslaviassa StG-44 oli pitkään käytössä, vaan onko vielä Balkanilla?
Tuotiinko sitä ollenkaan Suomeen?
StG 44 on edelleen täydessä työn touhussa Lähi-idässä, minne kulkeutuneet kappaleet ovat oletettavasti Venäjän vanhoja sotasaalisvarstoja, jotka on siis kipattu parhaiten maksaville tai poliittisesti mieluisimmille tahoille. Paremmat kaverit saavat Venäjältä tietysti Kalashnikoveja. ; )
StG 44:ää on tavattu, saatu sotasaaliiksi ja takavarikoitu ainakin Irakin sodissa sekä niin Libanonin kuin nyt vastikään Syyriankin sisällissodissa. Lähinnä siis terroristeilla ja "vapaustaistelijoilla" valtiollisilla tahoilla nykyään vähemmän.
Sen takia kalshnikovissa on eri lukko, ettei hylsy jää jumiin, mikään ei estä sitä jumittamasta stg44:ää.
Montako kertaa on sinulla jäänyt StG 44 jumiin ammuttuasi esimerkiksi 100 laukausta?
Nimimerkki Kollimaattori, tunnut tietävän ja tuntevan hyvin kyseisen saksalais-rynkyn, niin olet varmaan ampunut aseella.
Minkälainen on ns tuntuma vrt suomalaiseen rk:n?
En ole itse ampunut, siksi kysyinkin "asiantuntijalta", joka valitettavasti taisi olla sittenkin sellainen internetin aseseppä.
"Toimivuudesta" sen verran, että käytettiinhän toki Steniäkin tositoimissa, vaikka itse sillä ampuessani oli ennätys seitsemän syöttöhäirötä yhdellä lippaalla!
Lipas oli vieläpä vieressä seisovan asesepän tarkistama ja hyväksi yksilöksi havaitsema. ; )
Saksalaisilla oli FG42, miksi yleensä piti tuollaista salassa kyhättyä protopaskaa tuputtaa. Ammu omaan vesipäähäsi sillä.
Kun se "Sprinkku" on kerran niin hyvä, miksei sitä sitten käytetä edelleen, jos sillä kerran pystyy keskittymään tähtäämiseen/muutenkin täydellinen. Mitä luulet, pystyykö "tavistaistelija" saamaan osuman helpommin kun ampuu 30 ptr. vai "Sprinkun" 9. ptr. olisiko paremmat mahikset kun paukuttelee 21 ptr. enemmän, samassa ajassa. Miten hyvin sinä pystyt keskittymään tähtäämiseen yhtään millään aseella, kun "paskaa sataa niskaan ja tuulettimeen" ? Nyt ei puhuttu mistään "snipuista" ja "erikoiskuperkeikkamiehistä"
Saksan Sturmgewehr -44 kehitettiin kenraalien vaatimuksesta korvaamaan kiväärim-98 ja Schmeisser-konepistooli tulivoimaisella aseella. Asetta ehditiin jakaa vain osalle joukoista, noin 0,5 miljoonaa kpl.
NL:ssa sitten sai Kalasnikov-niminen asesuunnittelija aseen haltuunsa ja kehitti siitä oman maailmanlaajuiseen käyttöön päätyneen versionsa.
Mitään yhteyttä atomipommiin ei ole.
Maasota on aina ollut huomattavasti primitiivisempää kuin sota merellä, sodasta ilmassa puhumattakaan.
*****Stieglitz*****
Millä sinä mittaat sitä?
Ne tekniset ratkaisut kehittyy,, ja vähitellen paranee.
Toiminta periaate on selvästi erilaien sakujen hätä-pula-aseessa 1944.
Kuin paljon paremmassa NL versiossa.
( - noin äkkiä kuvasta vilkaisten vaikuttavat saman suuntaisilta, mutta kun eivät ole kun tarkemmin tutkitaan..)
Mutta toi ruuti-painekaasun käyttö on jo ollu useiss aikoiisa työn alla,
paljon enne näitä sakuja ja NL se periaate keksitty.
Mutta pitää tunnustaa että se nL sankari työryhmineen teki siitä vasta toimivan.
Muut vaan harjoitteli asiaa...
Herrat insinöörit Simonov ja Tokarev olivat Neuvostoliitossa jo 1930-luvun alussa _niin_ lähellä sitä kultaista konseptia, olisivat vaan älynneet suunnitella käyttämään heikkotehoisempaa patruunaa ja pienempää luotia sekä tekemään ase lyhyemmäksi, niin hyvä olisi tullut.
Logistinen ongelma oli patruunassa, kun sitä ei armeijan inventaariossa ollut, vaan sellainen olisi pitänyt itse keksiä tai ottaa joku siviili metsästyspatruuna pohjaksi, kuten amerikkalaiset paljon myöhemmin tekivät.
Amerikkalaisten M2 Carbine oli lähestyminen toiselta, konepistoolin puolelta, ollen tehoiltaan suunnilleen konepistoolin ja modernin rynnäkkökiväärin puolessavälissä. Heidänkin oli kehitettävä ja valmistettava omaa patruunaa aseelle.
"Mutta pitää tunnustaa että se nL sankari työryhmineen teki siitä vasta toimivan.
Muut vaan harjoitteli asiaa..."
Työryhmään kuului myös Hugo Schmeisser ja 15 muuta saksalaista aseasiantuntijaa, 10 785 saksankielistä sivua aseteknisiä asiakirjoja sekä viidenkymmenen StG 44:n osat.
Mitä sinulla on kansojen välistä yhteistyötä vastaan? Internatsionaali oli EU:n edelläkävijä, vaikka ei ikinä saanut sosialismia niin pitkälle. Edes SEV:ssä eivät makselleet toistensa velkoja ja paijanneet apupaketeilla.
Minä olen tasapuolinen, eli arvostan jos aihetta on.
Saattoivathan Simonov ja Tokarev ollakin vaikka kuinka kovia kommareita, mutta olivat aseseppinä ja insinööreinä päteviä ja luovia.
Kommunismi ja fasismi ovat saman kolikon kaksi puolta: totalitarismin.
Ranskalaiset olivat oikeastaan jo naulanneet konseptin paikoilleen edellisessä sodassa Ribeyrolles 1918 automaattikarbiinilla, lukien mukaan keskitehoisen patruunan.
Aloituksen rinnastus ei toimi sikäli, että rynnäkkökiväärin konsepti ei ollut enää niinkään tekninen kuin enemmän taktinen ja psykologinen haaste saada armeijat hyväksymään se. Esim. Yhdysvaltojen armeijan kiinnostus keskitehoisen patruunan karbiiniin oli syttynyt vuoden -40 salamasotapaniikin seurauksena heidän odottaessaan kuormurikuskien hätistelevän laskuvarjomiehiä ja panssarijalkaväkeä kimpustaan uudenlaisessa sodassa ilman rintamalinjoja. Sinänsä armeija ei halunnut pudottaa täystehoista patruunaa ennen tai edes jälkeen sodan, ydinpommien jo pudottua.
///MeAgaln
Fedorov Avtomat vuodelta 1915 menee samaan kastiin, käyttäen myös (hieman) heikompaa patruunaa ja pienempää luotia kuin "kolmen linjan" kivääri.
Käsittääkseni on vaikea suunnitella pientä asetta varmatoimiseksi ilman kaasumäntätoimisuutta, joten voi hyvin olla, että testeihin ja ennen kaikkea hintaan tällaiset kaatuivat.
Usein tosin armeijat tuohon aikaan asettivat epärealistisen korkeinta standardeja uusille aseille. Muistanpa jopa lukeneeni sodan aikaisen Yhdysvaltojen armeijan Stg44-arvion ja he päättivät sen olevan halpa, ylipainoinen tusinapyssy, kaiken lisäksi vielä hankala käyttää ja joka suhteessa M1/M2 karbiinia huonompi.
///MeAgaln
On otettava huomioon myös sota-ajan vastapropaganda.
Olen nähnyt amerikkalaisen opetuselokuvan, missä opeteltiin olemaan pelkäämättä saksalaisten legendaarista MG 42:sta: opetettiin sen olevan epätarkka, kuluttavan hirmuisesti patruunoita ja kuluttavan aikaa säännöllisiin piipunvaihtoihin.
Ihan paska pyssy, joten ei mitään hätää: Päälle vaan! :D
Olipa meillä perskeossa ministerikin, joka oli käännynnäinen kommunisti-skini.
Sellaisenaan iso osa sanotusta ei ollut tuulesta temmattua. Stg44 todella oli melkoinen tiiliskivi reilun viiden kilon painoisena ja esim. lipas todella aiheutti ongelmia käytössä jne. He todennäköisesti ajattelivat sitä kömpelönä konepistoolina enemmän kuin kiväärin korvikkeena.
///MeAgaln