Onko tässä järkeä?
Anonyymi
290572
12Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 290
Vanhimmat
Nykytieteelliseltä kannalta katsottuna asia onkin tuolla tavalla.
Tiede ei ole löytänyt vielä henkimaailmassa vallitsevia voimia eikä hiukkasia, joista esim. astraalitasot koostuvat. Tällä hetkellä kyseisten voimien ja hiukkasten olemassaolo on spekulaatiota. Kuitenkin esim. itselleni näitä hiukkasia ja voimia löytäneenä on kuolemanjälkeinen elämä itsestäänselvyys. Tosin en pysty todistamaan asiaa muille.
En usko, läheiseni ovat jossain. He pääsivät pois ruumiinsa sairauksista lopullisesti. Ottavat yhteyttä halutessaan, jäljelle jäi vaan ulkokuori.
Aiheesta on tehty kirjakin, vastaavanlaisia kokemuksia on ollut minullakin kuten kirjassa.
Pieni täsmennys. Viimeisen tutkitun ja varman tiedon mukaan nämä ovat terrastraalitasoja, jotka sijaitsevat onton maapallon sisällä, tuossa muutaman kymmenen kilometrin syvyydessä suoraan jalkojemme alla!
Sielu on erittäin erittäin korkealla taajuudella värisevää vipajavaa hienomateriaa, joka soljahtaa sportaalien kautta onttouden uumeniin! Gravitaatio vaikuttaa vääjäämättä ja ontto ontto on kohtalomme siis!
Aika krouvin humoristista puhua joistakin hiukkasista tai astraalista tai vaikka tieteestä, joka muuttuu koko ajan.
Se mitä tiede todisti aikaisemmin, sen se kumoaa nyt ja esittää taas jotain uutta jonka se myöhemmin kumoaa. Sitä sanotaan "edistykseksi" tai "sivistykseksi" samoin ihmisten mielipiteiden luomien trendien mukaisesti oskotaan milloin mitäkin muka viisaasti.
Vasta sitten, kun ihminen tunnustaa olevan tyhmä, hänestä voi alkaa tulemaan viisas. Tätä ei yliopistoissa eikä gallupeeista opita.
Uskot ilmeisesti joihinkin aaltoihin, niinkuin maailmankaikkeus olisi noin suppeasti käsitettävä.
Hän on trolli. Ihmettelen, jos joku ei sitä näe.
Arvokkaampaa olisi keskittyä itse keskusteluun kuin toisten keskustelijoitten arviointiin.
hjk.
Apinakin sen tietää, mutta fiksu tiedemies ei tiedä.
On se niin ihmeellistä.
Markku Siltala on kirjan kirjoittaja. Hän oli siinä.
Ontosta maapallosta kertova kirja on tulossa! Ranskasta! Pian! Oletko valmis?
Ontosta maapallosta kertova kirja on tulossa! Ranskasta! Pian! Oletko valmis?
Ja litteästä maapallosta:))
Kiesus olette urpoja !!!
Taitaa uskovaiselle olla kova paikka kun fantasiat ja harhat alkavat joskus haihtua ja oikea lähtö on eressä
Varsinaisilla uskovaisilla ja ateisti-uskovaisilla havaittu virheellisiä käsityksiä. Kumpaakin ryhmää opetetaan rajan takana oikeaan tietoon - kantapään ja kokemuksen kautta. Muutkin oppivat, mutta noilla uskovaisilla eniten opittavaa.
Kyllä kyllä, terrastraalitasoilla jossa tietoisuudessa on jerkkua! Siellä oppii sekunnissa kaiken!
Terrastraalitasot ovat vain osittain oikein. Oikeaa tarinoissasi on lähinnä vain sana ”astraali”.
Terra niin kuin maa ja siihen perään -straali. Terrastraali. Ei siinä mitään "astraali" sanaa ole olemassa. Mitä logiikkasi sanoo sanasta anaali, onko sekin a-naali niin kuin jokin eläin?
Ihmiset uskovat kaikenlaisiin toisten ihmisten keksimiin juttuihin koska silloin on keveämpi elää. Tällä alalla on miljoonia ihmisiä jotka saavat toimeentulonsa kun ovat puheissaan 'uskottavia'.
Ilman omia kokemuksia en uskoisi kuoleman jälkeiseen elämään. Olen puhunut papin kanssa näistä asioista ja hän oli samaa mieltä.
Olkaamme rauhalliset.
Olen käynyt ontossa maapallossa! Sinne siis, määrämme on terrastraalitasomme!
Minä olen käynyt ontossa päässäsi ja se oli kaaosta.
Hyvä! Viimeinkin meni oikein!
Olen käynyt ontossa maapallossa! Sinne siis, määrämme on terrastraalitasomme!
Miltä siellä näytti?
Jos kuolee maksakirroosiin, onko se sairaus kuoleman jälkeisessä elämässä poissa?
Merja Merraksenkin kirjassa ortodoksinen elämäntapa on sivuutettu myös kuoleman jälkeistä elämää.
Täähän on sitä luokkaa, että joskus olis väitetty, että radioata ei voida koskaan rakentaa. Ei ole mitään näkymättömiä radioaaltoja, ne ovat mahdottomia. Varmaan ennen radion keksimistä sitä pidettiinkin utopiana.
No, eipä olekaan. Tiede ei vain vielä ole keksinyt mikä energia on tietoisuuden takana.
Ja voi olla että jotkut asiat vaan ovat tieteen ulottumattomissa. Onkos tutkijat funsanneet, että niinkin voi olla, Tuo tutkija on selvästi hölmö, kun luulee, että tiede on jo löytänyt kaikki maailmankaikkeuden salaisuudet. Aika dorka.
On keksinyt. Terrastraalienergia, ontossa maapallossa jerkkua riittää!
Huippufiksut oli sitä mieltä jo 1800-luvulla, että kaikki keksinnöt on keksitty ja mitään uutta ei enää keksitä. Aika hölmöä siis etukäteen väittää yhtään mitään. Tieteellä lienee vielä paljon tutkittavaa ja jotkut asiat voivat olla jopa sen ulottumattomissa. Kaikkeen ei tiedekään ehkä koskaan pääse kunnolla käsiksi. Aika ylimielistä ja typerää väittää muuta.
Tiede ei voi selvittää kaikkea,minua kiinnostaa aihe erittäin paljon. Meitä on varoitettu ottamasta yhteyttä poismenneisiin, he ottavat yhteyttä meihin.
Yöllä varsinkin tulee aiheesta etsittyä tietoa, silloin olotila on rauhallinen. Siltalan kirjaa:hän oli siinä,en ole lukenut.
Tiedemiehiltä vaaditaan myös tiettyä nöyryyttä. Voi tosiaankin olla, että joitain asioita tiede ei koskaan kykene selittämään.
Samaa mieltä, yliluonnolliset asiat säilyvät mysteerinä.
Itse todella toivon että tapaan lähimmäiseni uudestaan ja Koksi koirani tottakai. Unissa tulee nähtyä läheisiäni, ovat antaneet varoituksiakin. Viestintuoja linnut ovat tulleet tietoisuuteen lukemisen kautta.
Näitä asioita ei voi päivällä edes pohtia, yöllä vaan.
Ehkä ei. Mutta onton maapallon terrastraalitasot on juuri selvitetty! Varma on varmaa!
Minä olen syntynyt uudestaan, olin Urho Kekkonen aikaisemmin.
Samaa mieltä, yliluonnolliset asiat säilyvät mysteerinä.
Kunnes tiede ne selvittää luonnollisiksi asioiksi joiden tomintamekanismit ovatkin ihan arkisia juttuja
Ennustajia ym.meedioita riittää, ne tietenkin voi unohtaa.
Sanomattakin selvää ettei maatuva keho mitään informaatiota talleta, se ei ole edes uutinen.
Jos saa rautakangen päästään läpi ja jää henkiin niin ei ole sama ihminen.
Phineas Gage osoitti toisin. Hän toipui vammastaan ja sai toimintonsa takaisin, vaikka rautakanki tuhosi suuren osan hänen vasemmasta otsalohkostaan.
Huomattakoon, että esim. suomalaisessa Gagea käsittelevässä Wikiartikkelissa asiasta ei olla tietävinään mitään, koska Suomi on ideologisesti maailman subnormaalein maa, tai sitten täällä eivät Wikiartikkelien kirjoittajat tosiaan tiedä mistään mitään, samasta syystä.
Objektiivisempaa tietoa täytyy siis hankkia muualta maailmasta, jossa ei piiloteta sellaistakaan tietoa, joka kumoaa materialistisen ideologian keskeisiä opinkappaleita. Niille suomalaisille, joilla ei englannin kielen taito riitä omaehtoiseen tiedon hankintaan suomenkielisten artikkeleiden ulkopuolelta, todellisuus voi luetun perusteella näyttäytyä paljon ankeammalta kuin ihmisille ulkomailla, jotka saavat tietonsa jostain muualta kun suomen kielialueelta. Nk. "skeptikot" Suomessa ovat harjoittaneet paljon Wikipedian artikkeleiden kirjoittamista, jolloin voidaan olla varmoja, että artikkelit eivät läheskään aina ole objektiivista tietoa, vaan niissä viljellään materialistisia dogmeja, joiden läpi kaikki sisältö suodatetaan. Tosin samaa toimintaa harjoitetaan "skeptikko"järjestöjen toimesta ulkomaillakin, mutta laajemmilla kielialueilla on myös sellaisia tiedontuottajia, jotka eivät ole sitoutuneet materialistiseen ideologiaan ja uskontoon. Siksi englannin kielen taitoaan voi olla hyvä harjoittaa aivan jokaisen.
Tuodaanpa siis Phineas Gagen toipumisesta esille ulkomaisista artikkeleista hankittua todellista tietoa, jota ei ole osunut silmiin missään suomalaisessa julkaisussa - myöskään oppikirjoissa, joissa näytetään pitäytyvän aina materialistien lempikäsitykseen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Phineas_Gage#Social_recovery
Ja tästä suomennettuna vielä yksi lause: "Jos jopa Phineas Gage palasi takaisin, on siinä voimakas viesti toivosta."
Terveisiä vaan oppikirjojen laatijoille.
Onko kuolemanjälkeisessä elämässä alkoholijuomia?
Juomia riittää. Ovat visuaalisesti kauniita drinkkejä, mutta kukaan ei saa nautintoa niistä. Jäävät siten vähitellen poies.
On otettava huomioon, että kaikki kuolemanjälkeisessä olotilassa on mielikuvitusta. Joku voi saada jostain intohimoja herättävästä asiasta hetkellistä nautintoa. Pitkäkestoisimmat nautinnot tulevat agape-rakkaudesta, filosofiasta, musiikista, runoista, taidemaalauksista. Pitkäkestoisin ilo syntyy itsensä oivaltamisesta eli
valaistumisesta.
Mitenkä mielikuvitusta, olen siinä käsityksessä että fyysisyyden jälkeinen elämä on todellisempaa kuin nyt kokemamme.
Se on mielikuvituksen voimalla luotua hienomateriaa. Jääminen astraalitasoille on vain hetkellistä, meidän tulee nousta psyykkisten tasojen yläpuolelle Henkeen. Voimme nousta astraalista ylös kun tiedostamme mielikuvituksella luodut mielikuvitusmaailmat. Tämä on oikea ylösnousemus - Hengen erottaminen psyykestä. Henkistä todellisuutta on mm. epäitsekäs rakkaus.
Epäitsekäs rakkaus ei ole mielikuvitusta.
Näiltä osin tämä kaikki vastaa aivan tätä maailmaa. Voimme nousta Henkeen jo tässä maailmassa, ja tämäkin maailma on mielikuvituksen tuotosta. Mutta kenen/minkä mielikuvitusta kaikki nämä maailmat ovat?
Onko kuolemanjälkeisessä elämässä alkoholijuomia?
Onko mahdollista, että nyt jo elän kuolemanjälkeistä elämää?
On mahdollista, itsekin elän sitä jo. Kun lähestymme henkisellä polulla ylösnousemusta (henkisen puolen täysikäisyyttä), elämme yhä enemmän henkisillä tasoilla samaan aikaan kun elämme fyysisessä kehossa.
Minä käyn läpi vasta elämän katselmusta ja kiirastulta. Sitä on kestänyt nyt muutaman vuoden.
Hassua, että me kaikki olemme kuolleet jo lukuisia kertoja, mutta emme muista siitä juuri mitään. Tämä maailma on "varjojen maailma" ja tavallaan epätodellinen. Todellinen maailma nähdään vasta kun sielumme erkanee ruumiistaan, siellä ei ole tosiaankaan varjoja. Valo tulee kaikista eri suunnista.
Suojelusenkeli johdattaa ja suojelee meitä, itse toivon tapaavani omaiset jälleen.
Palstan kirjoittajien sumeaa yhdyssanalogiikka soveltaen kysyisin mikä kumma on suojelu-senkeli?
Varmasti monet miettii tätä nyt kun on koronavirus pandemia.
Jotta tietoisuus voisi elää kuoleman jälkeen, sen täytyisi olla kokonaan erillään ruumiistamme, mitä se ei ole, sanoo Carroll.
Tietoisuus on erillään ei ruumista vaan kehosta.
Voin sanoa,että tiedän..Olen xxxx.
Me olemme ja me jatkamme elämää !
Jos kuoleman jälkeen ei ole elämää, on syytä elää mahdollisimman hyvä elämä.
Tuo pätee erityisesti siihen, jos kuoleman jälkeen on elämää. Hyvä karma seuraa perässä, tulemme kohtaamaan tekojemme seuraukset. Karma paras opettaja.
Oli karmaisevaa tai ei, terrastraalimaailma on todellinen! Aivan tuossa jalgojemme alla, kahdenkymmenhen syljen syvyydeshä!
Tietoisuudesta puhuminen on harhauttamista, se kuuluu nev age uskontoon eli hindulaisuuteen.
Me emme ole missään taajuuksissa, se on vain seinä mihinkä tiede törmää, kun ei ymmärrä, että sielu ei ole materiaa, eikä tieteellä tutkittavissa.
Sielu on kuolematon. Jumala puhalsi ihmiseen hengen ja hänestä tuli elävä sielu. Ruumiimme maatuu, mutta sielu ei enää ole siinä. Silloin kun Jumalan Poika tulee omiansa hakemaan, silloin Jeesuksen omien ruumiit nousevat uudessa ylösnousemisruumiisa ja lähtevät Jeesuksen kanssa "häihin", Raamattu käyttää tällaista sanaa. Jeesus tulee pyhien kanssa takaisin maailmaa johtamaan vaivanajan jälkeen tuhanneksi vuodeksi. Sen jälkeen tämä fyysinen maailma palaa tulessa ja aika loppuu, silloin koittaa tuomion aika ja alkaa iankaikkisuus, joka ei lopu koskaan.
Tämän löydät Raamatusta ja asiaan perehtyneet uskovat voivat tästä kertoa.
Ontossa maapallossa tietoisuus tekee erittäin erittäin tarkkoja havaintoja vaikka sielun aivotoiminta on lakannut aivoreflexejä myöten!
Oletko kokenut? Min en usko tuohon onttoon väittämään ontosta maapallosta, enkä sielunelämän ja aivotoiminnan sellaisesta suhteesta, mitä mielikuvituksessa luullaan. Todisteet eivät ole yhtäpitäviä.
Kenen kanssa kuolemanjälkeisestä elämästä voisi keskustella?
Siitä keskustelunhalukkaita on paljon, mutta parhaimman todellisuuden saat niiltä, jotka perustavat tietonsa henkilökohtaiseen Pyhän Hengen ohjaukseen Raamatun mukaisesti. Jumala on ainut jonka varaan voit laskea preustuksen, ei ihmisten mielipiteisiin.
Maailmalla on paljon merkkejä siitä, että Jeesuksen paluu on lähellä. Ehkä ns. ylöstempaus on mahdollinen?
Anonyymi kirjoitti
Tänään 15:37
"Maailmalla on paljon merkkejä siitä, että Jeesuksen paluu on lähellä. Ehkä ns. ylöstempaus on mahdollinen?"
Kyllä näin on. Se tulee kuitenkin suurimmalle osalle ihmiskuntaa yllätyksenä.
En hyväksy Jehovan Todistajien oppie, jotenka arvasit väärin.
Olisi arvokkaampaa puhua asiaa, eikä alistua arvailuun toisesta ihmisistä.
Typerää on myös väärentää Jumalan sanaa sekä lisätä tai jättää siitä jotain pois. En tarkoita, että koko raamattu kopioidaan tänne kokonaisuudessaan, mutta monesti näkyy, että asiayhteys on vääristelty.
Luonto ei ole ilmestynyt tyhjästä. Eivätkä uskonnot ja opit pelasta. Ainoa mihin voimme luottaa on Jeesus. Hän on totuus, tie ja elämä. Tämä on yksinkertaisin, loogisin ja tärkein asia jokaisen ymmärrettäväksi.
Kliinisesti kuollut tietoisuus tekee oikeiksi vahvistettuja havaintoja ontosta maapallosta.
En usko!
Ihan varmasti reinkarnaatio on totta.
Olin edellisessä elämässäni Venäjällä tsaarin palveluksessa.
Bolsheviikit ampuivat minut ja päätin syntyä Suomeen.
Professori Sean Carrollin on älykäs omalla tavallaan, mutta hän ei ole jumala!
Jumalaa ole! Onko kukaan nähnyt Häntä?
V. K. Prabhu vastaa siihen!
Puhuaksesi näin hienovaraisista asioista, sinun on oltava pätevä. Kukaan ei ole koskaan nähnyt atomeja ja elektronejakaan, mutta tiedemiehet päättelevät niiden olemassaolon menetelmiensä perusteella, joihin vain asiantuntijat ovat perehtyneet. Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset. Jotta pääsisi ymmärtämään Jumalaa kaiken alkuperänä ja syynä, on tarkkailtava luontoa huolellisesti.
Voimme siis päästä vaikutuksesta syyn jäljille. Tiedemiehet ajattelivat ennen, että maailmassa on vain inerttiä ainetta ja energiaa, joka liikuttaa materiaa. Mutta kun he keksivät elektronimikroskoopin ja katsoivat elävän solun sisälle, he näkivät erilaisia molekyylejä, myös DNA-molekyylejä, jotka kantavat tietoa elävästä organismista. DNA-molekyylien ketjut ovat kuin älykkäästi kirjoitettuja lauseita. He havaitsivat siis, että luonnossa olevan aineen ja energian lisäksi DNA-molekyyleissä on myös järjestäytynyttä tietoa, jota voidaan verrata elimistön tietokoneen ohjelmistoon.
Nyt jäljellä on vielä yksi viimeinen askel: on hyväksyttävä älykäs informaation lähde, sillä ohjelmia ei kirjoiteta itsestään. Ne ovat erittäin älykkäiden ihmisten luomia. Jos tarkastelemme luontoa tarkkaan, huomaamme, että kaikki siinä on hyvin järkevää, kaunista ja järjestelmällistä. Mitään kaaosta ei ole havaittavissa. Kaikki on hyvin selkeää ja riippuvaista toisistaan. Ainoa, joka voi saada asiat riippuvaisiksi toisistaan, on se, joka ei ole riippuvainen mistään. Ja se on Jumala.
Aivan kuten vanhemmat asettavat potentiaalinsa lapseensa, Jumala asettaa jumalallisen potentiaalinsa meihin. Monilla ihmisillä on outo käsitys Jumalasta: joku kalju isoisä, joka ... huokaa, kuinka syntisiä kaikki täällä ovat, mutta ei voi tehdä asialle mitään. Ihmiset ajattelevat Jumalasta hyvin sentimentaalisesti ymmärtämättä hänen asemaansa. Puhumme tässä joistakin energioista, ajatuksen voimasta, mutta kaikella on lähde: jokaisella energialla, jokaisella voimalla. Oikea käsitys Jumalasta on, että Jumala ei ole vain abstrakti, käsittämätön henkilö, vaan kaikkien energioiden lähde! Näin Vedanta-sutra määrittelee Hänet.
Ja mitä tulee Jumalan todistamiseen, niin Jumalaa ei voi periaatteessa todistaa, koska todistaminen tarkoittaa osoittamista... Näyttäminen, osoittaminen on vain sitä, mikä on voimissamme. Jumala ei ole meidän vallassamme, vaan me olemme Hänen vallassaan. Ei ole mahdollista todistaa sitä, joka on meidän yläpuolellamme ja sitä, joka ei ole meidän vallassamme. Vain Hän Itse voi todistaa tai ilmaista Itsensä, jos Hän katsoo sen tarpeelliseksi. Voimme tarjota etsijöille vain joitakin konkreettisia perusteluja, jotka voivat viitoittaa tietopolkua. Mutta on mahdotonta raahata Jumalaa jonnekin ja sanoa: "Tässä on se Jumala, jota olette etsinyt niin kauan!". Hänen voimansa on ääretön, meidän mahdollisuutemme ovat hyvin, hyvin rajalliset, joten kysymys Jumalan todistamisesta on virheellinen. Niinpä niillä, jotka eivät ole kiinnostuneita Jumalasta, on aina omat vasta-argumenttinsa. Mutta Jumalan ajatuksen kumoamisen osalta voi myös olla rauhassa. Jumalaa ei voi todistaa eikä kumota. Miten voitte kiistää kaikkialle ulottuvan, yliälykkään ja aineettoman olennon olemassaolon?
Ja mitä tulee Jumalan todistamiseen, niin Jumalaa ei voi periaatteessa todistaa, koska todistaminen tarkoittaa osoittamista
Mutta on mahdotonta raahata Jumalaa jonnekin ja sanoa: "Tässä on se Jumala, jota olette etsinyt niin kauan!".
Niinpä niillä, jotka eivät ole kiinnostuneita Jumalasta, on aina omat vasta-argumenttinsa. Mutta Jumalan ajatuksen kumoamisen osalta voi myös olla rauhassa. Jumalaa ei voi todistaa eikä kumota. Miten voitte kiistää kaikkialle ulottuvan, yliälykkään ja aineettoman olennon olemassaolon?
Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset.
Universaalinen äly on yksi Jumalan aspekti, mutta ei ainoa. Jumala on myös Persoona, mutta ongelmana on, että meillä on vain aineellisia käsityksiä persoonallisuudesta. Nämä aineelliset käsitykset persoonallisuudesta rajoittavat luonnollisesti Jumalaa, ja siksi meistä näyttää siltä, ettei hän voi olla persoonallisuus. Mielestämme muoto rajoittaa Jumalaa. Mutta eikö muodon puuttuminen rajoita Häntä? Kyse ei siis ole muodosta vaan meidän käsityksistämme muodosta. Vedan mukaan Jumalalla on kolme pääasiallista aspektia: Brahman, kaiken läpäisevä valo tai energia, Paramatma, universaali äly, ja Bhagavan, Jumalan Persoonallinen aspekti. Tätä viimeistä Jumalan aspektia meidän on kaikkein vaikeinta ymmärtää juuri siksi, että meillä on taipumus projisoida Häneen rajalliset käsityksemme muodosta.
Hänen muotonsa ei selvästikään ole materiaalinen. Vedan mukaan se koostuu ikuisuudesta, absoluuttisesta tiedosta ja autuudesta, ei lihasta ja verestä. Hän on kaikkien persoonallisuuksien ihanteellinen arkkityyppi. Hän ei ole meidän kaltaisemme, vaan me olemme Hänen kaltaisiaan. Mutta olemme Hänen kaltaisiaan nyt vain ulkoisesti, sillä sisäisesti olemme erkaantuneet Jumalasta…
…
On ymmärrettävä, että on olemassa ikuisia täydellisiä muotoja ja on olemassa väliaikaisia ja epätäydellisiä muotoja.
Universaalinen äly on yksi Jumalan aspekti, mutta ei ainoa. Jumala on myös Persoona, mutta ongelmana on, että meillä on vain aineellisia käsityksiä persoonallisuudesta.
Professori Sean Carrollin on älykäs omalla tavallaan, mutta hän ei ole jumala!
on olemassa fyysikkoja, jotka uskovat Jumalaan tai jonkinlaiseen korkeampaan todellisuuteen. Osa heistä on myös pohtinut vakavasti tietoisuutta, kuolemaa ja sitä, voiko todellisuus olla enemmän kuin se, mitä nykyinen fysiikka pystyy selittämään.
Professori Sean Carrollin näkemys ei edusta kaikkien fyysikkojen kantaa. Hän on tunnettu naturalistinen fyysikko, jonka mukaan tietoisuus syntyy aivojen fysikaalisista prosesseista. Hänen näkemyksensä mukaan ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että ihmisen tietoisuus jatkuisi aivojen kuoleman jälkeen.
Tässä on kuitenkin tärkeä ero: se, että tietoisuus liittyy läheisesti aivojen toimintaan, ei yksin todista kaikkia mahdollisia jumalakäsityksiä vääriksi. Toisaalta Jumalan olemassaolosta tai kuolemanjälkeisestä elämästä ei myöskään ole sellaista tieteellistä näyttöä, joka ratkaisisi asian yksiselitteisesti.
Fyysikkoja, jotka uskovat Jumalaan
John Polkinghorne (1930–2021)
Hän oli Cambridgen yliopiston teoreettisen fysiikan professori ja myöhemmin anglikaanipappi. Hän uskoi kristinuskon Jumalaan ja Jeesuksen ylösnousemukseen. Hän katsoi, että tiede ja uskonto voivat täydentää toisiaan.
Francis Collins (s. 1950)
Hän on tunnettu geneetikko, joka johti ihmisen perimän selvittämiseen keskittynyttä Human Genome Project -hanketta. Hän oli nuorena ateisti mutta kääntyi myöhemmin kristityksi. Hänelle luonnontieteellinen tutkimus ja usko Jumalaan eivät ole ristiriidassa.
Muitakin on paljon. Tässä vielä kolme kiinnostavaa esimerkkiä.
Georges Lemaître (1894–1966)
Katolinen pappi ja fyysikko, joka kehitti alkuräjähdysteorian varhaisen muodon. Hän uskoi Jumalaan mutta korosti, ettei alkuräjähdysteoria itsessään todista Jumalan olemassaoloa.
Arthur Eddington (1882–1944)
Tunnettu astrofyysikko ja kvanttifysiikan sekä suhteellisuusteorian varhainen tulkitsija. Hän kuului kveekareihin ja pohti paljon tieteen, uskon ja todellisuuden suhdetta.
Freeman Dyson (1923–2020)
Yksi 1900-luvun merkittävistä fyysikoista. Hän kuvasi itseään eräässä yhteydessä käytännössä kristityksi mutta ei perinteisessä mielessä uskovaksi. Hän ajatteli, että maailmankaikkeudessa on syvyyttä ja älyllistä rakennetta, jota emme täysin ymmärrä.
Fyysikot eivät ole yksimielisiä Jumalasta, eikä fysiikan asiantuntemus yksin ratkaise uskonnollisia tai filosofisia kysymyksiä.
On ollut fyysikkoja, jotka ovat uskoneet kuolemanjälkeiseen elämään tai pitäneet sitä mahdollisena.
On ollut fyysikkoja, jotka ovat uskoneet kuolemanjälkeiseen elämään tai pitäneet sitä mahdollisena.
Paul Dirac (1902–1984)
Dirac esitti ajatuksen, että elämä voisi jatkua ikuisesti. Hän ei kuitenkaan tällä perusteella ollut selvästi kuolemanjälkeiseen elämään uskova uskonnollinen ihminen. Hänen näkemyksensä oli pikemminkin teoreettinen mahdollisuus.
Frank J. Tipler (s. 1947)
Hän on esittänyt kirjassaan The Physics of Immortality (1994), että maailmankaikkeuden kaukainen tulevaisuus voisi hänen teoriansa mukaan mahdollistaa kuolleiden herättämisen ja jonkinlaisen ikuisen elämän. Hänen teoriansa ovat kuitenkin erittäin kiistanalaisia, eivätkä ne kuulu vakiintuneeseen fysiikkaan.
John Eccles (1903–1997)
Hän oli Nobel-palkittu aivojen ja hermoston tutkija, ei varsinainen fyysikko. Hän puolusti ajatusta, ettei ihmisen mieli välttämättä palaudu kokonaan aivojen fysikaaliseen toimintaan. Hän pohti mielen ja aivojen suhdetta myös uskonnollisesta näkökulmasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/John_Polkinghorne
https://en.wikipedia.org/wiki/John_Eccles_(neurophysiologist)
https://en.wikipedia.org/wiki/Frank_J._Tipler
https://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Dirac
https://en.wikipedia.org/wiki/Freeman_Dyson
Erityisesti Erwin Schrödingerin kohdalla yhteys vedantaan on aito. Hän ei ollut vain fyysikko, joka sattui tuntemaan muinaista filosofiaa, vaan pohti vakavasti sen käsitystä tietoisuuden ykseydestä.
Tämä teksti on erittäin kiinnostava juuri siksi, että se yhdistää kvanttifysiikan, tietoisuuden ja muinaisen filosofian. Siinä on todellinen historiallinen ydin.
Erityisesti Erwin Schrödingerin kohdalla yhteys vedantaan on aito. Hän ei ollut vain fyysikko, joka sattui tuntemaan filosofiaa, vaan pohti vakavasti sen käsitystä tietoisuuden ykseydestä.
Schrödinger todella sai vaikutteita vedantasta
Erwin Schrödinger (1887–1961)
Schrödingerin kiinnostus muinaiseen filosofiaan oli syvällistä. Hän tutustui vedantaan muun muassa Arthur Schopenhauerin filosofian kautta ja omaksui erityisesti advaita-vedantan ajatuksen tietoisuuden perustavasta ykseydestä. Vuonna 1951 julkaistussa teoksessaan My View of the World hän käsitteli näitä ajatuksia suoraan.
Advaita-vedantan mukaan yksilöllisten olentojen erillisyys ei ole perimmäisellä tasolla koko totuus: atmanin eli syvimmän minuuden ja Brahmanin eli perimmäisen todellisuuden välillä vallitsee ykseys.
Schrödingeriä kiinnosti juuri tämä kysymys: voisiko tietoisuuden näennäisen moninaisuuden taustalla olla yksi perustava tietoisuus?
Hän piti tätä vakavasti otettavana filosofisena näkemyksenä.
Niels Bohr ja Werner Heisenberg
Niels Bohr (1885–1962)
Bohr kehitti kvanttimekaniikan tulkintaa ja täydentävyysperiaatetta. Hänen ajattelussaan oli filosofisia ulottuvuuksia.
Werner Heisenberg (1901–1976)
Heisenberg oli kiinnostunut filosofiasta ja keskusteli kirjailijan ja filosofin Rabindranath Tagoren kanssa Intiassa vuonna 1929. Fyysikko Fritjof Capran myöhemmän kertomuksen mukaan keskustelu auttoi Heisenbergiä ymmärtämään joidenkin filosofian ajatusten yhtymäkohtia moderniin fysiikkaan.
Lainaus ”The Vedas teach that we are more than physical bodies…” sisältää käsitteitä kuten Atma ja ParamAtma.
Sen sijaan hänen teoksestaan My View of the World löytyy aidosti hänen vedanta-ajatteluaan käsitteleviä kohtia. Cambridge University Pressin julkaisema teos sisältää kokonaisen luvun nimeltä The Vedantic Vision. Siinä hän pohtii, voisiko havaittu moninaisuus olla vain näennäistä ja todellisuuden perusta yksi tietoisuus.
Kvanttifysiikka kuvaa aineen ja energian toimintaa matemaattisten teorioiden ja kokeellisten havaintojen avulla.
Advaita-vedanta tutkii tietoisuuden ja perimmäisen todellisuuden suhdetta filosofisesti ja hengellisesti.
Schrödinger näki näiden välillä filosofisia yhtymäkohtia ja piti tietoisuuden ykseyttä syvällisenä mahdollisuutena.
Mikä tässä liittyy kuolemanjälkeiseen elämään?
Jos Schrödingerin pohtima ajatus yhdestä perustavasta tietoisuudesta olisi oikea, se herättäisi kysymyksen siitä, olemmeko todella toisistamme erillisiä tietoisuuksia vai saman todellisuuden erilaisia ilmenemismuotoja.
Schrödingerin vedanta-kiinnostus antaa hyvän syyn tutkia jälkimmäistä ajatusta vakavasti filosofisena kysymyksenä.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/my-view-of-the-world-9780521090483
https://fi.wikipedia.org/wiki/Werner_Heisenberg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niels_Bohr
https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html
Hans-Peter Dürr ja kuolemanjälkeinen elämä
Hän on itse asiassa erittäin osuva esimerkki juuri tähän.
Dürr työskenteli pitkään Max Planck -instituutissa ja teki yhteistyötä Werner Heisenbergin kanssa. Myöhemmin hän pohti paljon aineen, tietoisuuden ja todellisuuden perimmäistä luonnetta.
Vuonna 2007 julkaistussa haastattelussa hän käsitteli myös kuolemanjälkeistä olemassaoloa. Hän esitti ajatuksen, että aivot voisivat olla kuin kiintolevy, jolle tietoisuuteen liittyvää tietoa tallentuu, mutta että todellisuus voisi olla paljon laajempi kuin havaittava aineellinen maailma. Hän pohti, voisiko tietoisuus säilyä osana tätä laajempaa kokonaisuutta myös ruumiin kuollessa.
Dürr on silti kiinnostava, koska hän ei tyytynyt yksinkertaisesti samaistamaan todellisuutta tavallisesti ymmärrettyyn aineeseen. Hän ajatteli, että yhteydet ja kokonaisuus voivat olla perustavampia kuin erilliset aineelliset kappaleet.
Voisiko yksilöllinen tietoisuus olla osa laajempaa todellisuutta, joka ei lakkaa olemasta aivojen kuollessa? Dürr piti tällaista ajatusta pohtimisen arvoisena.
”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr.
”Aina kun pidän luennon kvanttifysiikasta, minusta tuntuu kuin puhuisin Vedantasta!” - Hans Peter Dürr.
Tuo sitaatti tiivistää hyvin sen, mikä Hans-Peter Dürria kiinnosti: kvanttifysiikan ja vedanta-filosofian mahdollinen yhteys todellisuuden perimmäiseen luonteeseen.
Dürr oli merkittävä saksalainen teoreettinen fyysikko, Werner Heisenbergin oppilas ja Max Planck -instituutin entinen johtaja. Hän ajatteli myöhemmin, ettei todellisuutta ehkä pidä ymmärtää pelkästään erillisinä aineellisina kappaleina, vaan kokonaisuutena, jossa kaikki liittyy toisiinsa.
Mitä sitaatti tarkoittaa?
Advaita-vedantassa ajatellaan, että todellisuuden perimmäinen perusta on yksi, vaikka koemme maailman moninaisena. Dürr näki kvanttifysiikassa ajatuksia, jotka muistuttivat häntä tästä kokonaisvaltaisesta maailmankuvasta.
Tässä on kolme kiinnostavaa yhtymäkohtaa:
Erillisyys: Arkielämässä näemme ihmiset ja esineet erillisinä. Kvanttifysiikassa järjestelmien väliset yhteydet voivat kuitenkin olla olennaisia niiden kuvaamisessa.
Kokonaisuus: Vedanta korostaa perimmäistä ykseyttä. Kvanttifysiikka puolestaan osoittaa, että kvanttisysteemien ominaisuuksia ei aina voi ymmärtää tarkastelemalla niiden osia erillään.
Tietoisuus: Vedanta pitää tietoisuutta keskeisenä todellisuuden ymmärtämisessä. Fysiikassa tietoisuuden perimmäinen luonne on edelleen avoin filosofinen ja tieteellinen kysymys.
Entä kuolemanjälkeinen elämä?
Dürrin ajattelu on kiinnostavaa juuri tässä yhteydessä. Hän suhtautui kriittisesti ajatukseen, että todellisuus olisi vain pieniä ainehiukkasia, ja pohti, voisiko elämän ja tietoisuuden taustalla olla syvempi kokonaisuus.
Entä jos yksilöllinen tietoisuutemme ei olekaan todellisuuden perimmäinen lähtökohta, vaan jotakin, joka syntyy laajemmasta kokonaisuudesta?
Se on vakavasti pohdittu filosofinen mahdollisuus.
https://www.evointegral.de/2021/07/16/hans-peter-dürr-geist-kosmos-und-physik-gedanken
https://www.evointegral.de/2021/07/16/hans-peter-dürr-geist-kosmos-und-physik-gedanken-über-die-einheit-des-lebens
https://www.spiritualitas.de/Geist.html?utm_source
ZUSAMMENFASSUNG DER WICHTIGSTEN AUSSAGEN:
Die Quantenphysik ist eine holistische Theorie. Sie zeigt, dass die Wirklichkeit eine Struktur hat, die es nicht erlaubt, sie in Teile zu zerlegen, ohne ganz wesentliche Verbindungen zu zerstören.
Im Grunde gibt es keine Materie…die kleinsten Teilchen haben nicht nicht die Eigenschaften von Teilchen, sondern sie sind nur noch Form. Die Form hat also eine fundamentalere Bedeutung als die Materie.
https://www.spiritualitas.de/Geist.html?utm_source
"niin sitä saatetaan vähätellä tai selittää ettei toinen ymmärrä asioita tarpeeksi hyvin."
Sitähän olet tehnyt paljon vuosia!
"Miksi siis pitää väkisin todistaa oma oppinsa ainoaksi oikeaksi ja muut vääräksi?"
Tunnistin sinut myös tuosta lauseesta, koska kukaan muu ei ole koskaan sanonut mitään sellaista – vain sinä
"Nyt tuntuu että se on vähentynyt ja tilalle on tullut jatkuvaa julistamista."
Jos se ei ole julistamista, niin mikä sitten?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18812705/vuohipaimenten-tarinoista-maailmanbrandiksi-osa-g---07-02-2025
Koko suomi24 on täynnä "julistamistasi"
"Samoja pitkiä kirjoituksia ja oppeja toistetaan ketjusta toiseen"
Niinhän sinä teet:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18812705/vuohipaimenten-tarinoista-maailmanbrandiksi-osa-g---07-02-2025
Paljon eri osia
Pian tulee taas se Huttunen. Kaikki ovat tyhmiä, paitsi itse Urge-Väinö-Mäntä jne. kerta lisää tuhansia muita erilaisia ”nimimerkkejä”. Vain Urge-Väinö-Mäntä jne. on viisas, kaikki muut tyhmiä.
Lisää pilkkaa koko ajan eri tavalla uskovia kohtaan. Ystävällisten puheiden aika on nyt ohi Urge-Väino-Mäntä jne. kanssa.
Tällainen toisten arvostelija voisi mennä kaduille ja KUULUTTAA KOVAAN ÄÄNEEN, miten ihmisten pitäisi elää oikein ja mitä heidän pitäisi ajatella, koska hän ei hyväksy mitään muuta ajattelutapaa.
Toisten arvostelu on myös kanssaihmisten alistamista, ja lisäksi vielä heidän alistamistaan omille näkemyksilleen. Jopa lähimenneisyyden historiastakin tiedämme, että julmuudet alkavat yleensä pakottamalla kokonainen kansa ajettelemaan samalla tavalla, poikkeuksia ei ole. Sille nauretaan, siitä rangaistaan.
"Miksi siis pitää väkisin todistaa oma oppinsa ainoaksi oikeaksi ja muut vääräksi?"
Tunnistin sinut myös tuosta lauseesta, koska kukaan muu ei ole koskaan sanonut mitään sellaista – vain sinä
Emme ole koskaan edes väittäneet, että meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen ja ainoa oikea tapa; emme ole koskaan väittäneet niin.
Olemassaoloa voidaan lähestyä monien erilaisten lähestymistapojen kautta, ja kunnioitamme vilpitöntä etsintää (jijñāsā) riippumatta siitä, mistä perinteestä tai katsomuksesta se saa alkunsa.
Emme pidä henkisyyttä valmiina vastauksena, jonka ihminen vain hyväksyy ulkoisesti, vaan elinikäisenä oppimisena, harjoituksena ja tietoisuuden (caitanya) asteittaisena syventymisenä. Henkinen elämä ei ole pelkkää uskomista, vaan matka kohti todellista ymmärrystä (jñāna), jossa ihmisen väärät käsitykset (mithyā-jñāna) ja tietämättömyys (avidyā) vähitellen väistyvät.
Tieto (jñāna) ei pysähdy käsitteelliseen ymmärtämiseen, vaan kypsyy oivallukseksi (anubhava), joka muuttaa ihmisen suhdetta itseensä, muihin eläviin olentoihin ja koko olemassaoloon (sattā). Henkinen kasvu ei ole yksittäinen kokemus tai saavutettava lopullinen tila, vaan jatkuva tietoisuuden (caitanya) puhdistumisen (śuddhi) ja kypsymisen prosessi.
Tämä sisäinen kehitys ymmärretään sydämen puhdistumisena (citta-śuddhi), jossa itsekeskeiset taipumukset (ahaṅkāra) ja väärä samaistuminen kehoon (dehātma-buddhi) vähitellen heikkenevät. Ihminen alkaa ymmärtää syvemmin omaa todellista luontoaan (svarūpa) ja suhdettaan kaikkeen elävään.
Tästä syystä emme ole koskaan edes väittäneet, että juuri meidän polkumme olisi ainoa mahdollinen tapa etsiä totuutta.
Erilaisia polkuja on lukemattomia, mutta ne voidaan nähdä saman päämäärän erilaisina ilmentyminä. Ne ovat vain erilaisia askelia tai näkökulmia, jotka vastaavat ihmisten erilaisia valmiuksia. Se, mikä on yhdelle ihmiselle syvällinen ja toimiva opetus, voi toiselle olla liian vaikea tai ennenaikainen. Vastaavasti yksinkertaisempi opetus ei ole arvoton vain siksi, että joku toinen on kulkenut pidemmälle.
Tätä voi verrata matematiikan opiskeluun. Jokainen oppii ensin, että yksi plus yksi on kaksi. Tämä tieto ei ole virheellinen tai tarpeeton, vaikka myöhemmin opiskeltaisiin differentiaaliyhtälöitä tai kvanttifysiikan matematiikkaa. Päinvastoin, korkeampi ymmärrys rakentuu perustan varaan. Samalla tavoin idässä ajatellaan, että eri uskonnot, filosofiat ja harjoitukset palvelevat ihmisiä heidän senhetkisessä kehitysvaiheessaan. Mikään vaihe ei ole sinänsä väärä, vaan jokaisella on oma tarkoituksensa osana laajempaa kasvun ja ymmärryksen prosessia.
Yksikään uskonnollinen perinne ei voi perustellusti väittää omistavansa yksinoikeuden kaikkeen henkiseen totuuteen. Tällainen vaatimus edellyttäisi täydellistä tietoa todellisuuden koko laajuudesta, ihmiskunnan historiasta, tietoisuuden kehityksestä sekä Jumalan tai Absoluutin toiminnasta kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa.
Sama ero löytyy kaikista suurista uskonnollisista traditioista. On niitä, jotka näkevät pyhissä teksteissä kirjaimia, ja niitä, jotka pyrkivät näkemään niiden merkityksen. On niitä, jotka tarkastelevat uskontoa identiteettinä, ja niitä, jotka käyttävät sitä tietoisuuden muuttamisen välineenä. Ulkoinen uskonto voi erottaa ihmisiä toisistaan, mutta sisäinen ymmärrys pyrkii näkemään sen yhteisen perustan, joka ilmenee erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina opetuksina.
Todellinen arvo ei määräydy sen perusteella, kuinka voimakkaasti ihminen puolustaa omaa perinnettään, vaan sen perusteella, kuinka paljon hänen tietoisuutensa, myötätuntonsa, viisautensa ja kykynsä ymmärtää todellisuutta ovat kehittyneet. Uskonto on silloin väline sisäiseen kasvuun eikä päämäärä sinänsä.
Todellisuutta voidaan lähestyä monista suunnista. Vilpitön etsintä — jijñāsā — ei muutu arvottomaksi vain siksi, että se alkaa erilaisesta perinteestä, kulttuurista tai maailmankuvasta. Ihmiset eivät myöskään aloita matkaansa samasta kohdasta. Heidän ymmärryksensä, kykynsä omaksua tietoa, elämäntilanteensa, taipumuksensa ja sisäinen kypsyytensä vaihtelevat suuresti.
Siksi olisi liian yksinkertaista ajatella, että kaikille pitäisi antaa täsmälleen sama opetus, sama menetelmä ja sama hengellinen päämäärä samalla tavalla ymmärrettynä.
Ihmiset ovat erilaisia.
He tarvitsevat erilaisia lähestymistapoja, erilaisia opetuksia ja joskus jopa erilaisia tapoja ymmärtää samoja perimmäisiä kysymyksiä.
https://www.suhotraswami.net/library/The_six_systems_of_Vedic_philosophy.pdf
Six Systems of Vedic Philosophy – compiled by Suhotra Swami
Nyaya, Vaisesika, Samkhya, Yoga, Karma-mimamsa and Vedanta.
Aineellisen maailman kehityshistoriaa voi kuvata vain se, joka on sen ulkopuolella ja tarkkailee sitä ulkopuolelta. TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa. Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen. Vaikka jumalallisesti ilmoitettu Totuus ON SAMA KAIKILLE, SE SAA MUODON, joka sopii parhaiten niille, joille se on tarkoitettu.
Yksi ilmoitettu Totuus esitetään ERI VERSIOINA, jotka toisinaan vaikuttavat ristiriitaisilta. ... Täydellinen Totuus esitetään joskus tietämättömien ihmisten hyväksi tavallisen uskonnon muodossa, joka SALLII KOMPROMISSIN maallisten pyrkimysten kanssa.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
***********************
Teksti
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
*****************
Käännösvirheet suomen kielellä.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Dev-Goswami Maharaj
Katkelma kirjasta "Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio"
TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa. Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen. Vaikka jumalallisesti ilmoitettu Totuus ON SAMA KAIKILLE, SE SAA MUODON, joka sopii parhaiten niille, joille se on tarkoitettu.
Aitzhanova A. A on filosofian tohtori, professori, uskontotieteilijä. Kirjojen ”Islam ja Vedat”, ”Vedat ja maailman uskonnot”, ”Opettajan kaksitoista ilmenemismuotoa”, ”Vedalainen ja raamatullinen teologia” kirjoittaja.
Vuonna 2004 hän puolusti väitöskirjaansa islamilaisesta teologiasta.
Vuodesta 2006 lähtien hän on opettanut yliopistossa uskontotiedettä, buddhalaisuutta, kristillistä teologiaa, islamin teologiaa ja filosofiaa.
2016-2021 CMU:n kansainvälisten opintojen tiedekunnan professori.
Vuodesta 2019 Bhaktivedanta-akatemian (Mayapur) opettaja.
Vuodesta 2020 lähtien «Heavenly Culture, World Peace, Restoration of Light»
Asel A. Aitžanova – uskontojen viisauden tulkitsija ja henkisen tiedon sillanrakentaja
Asel A. Aitžanova on vaikuttava akateeminen tutkija, professori ja uskontotieteilijä, jonka työssä kohtaavat filosofinen syvällisyys, teologinen tutkimus ja ihmiskunnan suurten hengellisten perinteiden viisaus. Hänen elämäntyönsä edustaa pyrkimystä ymmärtää uskontoja niiden omassa rikkaudessa ja avata niiden välisiä yhteyksiä tavalla, joka voi rikastuttaa ihmisen käsitystä maailmasta, ihmisyydestä ja elämän tarkoituksesta.
Aitžanovan akateemisen uran merkittävä virstanpylväs oli vuonna 2004 puolustettu väitöskirja islamilaisesta teologiasta. Tämä saavutus loi perustan hänen myöhemmälle työlleen uskontojen, filosofian ja teologisten traditioiden parissa. Vuodesta 2006 lähtien hän on opettanut yliopistossa useita vaativia tieteenaloja, kuten uskontotiedettä, buddhalaisuutta, kristillistä teologiaa, islamilaista teologiaa ja filosofiaa. Näin hänen opetustyönsä on ulottunut useiden merkittävien maailmankatsomusten ja ajatteluperinteiden alueelle.
Hänen laaja-alaisuutensa näkyy myös hänen kirjallisessa tuotannossaan. Tällainen työ edellyttää laajaa perehtyneisyyttä, käsitteellistä tarkkuutta ja kykyä liikkua erilaisten ajattelutapojen välillä.
Vuosina 2016–2021 Aitžanova toimi CMU:n kansainvälisten opintojen tiedekunnan professorina. Vuodesta 2019 lähtien hän on myös opettanut Bhaktivedanta-akatemiassa Mayapurissa. Nämä tehtävät kuvastavat hänen työnsä ulottumista erilaisiin koulutusympäristöihin sekä akateemisen tutkimuksen ja hengellisen opetuksen rajapinnoille.
Vuodesta 2020 lähtien hänen toimintansa on liittynyt myös yhteisöön tai aloitteeseen, jonka nimenä mainitaan _Heavenly Culture, World Peace, Restoration of Light_. Jo tämän nimen teemat – taivaallinen kulttuuri, maailmanrauha ja valon palauttaminen – nostavat esiin kysymyksiä ihmisen sisäisestä kasvusta, yhteisymmärryksestä ja rauhan mahdollisuuksista. Aitžanovan laaja kiinnostus uskontoihin ja filosofiaan tarjoaa luontevan taustan tällaisten kysymysten tarkastelulle.
Aitžanovan työn erityinen arvo on siinä, että se suuntautuu aiheisiin, jotka ovat samanaikaisesti historiallisia, filosofisia ja syvästi inhimillisiä. Uskonnot eivät ole ainoastaan oppijärjestelmiä tai menneiden aikojen perinteitä, vaan ne ovat vaikuttaneet vuosisatojen ajan siihen, miten ihmiset ymmärtävät hyvän ja pahan, velvollisuuden, myötätunnon, tiedon ja elämän tarkoituksen. Näiden perinteiden tutkiminen voi auttaa tunnistamaan sekä niiden erityispiirteitä että kysymyksiä, jotka yhdistävät ihmisiä kulttuurien ja aikakausien yli.
Tutkijan ja opettajan työssä on parhaimmillaan kyse muustakin kuin tiedon välittämisestä: se on ajattelun avaamista, kysymysten syventämistä ja opiskelijoiden rohkaisemista itsenäiseen pohdintaan. Aitžanovan pitkäaikainen opetustyö useilla teologian ja filosofian aloilla antaa aiheen nähdä hänet henkilönä, jonka ammatillinen toiminta rakentuu erilaisten maailmankatsomusten tutkimisen ja opettamisen ympärille.
Asel A. Aitžanovan elämäntyötä voidaan näin tarkastella pyrkimyksenä rakentaa siltoja tiedon, uskon, filosofian ja hengellisen etsinnän välille. Hänen akateeminen taustansa, monipuolinen opetustyönsä ja uskontojen välisiä suhteita käsittelevä kirjallinen tuotantonsa tekevät hänestä kiinnostavan hahmon nykyisessä uskontotieteellisessä ja teologisessa keskustelussa.
Hänen työnsä muistuttaa siitä, että ihmiskunnan suuret hengelliset perinteet ansaitsevat tulla tutkituiksi sekä huolellisesti että avoimin mielin. Kun eri traditioita lähestytään tiedonhalun, kunnioituksen ja filosofisen pohdinnan kautta, niiden tutkiminen voi avata uusia näkökulmia paitsi menneisyyteen myös nykyhetken ihmisen kysymyksiin. Tässä pyrkimyksessä Aitžanovan akateeminen ja pedagoginen työ muodostaa oman erityisen kokonaisuutensa – kokonaisuuden, jossa tiedon etsiminen ja ihmisen henkisen ulottuvuuden ymmärtäminen kohtaavat.
Maailman uskonnot: historian opetuksia. Osa 5
Millä tavoin uskonto voi muuttua järjestäytyneeksi uskonnoksi? Elävä uskonto siis. Edellisillä oppitunneilla olemme teoreettisessa osuudessa käyneet läpi, mitä uskonnon kuolemisen tai sekularisaation elementtejä on olemassa. Tarkastelimme niitä erikseen, mutta tänään voimme käytännössä nähdä ne kokonaisuutena. Ja tässä haluan sanoa seuraavaa: joskus, kun bhaktat kuuntelevat luentojani uskontotieteestä, he kysyvät minulta: ”Vṛndāvanassa näyttää siltä, ettet pidä kristinuskosta.” Haluan sanoa, että rakastan kristinuskoa todella paljon, enemmän kuin mitään muuta perinnettä, tietenkin omaamme lukuun ottamatta. Tarkoitan, että rakastan hyvin paljon Jeesuksen Kristuksen opetusta opetuksena rakkaudesta Jumalaa kohtaan. Siksi on sitäkin tuskallisempaa nähdä, kuinka näin ylevä opetus on saatettu niin surkeaan tilaan.
https://www.youtube.com/watch?v=GXwKQe9_qE0&list=PLuvd0ScjSSnIL5a_KxYi0hMY0EzozA1OI&index=5
Tarkoitan, että rakastan hyvin paljon Jeesuksen Kristuksen opetusta opetuksena rakkaudesta Jumalaa kohtaan. Siksi on sitäkin tuskallisempaa nähdä, kuinka näin ylevä opetus on saatettu niin surkeaan tilaan.
Laittakaa automaattinen käännös päälle! Linkki annettu!
Kun otamme ne huomioon, meidän on ymmärrettävä, ettei tämä tarkoita sitä, ettei kristinuskossa olisi ollut Jeesuksen Kristuksen arvokkaita seuraajia. Heitä todella oli, ja heitä oli hyvin paljon. Puhumme myös heistä. Näillä pyhillä oli paljon yleviä oivalluksia ja paljon yleviä käsityksiä, jotka ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Mutta asian ydin on siinä, että jos puhumme tarkemmin kristinuskon teologiasta ja sen pyhimysten historiasta, voimme mielestäni keskustella siitä toisella suunnittelemallamme kurssilla. Juuri nyt meidän on kuitenkin tärkeää ymmärtää seuraavaa: koska tämä kurssi on omistettu nimenomaan opetuksille ja läksyille, joita voimme saada menneestä historiasta, puhumme tänään vaaroista, jotka odottavat meitä tällä tiellä, jos emme ole tässä asiassa varovaisia ja perehtyneitä. Siksi puhumme tästä tänään jälleen kerran emme siksi, ettemme rakastaisi kristinuskoa tai haluaisimme arvostella sitä, vaan siksi, että haluamme ammentaa siitä hyödyllistä kokemusta, samalla kun tunnemme syvää ja suurta kunnioitusta tätä ylevää hengellistä perinnettä kohtaan.
https://www.youtube.com/watch?v=GXwKQe9_qE0&list=PLuvd0ScjSSnIL5a_KxYi0hMY0EzozA1OI&index=6
Palatkaamme nyt Śrīla Bhaktisiddhānta Sarasvatī Ṭhākurin lainaukseen. ”Järjestäytynyt uskonto” on hänen artikkelinsa. Tässä on siitä lyhyt katkelma: ”Ajatus järjestäytyneestä uskonnosta viittaa selvästi ja epäilemättä elävän hengellisen liikkeen päättymiseen. Suuret uskonnolliset järjestöt ovat pato, este, jonka tarkoituksena on pidätellä tätä virtausta, jota ei voida pysäyttää millään tällaisilla keksinnöillä. Ne osoittavat todellisuudessa halunsa käyttää massoja hyväkseen oman hyötynsä tavoittelemiseksi. Ne osoittavat yhtä erehtymättömästi myös ehdottoman, rajoituksista vapaan ja todellisen hengellisen opettajan ohjauksesta riippumattoman tilan päättymistä.” Tällaisen kuvauksen ācāryamme antaa. Hän korostaa tässä hyvin tärkeää seikkaa: motiivia. On olemassa halu toimia massojen nimissä, mutta kyse ei ole itse massoista. Tällainen halu voi tietenkin olla myös massoilla itsellään, mutta tässä tarkoitetaan halua käyttää liikettä hyväksi oman hyödyn tavoittelemiseksi. Kuka tekee niin, miksi ja mistä syystä? Juuri tästä puhumme tänään: siitä, kuinka tämä prosessi ylipäätään tapahtuu huomaamatta ja kuinka se johtaa surullisiin seurauksiin.
PALATKAAMME NYT ŚRĪLA BHAKTISIDDHĀNTA SARASVATĪ ṬHĀKURIN LAINAUKSEEN.
”JÄRJESTÄYTYNYT USKONTO” ON HÄNEN ARTIKKELINSA.
TÄSSÄ ON SIITÄ LYHYT KATKELMA: ”AJATUS JÄRJESTÄYTYNEESTÄ USKONNOSTA VIITTAA SELVÄSTI JA EPÄILEMÄTTÄ ELÄVÄN HENGELLISEN LIIKKEEN PÄÄTTYMISEEN.”
NE OSOITTAVAT TODELLISUUDESSA HALUNSA KÄYTTÄÄ MASSOJA HYVÄKSEEN OMAN HYÖTYNSÄ TAVOITTELEMISEKSI.
Samalla ilmaantuu voimia, jotka voivat tuhota sen sisältäpäin.
Kuinka estää partikularismi, jossa uskonto voi jakautua lukemattomiksi pieniksi kirkkokunniksi ja suuntauksiksi? Jos tarkastelemme omaa perinnettämme, mihin johtopäätökseen johtajamme ovat nyt tulleet?
Lopputuloksena on kuitenkin 47 300 kirkkokuntaa nykyisessä kristinuskossa. Eikö tämä olekin hämmästyttävää?
https://gvssanga.com/required-reading-srila-bhakti-siddhanta-saraswati-thakuras-organised-religion-putana-and-kamsa/
Required Reading: Srila Bhakti Siddhanta Saraswati Thakura’s “Organised Religion (Putana and Kamsa)”
Srila Bhakti Siddhanta Saraswati Thakuran teos ”Järjestäytynyt uskonto
Required Reading: Srila Bhakti Siddhanta Saraswati Thakura’s “Organised Religion (Putana and Kamsa)”
Posted on August 19, 2015 by Swami B.K. Giri
https://gvssanga.com/required-reading-srila-bhakti-siddhanta-saraswati-thakuras-organised-religion-putana-and-kamsa/
https://www.youtube.com/watch?v=vrz27mVU40s
Toinen video muutama lause tästä, transkriptio.
Näiden lauseiden suomenkielisessä käännöksessä on melko paljon käännösvirheitä.
Transkriptio.
https://www.youtube.com/watch?v=jRKL4Hq47AA
Toinen video muutama lause tästä, transkriptio.
Näiden lauseiden suomenkielisessä käännöksessä on melko paljon käännösvirheitä.
Transkriptio.
Meidän tulee ymmärtää seuraavaa: eri tietoisuuden tasoilla oleville ihmisille tietoa annetaan eri tavoin. Tämä periaate toimii kaikkialla aineellisessa maailmassa. Jos esimerkiksi tarkastelemme koulua, huomaamme, että ensimmäisen luokan matematiikka eroaa huomattavasti ylempien luokkien matematiikasta. Jos ensimmäisellä luokalla opimme, ettei yhdestä voi vähentää kahta, eikä yhdestä vähennetä myöskään kahta, viittä tai niin edelleen, ylemmillä luokilla voimme oppia, että tulokseksi voi tulla esimerkiksi −4 tai −2. On siis olemassa negatiivisten lukujen järjestelmä ja negatiivinen lukuskaala. Voimme vastaavasti nähdä, että mitä pidemmälle ihminen etenee tiedon järjestelmässä, sitä vakavammaksi ja monimutkaisemmaksi lähestymistapa muuttuu. Tämä periaate toimii kaikilla tieteenaloilla: lääketieteessä, maantieteessä, filologiassa, musiikissa ja missä tahansa muualla.
Ne vaikuttavat täysin merkityksettömältä sanajoukolta, josta puuttuu kokonaan jokin ymmärrettävä merkitys. Tämä on tärkeää ymmärtää heti alusta alkaen. Miksi näin on?
Koska Jumalalla on tällainen tarkoitus.
Hän ei ainoastaan anna meille tietoa, vaan haluaa, että tämä tieto on niiden saatavilla, joilla on siihen tarvittavat ominaisuudet.
Mikä ominaisuus on välttämätön, jotta ihminen voi kehittyä hengellisesti?
...
...
...
Jumalan tarkoituksena on tehdä siitä saavuttamaton ilman pyhien ihmisten ja viisaiden selityksiä, jotta ylpeät ihmiset, joilla ei ole tarvittavaa pätevyyttä, eivät voisi saada tätä tietoa. Tarkoituksena on siis kätkeä tämä tieto niiltä, joilla ei ole tarvittavia ominaisuuksia. Tämän vuoksi syntyy toinen osa, jota kutsutaan smṛti-prasthānaksi. Voimme havaita saman järjestelmän muuttumattomana myös abrahamilaisissa uskonnoissa. Jos otamme esimerkiksi analogian śruti-prasthānaan, voimme verrata sitä Raamattuun eli pyhään kirjoitukseen, jolla on teologien laatimia tulkintoja ja selityksiä. Periaate on suunnilleen samanlainen. Smṛti-prasthāna tarkoittaa kuitenkin tässä tapauksessa selityksiä, joita eivät anna teologit vaan itseoivalluksen saavuttaneet sielut, jotka ovat ymmärtäneet tämän tiedon täydellisesti ja saavuttaneet täyden hengellisen oivalluksen. Sama pätee islamiin. Siellä on Herran sana, Koraani, ja lisäksi profeetan selitykset eli sunna, esimerkiksi profeetta Muhammadin kommentaarit. Ajatuksena on, että Jumalan sanat on aina selitettävä hänen edustajiensa kautta. Muussa tapauksessa emme pysty ymmärtämään niitä itsenäisesti, sillä vaikka tämä tieto on annettu meille, meidän tulee lähestyä sitä hengellisen auktoriteetin välityksellä. Katsokaa siis smṛti-prasthānaa, toista saraketta. Siihen kuuluvat Mahābhārata, purāṇat, āgamat ja Manusmṛti. Nämä ovat erilaisia vedalaisia teoksia, joita on selitetty. Toisin sanoen eri pyhät persoonallisuudet ovat kommentoineet niitä maailmankaikkeudessamme, jotta voisimme ymmärtää śruti-prasthānan merkityksen. Nämä tiedot voivat muuttua aikakaudesta toiseen. Ajan, paikan ja olosuhteiden mukaan niissä voi siis esiintyä muutoksia. Siksi jotkin purāṇat kuvaavat samoja tapahtumia eri tavoin tai kertovat niistä eri tavalla. Joskus esimerkiksi harrastajat, jotka lukevat huolellisesti Śrīmad-Bhāgavatamia ja Garga-saṃhitāa, huomaavat, että…
En laita enää lisää. Laitoin vain muutaman minuutin alusta.
Videon kesto on taas lähes kaksi tuntia;
halutessanne voitte tarkistaa tekstityksen tai käyttää käännöspainiketta – tekstitys transkriptiolla on parempi vaihtoehto kuin käännöspainike, vaikka kumpikaan niistä ei käännekään täydellisesti.
Kiinnostava video!
ja jos ne kaikki ovat saman Herran antamia, miksi ne eroavat toisistaan teologisesti? Miksi niiden välillä on tällaisia eroja?
Länsimaisen tieteen tutkijoille tästä tulee aina syy epäillä pyhien kirjoitusten auktoriteettia.
Esimerkiksi Raamatun tutkijat pettyivät Raamattuun, kun he havaitsivat ristiriitoja Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisen ja toisen luvun välillä. Näissä luvuissa kuvataan ihmisen luomista, mutta kuvaukset ovat erilaisia ja tapahtumien järjestys poikkeaa toisistaan. He sanoivat heti, että jos pyhässä kirjoituksessa on ristiriitoja ja yksi luku on ristiriidassa toisen kanssa, se tarkoittaa, ettei kirjoitus ole Jumalasta peräisin, vaan että sen ovat kirjoittaneet jotkut ihmiset, jotka eivät ole edes sopineet asioista keskenään.
MYÖHEMMIN JOKU ON LIITTÄNYT YHTEEN ERILAISIA LÄHTEITÄ, JA NÄIN ON SYNTYNYT PYHÄ KIRJOITUS. SITÄ EI SIIS PIDÄ PITÄÄ AUKTORITEETTINA. SAMA PROSESSI VOIDAAN NÄHDÄ MYÖS VEDALAISESSA KIRJALLISUUDESSA. JOS IHMISET EIVÄT TIETOISESTI YMMÄRRÄ, MIKSI TÄLLAISIA EROJA ON OLEMASSA JA MILLAINEN HIERARKIA JÄRJESTELMÄN SISÄLLÄ VALLITSEE, SYNTYY HYVIN SUURIA ONGELMIA JA EPÄILYKSIÄ. VEDOJA TUTKIESSAAN IHMISET SAATTAVAT AJATELLA, ETTÄ KYSEESSÄ ON VAIN JONKINLAINEN KOKOELMA KESKENÄÄN ERILAISTA KIRJALLISUUTTA, JONKA ERI KOULUKUNTIEN EDUSTAJAT OVAT KIRJOITTANEET.
MEIDÄN TULEE YMMÄRTÄÄ SEURAAVAA: ERI TIETOISUUDEN TASOILLA OLEVILLE IHMISILLE TIETOA ANNETAAN ERI TAVOIN.
MEIDÄN TULEE YMMÄRTÄÄ SEURAAVAA: ERI TIETOISUUDEN TASOILLA OLEVILLE IHMISILLE TIETOA ANNETAAN ERI TAVOIN.
TÄMÄ PERIAATE TOIMII KAIKKIALLA AINEELLISESSA MAAILMASSA. JOS ESIMERKIKSI TARKASTELEMME KOULUA, HUOMAAMME, ETTÄ ENSIMMÄISEN LUOKAN MATEMATIIKKA EROAA HUOMATTAVASTI YLEMPIEN LUOKKIEN MATEMATIIKASTA. JOS ENSIMMÄISELLÄ LUOKALLA OPIIMME, ETTEI YHDESTÄ VOI VÄHENTÄÄ KAHTA, EIKÄ YHDESTÄ VÄHENNETÄ MYÖSKÄÄN KAHTA, VIITTÄ TAI NIIN EDELLEEN, YLEMMILLÄ LUOKILLA VOIMME OPPIA, ETTÄ TULOKSEKSI VOI TULLA ESIMERKIKSI −4 TAI −2. ON SIIS OLEMASSA NEGATIIVISTEN LUKUJEN JÄRJESTELMÄ JA NEGATIIVINEN LUKUSKAALA.
VOIMME VASTAAVASTI NÄHDÄ, ETTÄ MITÄ PIDEMMÄLLE IHMINEN ETENEE TIEDON JÄRJESTELMÄSSÄ, SITÄ VAKAVAMMAKSI JA MONIMUTKAISEMMAKSI LÄHESTYMISTAPA MUUTTUU. TÄMÄ PERIAATE TOIMII KAIKILLA TIETEENALOILLA: LÄÄKETIETEESSÄ, MAANTIETEESSÄ, FILOLOGIASSA, MUSIIKISSA JA MISSÄ TAHANSA MUUALLA.
Smṛti-prasthāna tarkoittaa kuitenkin tässä tapauksessa selityksiä, joita eivät anna teologit vaan itseoivalluksen saavuttaneet sielut, jotka ovat ymmärtäneet tämän tiedon täydellisesti ja saavuttaneet täyden hengellisen oivalluksen. Sama pätee islamiin. Siellä on Herran sana, Koraani, ja lisäksi profeetan selitykset eli sunna, esimerkiksi profeetta Muhammadin kommentaarit. Ajatuksena on, että Jumalan sanat on aina selitettävä hänen edustajiensa kautta. Muussa tapauksessa emme pysty ymmärtämään niitä itsenäisesti, sillä vaikka tämä tieto on annettu meille, meidän tulee lähestyä sitä hengellisen auktoriteetin välityksellä.
Sama pätee islamiin. Siellä on Herran sana, Koraani, ja lisäksi profeetan selitykset eli sunna, esimerkiksi profeetta Muhammadin kommentaarit. Ajatuksena on, että Jumalan sanat on aina selitettävä hänen edustajiensa kautta. Muussa tapauksessa emme pysty ymmärtämään niitä itsenäisesti, sillä vaikka tämä tieto on annettu meille, meidän tulee lähestyä sitä hengellisen auktoriteetin välityksellä.
JUMALAN TARKOITUKSENA ON TEHDÄ SIITÄ SAAVUTTAMATON ILMAN PYHIEN IHMISTEN JA VIISAIDEN SELITYKSIÄ, JOTTA YLPEÄT IHMISET, JOILLA EI OLE TARVITTAVAA PÄTEVYYTTÄ, EIVÄT VOISI SAADA TÄTÄ TIETOA.
VEDĀNTA KOOSTUU KAHDESTA SANASTA: VEDA TARKOITTAA TIETOA JA ANTA TARKOITTAA LOPPUA TAI PÄÄTELMÄÄ. SE TARKOITTAA SIIS KAIKKIEN VEDOJEN PÄÄTELMÄÄ.
TÄMÄ ON VEDOJEN ERITYINEN OSA, JONKA VYĀSADEVA KIRJOITTI TÄLLÄ KERTAA EI ENÄÄ VAIN TAVALLISILLE IHMISILLE SELITTÄÄKSEEN HEILLE JOTAKIN, VAAN IHMISILLE, JOILLA ON ERITYISEN SUURET ÄLYLLISET KYVYT.
EI ENÄÄ VAIN TAVALLISILLE IHMISILLE SELITTÄÄKSEEN HEILLE JOTAKIN, VAAN IHMISILLE, JOILLA ON ERITYISEN SUURET ÄLYLLISET KYVYT.
Edellä muutama katkelma videon alusta.
Toinen video muutama lause tästä, transkriptio.
Näiden lauseiden suomenkielisessä käännöksessä on melko paljon käännösvirheitä.
Transkriptio.
Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni
Ainoat asiat, jotka omistatte, ovat illuusioita, harhoja ja itsepetoksia, niitä teillä on annettava, ja loput... ette omista mitään. Edes kehomme ei kuulu meille, luulemme sen olevan meidän kehomme, mutta itse asiassa sitä asuttavat lukemattomat elävät organismit. Yrittäkää todistaa niille, että se on teidän kehonne. Mikrobit ja muut luulevat, että se on heidän kehonsa. Mutta me luulemme, että jokin kuuluu meille, ihminen haluaa tulla Jumalaksi, siksi ihminen pyrkii kosmokseen. Mitä enemmän laajennamme tietämyksemme rajoja, mitä enemmän laajennamme maailmamme rajoja, pystymme jopa louhimaan plutoniumia, uraania, käyttämään auringon energiaa jo Marsissa. Mutta yleisesti ottaen, jotta meillä olisi selkeät käsitykset itsestämme, me karkeasti ottaen asumme...
Meidän maailmankaikkeutemme on kuin pieni elektroni, koko maailmankaikkeus, ja kuvitelkaa meidän kokomme. Ja me olemme pienessä elektronissa, otamme esiin teleskoopin tai Chandra-teleskoopin...
Ja me ajattelemme: "Niin, maailmankaikkeus" ja piirrämme, mistä se on tullut, mistä se koostuu.
Itse asiassa me emme asu vain elektronissa, meidän maailmankaikkeutemme on pieni elektroni, ja koko keho, ehkä se on jonkinlainen elävä organismi. Kaikki nämä universumit, galaksit ja niin edelleen, ehkä ne ovat jonkinlainen elävä organismi.
Vedat sanoo, että on olemassa Universaali Keho, Universaali Muoto. On varsin todennäköistä, että kyseessä on jokin jättimäinen organismi, jolla on oma, kuten kreikkalaiset sanoivat, Maailman Sielu. Vaishnava-perinteessä Häntä kutsutaan Ylisieluksi, Paramatmaksi. Hän läpäisee tietoisuudellaan kaikki universumit. Hän on jokaisessa atomissa ja koko universumissa samanaikaisesti.
Mutta edes sellaista lukua ei voi löytää, sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa - sitä asemaa, jossa me olemme.
Mutta samaan aikaan ajattelemme, että maailmankaikkeus on jonkinlainen pyörivä pallo, galakseja, pyörteitä.
Se on kuin jotkut mikrobit vatsassani alkaisivat miettiä, kuka olen, mitä luin, mitä söin illalliseksi tänä iltana. Asemamme on sellainen, ja silti kunnianhimomme on suurempi kuin Jumalalle. Vaikka Jumala ei ole lainkaan kunnianhimoinen, muta me olemme. Haluamme vallata kaiken ylipäätään, koko maailmankaikkeuden.
Kun ymmärrämme todellisen asemamme, että olemme mikrobeja, silloin meille saattaa tulla mieleen, että emme omista täällä mitään, olemme kerjäläisiä hengessä. Ainoat asiat, joita omistamme, ovat omat harhakuvitelmamme tai käsityksemme siitä, miten maailma toimii ja mikä on paikkamme maailmassa. Omistamme käsityksen omasta paikastamme tässä maailmassa, siitä, keitä me olemme. Me todella omistamme sen. Ja yleensä tämä mielipide perustuu siihen, että edustan jotain merkittävää.
JA ELÄMÄMME IHANTEENA ON, ETTÄ MUISTO MEISTÄ SÄILYY AINA JÄLKELÄISTEN SYDÄMISSÄ JA ETTÄ MUUT MIKROBIT MUISTAVAT MEIDÄT AINA.
Se on sellainen ihanne.
Ja parhaassa tapauksessa nimemme kaiverretaan jonnekin marmorilaattaan, jossa sanotaan, että TÄSSÄ TALOSSA ASUI USEIDEN VUOSIEN AJAN SE JA SE MIKROBI, JA HÄNEN NIMENSÄ OLI SE JA SE.
Ja tuhansia vuosia myöhemmin joku nuori pariskunta kävelee ja näkee jonkun nimen marmorilaatassa, ja me uskomme, että he muistavat meidät. He näkevät vain marmorilaatan. Kyllä, mutta heidän ensimmäinen ajatuksensa on repiä laatta irti, pyyhkiä se pois jyrsimellä ja jättää oma nimensä jälkipolville.
---------------
Katkelmia B. Maharajan luennosta, eri kohdista.
Erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä.
Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Kristus itse myönsi:
12
»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).
Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:
(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?
Myös Koraanissa on kohtia, joissa ajatellaan, etteivät ihmiset vielä ymmärrä kaikkea Jumalan ilmoituksesta tai etteivät he ole valmiita ottamaan sitä vastaan.
1. Koraani 17:85 – Tieto on rajallista
Ihmisiltä kysytään hengestä, ja Muhammedia kehotetaan vastaamaan, että henki kuuluu hänen Herransa asiaan ja ihmisille on annettu vain vähän tietoa.
2. Koraani 18:109 – Jumalan sanat ylittävät ihmisen tiedon
Jakeessa kuvataan, etteivät meret riittäisi musteeksi kirjoittamaan Herran sanoja, vaikka niiden lisäksi tuotaisiin toiset samanlaiset meret.
3. Koraani 2:3 – Usko näkymättömään
Jakeessa kuvataan hurskaita ihmisiksi, jotka uskovat näkymättömään. Tämä liittyy siihen, ettei kaikkea todellisuutta voi havaita tai ymmärtää pelkästään aistein.
Mitä Joh. 3:12 tarkoittaa tässä vertailussa?
Jeesus sanoo:
”Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?”
Tässä Jeesus arvostelee Nikodemoksen vaikeutta ymmärtää hänen opetustaan uudestisyntymisestä ja hengellisistä asioista.
Jakeesta voidaan päätellä, että Jeesuksella oli enemmän opetettavaa kuin Nikodemos kykeni sillä hetkellä ymmärtämään.
Kristillinen tulkinta: Jeesuksen lupaus koskee Pyhää Henkeä, joka johdattaa hänen opetuslapsiaan.
Islamilainen tulkinta: Koraani 61:6 nähdään ilmoituksena Muhammedista Jeesuksen jälkeen tulevana sanansaattajana.
Hadith: kaikkea tietoa ei pidä kertoa kaikille
Sahih al-Bukhari 127 – Tiedon kirja
Tässä hadithissa kerrotaan Alin lausumasta:
”Puhukaa ihmisille sen mukaan, mitä he ymmärtävät. Haluatteko, että Jumala ja Hänen lähettiläänsä kielletään?”
Sunnah
ihmisille ei pidä esittää opetusta tavalla, jota he eivät kykene ymmärtämään, sillä seurauksena voi olla väärinkäsitys.
Tässä kohdassa puhuja on Ali, ei Muhammed suoraan. Hadith on kuitenkin tallennettu al-Bukharin kokoelmaan, ja se käsittelee nimenomaan opetuksen sovittamista kuulijoiden ymmärrykseen.
Sunnah
ihmisille ei pidä esittää opetusta tavalla, jota he eivät kykene ymmärtämään, sillä seurauksena voi olla väärinkäsitys.
Koraani 17:85 – Ihmisille on annettu vain vähän tietoa
Koraanissa sanotaan:
”Teille on annettu tietoa vain vähän.”
Asiayhteydessä Muhammedilta kysytään hengestä, ja häntä kehotetaan vastaamaan, että henki kuuluu hänen Herransa asiaan.
Tämä kohta osoittaa, että ihmisen tieto on rajallista.
Sahih Muslim 2673 – Tieto voi kadota ajan myötä
Toisessa hadithissa Muhammedin kerrotaan opettaneen, ettei Jumala ota tietoa ihmisiltä suoraan pois, vaan tieto katoaa oppineiden kuollessa. Lopulta ihmiset voivat seurata tietämättömiä johtajia.
Sunnah
Tässä puhutaan tiedon säilymisestä ja katoamisesta, ei uuden salaisen ilmoituksen saapumisesta.
Miten tämä liittyy Jeesuksen sanoihin?
Jeesuksen sanat Koraani ja hadithit
Joh. 16:12: opetuslapset eivät vielä kykene vastaanottamaan kaikkea opetusta. Bukhari 127: opetuksessa tulee huomioida kuulijoiden ymmärrys.
Joh. 16:13: Totuuden Henki johtaa totuuteen. Koraani 17:85: ihmisen tieto on rajallista.
Joh. 3:12: taivaallisia asioita on vaikea ymmärtää. Hadithit korostavat tiedon välittämistä ymmärrettävästi.
Eli samankaltainen ajatus opetuksen vastaanottajan rajallisesta ymmärryksestä esiintyy islamilaisessa perinteessä.
Raamatussa on kohta, jossa sanotaan, että Jumala lähettää ihmisille voimakkaan eksytyksen. Se on erityisen kiinnostava, kun pohditaan Jeesuksen lupausta myöhemmin tulevasta totuudesta ja Muhammedin ilmoituksesta.
1. Raamattu sanoo, että Jumala lähettää eksytyksen
2. Tessalonikalaiskirje 2:10–12
Paavali kirjoittaa ihmisistä, jotka eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua. Jakeessa 11 sanotaan:
”Siksi Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen.”
Tässä on tärkeä yksityiskohta: tekstin mukaan eksytys liittyy siihen, että ihmiset eivät ole ottaneet vastaan totuutta vaan ovat mieltyneet vääryyteen.
Paavalin asiayhteydessä puhutaan myös laittomuuden ihmisestä ja Kristuksen tulemiseen liittyvistä tapahtumista. Kohta ei siis käsittele yleisesti kaikkea myöhempää uskonnollista ilmoitusta, vaan tiettyä lopunajan tapahtumakulkua.
Voisiko tämä liittyä Muhammediin ja Koraaniin?
Kristillisestä näkökulmasta joku voisi esittää seuraavan tulkinnan:
1. Jeesus sanoo, etteivät opetuslapset vielä kykene vastaanottamaan kaikkea opetusta (Joh. 16:12).
2. Hän varoittaa vääristä profeetoista ja eksytyksistä (Matt. 24:11, 24).
3. Paavali sanoo, että Jumala lähettää väkevän eksytyksen niille, jotka eivät rakasta totuutta (2. Tess. 2:10–12).
4. Tämän perusteella voidaan kysyä, voisiko myöhempi uskonnollinen ilmoitus olla kyseinen eksytys.
Tämä on mahdollinen teologinen argumentti, mutta ei vielä todiste siitä, että Paavali tarkoitti nimenomaan Muhammedia tai islamia. Toisen tessalonikalaiskirjeen tekstissä Muhammedia tai islamia ei mainita.
Entä jos ihmisille annetaan tietoa, jota he eivät vielä ymmärrä?
Tässä on kiinnostava rinnastus. Sahih al-Bukharin hadithissa 127 Ali neuvoo puhumaan ihmisille heidän ymmärryksensä mukaisesti. Se osoittaa, että islamilaisessa perinteessäkin tunnistetaan ajatus siitä, ettei kaikkea opetusta ole viisasta esittää kaikille samalla tavalla.
Koraani: Jeesus on Messias ja Jumalan lähettiläs
Koraani 4:171 kutsuu Jeesusta Messiaaksi ja Jumalan lähettilääksi, mutta kieltää sanomasta ”Kolme”.
Koraani 5:72 torjuu väitteen, että Jumala olisi Messias.
Koraani 19:30 kuvaa Jeesuksen Jumalan palvelijaksi ja profeetaksi.
Lähde:
Koraanin Jeesusta käsittelevä katsaus .
Kristinusko opettaa, että Jeesus on jumalallinen ja ihmiseksi tullut Sana. Islam kunnioittaa Jeesusta Messiaana ja profeettana, mutta ei hyväksy kristillistä käsitystä hänen jumaluudestaan.
https://quran.com/explore/jesus-in-the-quran-who-is-jesus-and-what-does-the-quran-actually-say
https://quran.com/explore/jesus-in-the-quran-who-is-jesus-and-what-does-the-quran-actually-say
Jesus in the Quran: Who Is Jesus and What Does the Quran Actually Say?
Muslimit kunnioittavat Jeesusta suuresti. Islamissa Jeesus (arab. Isa) on yksi Jumalan tärkeimmistä profeetoista ja sanansaattajista. Islamin ja kristinuskon välillä on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, kuka Jeesus on.
Mitä muslimit uskovat Jeesuksesta?
Jeesus on Messias. Koraanissa 3:45 häntä kutsutaan Messiaaksi, Jeesukseksi, Marian pojaksi.
Jeesus syntyi neitsyestä. Koraani 19:20–21 kertoo Marian saaneen Jeesuksen ilman, että mies oli koskenut häneen.
Jeesus teki ihmeitä. Koraanin 3:49 mukaan hän paransi sairaita ja herätti kuolleita Jumalan luvalla.
Jeesus on Jumalan profeetta. Koraani 19:30 kertoo Jeesuksen sanovan, että Jumala on tehnyt hänestä profeetan.
Jeesus ei islamin mukaan ole Jumala eikä Jumalan Poika. Koraani 4:171 torjuu Jeesuksen jumalallistamisen.
Muslimit eivät yleensä halveksi Jeesusta, vaan pitävät häntä pyhänä profeettana. Kristityille Jeesuksen jumaluus, ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus ovat puolestaan uskon keskeisiä totuuksia.
Siksi molemmat uskonnot kunnioittavat Jeesusta, mutta niiden käsitykset hänen henkilöllisyydestään ja pelastustyöstään eroavat ratkaisevasti.
Se osoittaa, että islamilaisessa perinteessäkin tunnistetaan ajatus siitä, ettei kaikkea opetusta ole viisasta esittää kaikille samalla tavalla.
Järjestäytyneet uskonnolliset organisaatiot voivat muutua vaarallisiksi
Edellä on muutamia lauseita myös näistä videoista.
https://www.youtube.com/watch?v=GXwKQe9_qE0&list=PLuvd0ScjSSnIL5a_KxYi0hMY0EzozA1OI&index=6
https://www.youtube.com/watch?v=jRKL4Hq47AA
Laittakaa päälle automaattine käännös tai transkriptio. Transkriptio on paljon parempi, vaikka käännösvirheet suomeksi sielläkin, kun laitatte sen käännösohjelmaan.
47 300 kirkkokuntaa
Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa. https://www.youtube.com/watch?v=bHMgo1TbkfM
"Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa."
HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...
Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....
Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.
Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
------------------------
Tämä kauhudramaturgi lisäsi eri viestiketjuihin aina muutaman viestin välein linkkejä ”kadotukseen”; miksi hän ei ota selvää, että on olemassa aivan päinvastaisia kertomuksia, mutta tietysti kaikki päinvastaiset kertomukset ovat (olemattoman) saatanan aikaansaamia, ja vain "oikeat helvetinkertomukset" ovat "totta".
-----------------------
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
(Toinen) kauhudramaturgi kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"
Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.
Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee |
https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan
https://www.youtube.com/watch?v=H2tpa4DowZg&t=42s&pp=ygUSbmRlICByZWluY2FybmF0aW9u
NDE. Löytö sielun todellisesta tarkoituksesta ja parantumisesta! (Inspiroiva NDE) 2024
https://www.youtube.com/watch?v=xMqfErvWHo8
Nainen kuolee; hänelle näytetään muita planeettoja, sivilisaatioita ja kerrotaan ihmisen tarkoitus (NDE).
https://www.youtube.com/watch?v=Id847TEHSE4
NDE: Kuolin ja minulle näytettiin aiemmat elämäni
Jälleensyntyminen.
https://www.youtube.com/watch?v=zs6hUE2npaQ
Nainen kuolee, hänelle näytetään totuus jälleensyntymisestä ja valinnoista (NDE).
https://www.youtube.com/watch?v=mg9V2351FFY&pp=ygUabmRlLiByZWluY2FybmF0aW9uIGlzIHRydWU=
Neurokirurgi Eben Alexander selittää, miten reinkarnaatio hänen mukaansa toimii ja miksi emme voi muistaa aiempia elämiämme.
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
Kristitty kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
Analogisesti :
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa tutustua Koraanin koodiin, koska sen jumalallisen alkuperän monet riippumattpmat ei -islamilaiset tutkijat ympäri maailmaa ovat todistaneet matemaattisesti,"
Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Matemaattinen ilmiö Koraanissa, joka on maanjäristyksellisiä mittasuhteita: Koraanin ensisijaisten tilastojen (sanat, säkeet, luvut) määrittäminen ja sen kiehtovan yhteyden paljastaminen kultaiseen leikkaukseen.
https://www.linkedin.com/pulse/mathematical-miracle-quran-definitive-empirical-zarif-mohammed-m-s--oxv6e
The Mathematical Miracle of the Qur’an: A Definitive Empirical Analysis
https://www.zygonjournal.org/article/id/14956/
Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaisessa sarjassa, joka käsittelee Koraania ja tiedettä, ja se alkaa kirjoittajan henkilökohtaisista ja tieteellisistä kokemuksista, joiden avulla hän osoittaa Koraanin tieteellisen tulkinnan ja Koraanin tieteellisen ihmeellisyyden kaksoissuuntausten merkityksen, mukaan lukien sen, miten molemmat toimivat muslimien teologisina työkaluina. Sen jälkeen käsitellään teologian ja tieteellisen tiedon läheistä suhdetta islamin historiassa. Pääpaino on siinä, miten tiede sijoittuu ja määritellään islamilaisessa kirjallisuudessa, ja siinä viitataan erityisesti perinteisiin muslimikommentteihin ja -traktaatteihin. Se koskee myös sitä, miten muslimien eksegeettisiä henkilöitä ja traditionalisteja kannustetaan tai lannistetaan ottamaan tiede huomioon Koraanin ja profeetallisten traditioiden perusteella.
Brandon Petersonin havaintoja ilmaisohjelmalla purebiblesearch. Tulokset löytyvät hänen sivultaan kjvcode:
Raamatussa (KJB, ei satanistiset kaupalliset katoliset väännökset) on 823543 sanaa, eli 7x7x7x7x7x7x7. Seitsemän on Jumalan luku. Raamatussa paholaiseen ja antikristukseen viittaavat sanat taas esiintyvät kuudella jallosia kertoja. Jeesus-sanan 666. maininta koskee väärää profeettaa.
_________________
Miksi et puhu siitä, että myös koraani on todistettu matemaattiseti?
Myös muualla:
The Torah Codes
https://www.math.toronto.edu/~drorbn/Codes/Chance.pdf
https://www.morasha.com.br/en/mysticism/the-log-codes.html
The Torah Codes
Some Examples of
Mathematical Analysis
Applied to Talmud Study
Vain meillä on oikea uskonto, vain meillä on ihmeitä. Tällaiset sanomiset saivat minut kyseenalaistamaan ja aloin miettiä: todellako? Eikö muissakin kristinuskon lahkoissa voi olla ihmeitä ja totuutta, entä muissa uskonnoissa? Aloin tutkia jo nuorena, vaikka opiskelin Raamattua samanaikaisesti, ihmeitä todellakin on kaikilla eri kristinuskon lahkoilla, samoin kuin muissakin uskonnoissa, analysoin, vertailin, tulin johtopäätökseen, se oli pitkä, vuosien mittainen prosessi, ei hetken mielijohde.
Kun paljon vuosia sitten sain tietää Raamatun koodista, jota tutki Ivan Panin, aloin miettiä: jos Raamatussa on koodi, onko koodi myös muiden uskontojen kirjoituksissa, ja onko koodi myös muualla? Niinpä aloin tutkia asiaa.
Raamattu ei ole ainoa paikka, jossa numerologiaa esiintyy, mutta kristittyjen mukaan tietenkin vain Raamatun numerologia on Jumalasta, kun taas Koraanin numerologia on Saatanasta.
Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.
Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.
MYÄS TÄMÄ ON TODISTETTU MATEMAATTISESTI:
https://www.youtube.com/watch?v=4ZQxeQih1tA
Siis juuri muinaisessa slaavin kielessä, sen aakkoset.
Automaattinne käännös.
Koodit. Mielenkiintoista.
MYÖS TÄMÄ ON TODISTETTU MATEMAATTISESTI:
Muinaisslaavilaisen aakkoston sakraalinen merkitys; Venäjän kielen mysteeri ja mitä "aakkoset" ovat?
Voit kytkeä automaattisen käännöksen päälle. Jotakin varmasta saa selville. Sen koodi on 28.
Koraanin ihmekoodi, joka tunnetaan myös nimellä Code 19, on käsite, jonka kannattajat väittävät, että Koraani sisältää matemaattisen kuvion, joka perustuu numeroon 19, jonka he uskovat olevan merkki Koraanin jumalallisesta alkuperästä. Teorian mukaan luku 19 ja sen kertaluvut esiintyvät Koraanin tekstin eri osissa, kuten lukujen, säkeiden, sanojen ja kirjainten määrässä.
https://www.youtube.com/watch?v=_2gMQy90nRQ
"Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa."
HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...
Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....
Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":
TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.
****************
MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.
Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.
https://www.youtube.com/watch?v=7EPQgOwAkgc&pp=ygUJbmRlIGFsbGFo
Islam - Tapasin Allahin(Jumalan) kuolemanläheisessä kokemuksessani (NDE) Tapaamiseni Allahin kanssa | Video Essee
https://www.youtube.com/watch?v=TZUupVwc-Uk
Nainen kuolee näkee profeetta Muhammedin sanoman jumalallisen ilmestyksen kuolemanläheisessä kokemuksessaan
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
Kristitty kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
https://www.youtube.com/watch?v=CAlVn-t97XM
https://www.youtube.com/watch?v=i9KTUEW56Ik
https://www.youtube.com/watch?v=X_B02ptEh4s
Kosmogoniset tekstit voidaan todistaa matemaattisesti. Koodit.
Kristitty kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
https://www.youtube.com/watch?v=2z655uAtpQM
https://www.youtube.com/watch?v=cPuMon7c2FI
https://www.youtube.com/@TheQuranCodes
https://www.youtube.com/watch?v=CoYU4or1KiY
Kristitty kirjoitti:
"Jos joku tosiaan etsii totuutta, hänen kannattaa kuunnella Brandon Petersonia. Hän on todistanut King James Biblen jumalallisen alkuperän matemaattisesti,"
Maailmassa on MYÖS monia täysin riippumattomia, ei-islamilaisia tutkijoita, jotka ovat tutkineet Koraanin matematiikkaa, sen ihmeellisyyttä, miksi sinä olet hiljaa tästä?
https://www.youtube.com/watch?v=ne0cBBuHJfU
https://www.youtube.com/watch?v=QC3sDbVcAbw&pp=ygUScXVyYW4gbWlyYWNsZSBjb2Rl
https://www.youtube.com/watch?v=QC3sDbVcAbw
https://www.youtube.com/watch?v=GUle-BEau2I
CAMBRIDGE PROFESSOR SHOCKED BY QURAN'S MATHEMATICAL CODE
https://www.youtube.com/watch?v=GUle-BEau2I
CAMBRIDGE PROFESSOR SHOCKED BY QURAN'S MATHEMATICAL CODE
Sekä Koraani että Raamattu puhuvat valtavan itsevarmasti omasta totuudestaan, ja juuri siinä on oikeastaan herkullinen ongelma. Molemmat eivät vain esitä jotakin näkemystä muiden näkemysten joukossa, tyyliin: ”Tässä olisi yksi mahdollinen maailmanselitys, katsokaa rauhassa ja valitkaa mieleisenne.” Ei. Molemmilla on huomattavasti kunnianhimoisempi ohjelma: tämän takana on Jumala, tämä on ilmoitus, tämä on totuus. Kiitos, kilpailu on siis käynnissä.
Molemmat astuvat näyttämölle suunnilleen sillä asenteella, että nyt ei olla keskustelemassa mielipiteistä vaan todellisuuden omistusoikeudesta. Ihminen saa toki ajatella mitä haluaa, mutta harmillisesti todellisuus on jo varattu. Koraani kertoo, mikä on Jumalan sana, Raamattu kertoo Jumalan toiminnasta ja ilmoituksesta, ja lukijan pitäisi sitten jollakin tavalla ratkaista, kumpi puhuu Jumalan äänellä — samalla kun molemmat vakuuttavat, että juuri tässä kohtaa pitäisi kuunnella niitä eikä naapurin kirjaa.
Ja tässä syntyy pieni filosofinen pulma: jos kaksi tekstiä esittää ristiriitaisia väitteitä ja kumpikin ilmoittaa olevansa Jumalan ilmoittamaa totuutta, niin totuus ei tietenkään ratkea sillä, että toinen vain sanoo olevansa enemmän totuutta. Se olisi vähän kuin kaksi oikeussalia, joissa molemmat tuomarit huutaisivat toisilleen olevansa se oikea tuomari. Äänenvoimakkuus ei vielä ratkaise toimivallan kysymystä.
Tilanne muuttuu vielä hauskemmaksi, kun huomataan, että kummankin tekstin sisällä on perusteita luottaa juuri siihen tekstiin. Koraani kertoo omasta ilmoitusluonteestaan, ja Raamattu muodostaa oman pitkän ilmoituksen, historian, profetian ja uskonnollisen tradition kokonaisuutensa. Sitten tullaan ulkopuolelta ja kysytään täysin epäkohteliaasti: ”Hyvä on. Mutta miksi minä uskoisin juuri teitä?”
Siinä kohtaa molempien valtava itsevarmuus alkaa näyttää hieman huvittavalta. ”Koska tämä on Jumalan sana.” ”Mistä tiedät?” ”Koska Jumala on ilmoittanut sen.” ”Mistä tiedät, että tämä ilmoitus on Jumalalta?” Ja nyt olemme jo mukavasti kehällä, jossa kirja todistaa itsestään ja uskovainen todistaa kirjasta, joka todistaa itsestään.
Jos siis Koraani sanoo: ”Tämä on totuus”, ja Raamattu sanoo: ”Tämä on totuus”, seuraava kysymys ei oikeastaan ole enää kumpi sanoo sen vakuuttavammin. Se on paljon hankalampi:
Mitä tarkoittaa totuus silloin, kun kaksi ilmoitukseksi väittävää tekstiä ovat eri mieltä siitä, mitä Jumala on sanonut?
Siinä kohtaa mahtipontisuus loppuu ja alkaa varsinainen ongelma. Totuus ei voi olla molempien ristiriitainen väite yhtä aikaa — ellei sitten keksitä kolmatta kirjaa, joka ilmoittaa ratkaisevansa asian ja kertoo tietenkin olevansa se ainoa oikea.
Muslimi kysyy kristityltä, miksi tämän pitäisi hyväksyä Raamatun ilmoitus. Kristitty kysyy muslimilta, miksi tämän pitäisi hyväksyä Koraanin ilmoitus. Molemmat esittävät historiallisia, teologisia ja tekstuaalisia perusteita. Mutta aivan pohjalla on kysymys, jota kumpikaan kirja ei voi ratkaista pelkästään vetoamalla itseensä: miksi juuri tämä ilmoitus on Jumalasta?
Ja tässä on se kohta, jossa ihmisen pitäisi ehkä hetkeksi laskea kirjansa pöydälle.
Koska jos vastaus lopulta on ”koska kirjani sanoo niin”, olemme palanneet lähtöpisteeseen. Jos vastaus taas on historiallinen tapahtuma, profeetan elämä, tekstin säilyminen, ihme, profetia, filosofinen johdonmukaisuus tai jokin muu peruste, silloin keskustelu muuttuu kiinnostavaksi. Silloin voidaan oikeasti kysyä, mitä näyttöä on, kuinka vahvaa se on ja selittääkö se paremmin toisen vai toisen väitteen.
Mutta pelkkä jumalallisen leiman painaminen kirjan kanteen ei vielä tee asiasta ratkaistua. Muuten ratkaisu olisi hämmästyttävän helppo: kirjoitetaan kirja, ilmoitetaan ensimmäisellä sivulla, että sen kirjoittaja on kaikkivaltias Jumala, ja ongelma on valmis. Silloin historian suurin uskonnollinen kysymys olisi ratkaistu suunnilleen samalla menetelmällä kuin lapsi ratkaisee väittelyn ilmoittamalla: ”Minä voitin.”
Ja juuri tästä syntyy kaikkein kiusallisin kysymys:
Jos totuus tarvitsee auktoriteettinsa vakuudeksi vain oman väitteensä, mistä erotamme Jumalan ilmoituksen ihmisen ilmoituksesta, joka vain puhuu Jumalan äänellä?
Siinä ei enää kysytä, kumpi kirja kuulostaa mahtavammalta.
Siinä kysytään, millä perusteella ylipäätään tunnistamme totuuden silloin, kun totuus itse väittää puhuvansa meille.
Ja jos kaksi ääntä sanoo ”minä olen Jumala”, ihmisen todellinen ongelma ei ole enää se, kumpaa ääntä totellaan.
Vaan se, kuka helvetti puhuu.
MUTTA MOLEMMAT OVAT JUMALAN SANAA ERI TASOLLA IHMISILLE TARKOITETTU!
Sinä kirjoitit:
"Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa."
https://www.youtube.com/watch?v=bHMgo1TbkfM
Mutta tässä on ongelma:
Kristityn kokemus on siis potentiaalisesti autenttinen transsendenttinen kokemus, kun taas muslimin kokemus on epistemologisesti epäilyttävä. Muslimin kokemus toimii samalla logiikalla: hänen kokemuksensa vahvistaa oikean jumalasuhteen, kun taas kristityn kokemus on väärin tulkittu tai johdettu harhaan. On suorastaan vaikuttavaa, kuinka nopeasti universumin näkymätön hallintoelimistö onnistuu ilmoittamaan kummallekin osapuolelle, että juuri heidän puhelinnumeronsa on oikea.
Tieteellisessä tutkimuksessa tällaista asetelmaa pidettäisiin melko ongelmallisena, jos hypoteesi olisi rakennettu siten, että kaikki mahdolliset havainnot voidaan jälkikäteen sovittaa sen vahvistukseksi. Jos oma uskonnollinen kokemus havaitaan, se tulkitaan hypoteesin vahvistavaksi evidenssiksi. Jos toinen ihminen raportoi vastakkaisen kokemuksen, tämä voidaan luokitella harhaksi, kulttuuriseksi ehdollistumiseksi, psykologiseksi ilmiöksi tai hengelliseksi eksytykseksi. Hypoteesi siis voittaa joka kierroksella.
Kuvitellaanpa esimerkiksi tutkimusasetelma, jossa koehenkilö A kertoo kokeneensa Pyhän Hengen läsnäolon ja koehenkilö B Allahin läsnäolon. Jos tutkija vastaisi: ”A:n kokemus todistaa A:n jumalallisen tulkinnan, mutta B:n kokemus on osoitus siitä, että B on eksytetty”, tutkija ei varsinaisesti olisi vielä tehnyt tiedettä. Hän olisi lähinnä päättänyt etukäteen, kumpi koehenkilö saa olla oikeassa, ja käyttänyt tulosta sen jälkeen päätöksensä perusteluna.
Tässä piilee uskonnollisen kokemuksen epistemologinen ongelma. Kokemus voi olla subjektiivisesti erittäin voimakas, muuttava ja jopa elämää mullistava. Mutta kokemuksen fenomenologinen voimakkuus ei automaattisesti kerro sen ontologisesta alkuperästä. Se, että jokin tuntuu jumalalliselta, kertoo varsin varmasti jotakin kokemuksen kokijasta ja hänen kokemuksestaan. Se ei vielä kerro, mikä metafyysinen entiteetti kokemuksen aiheutti — jos mikään.
Muuten päädymme eräänlaiseen teologiseen kaksinkertaiseen kirjanpitoon:
Kun minä koen yliluonnollista, havainto.
Kun sinä koet yliluonnollista, harha.
Kun minun rukoukseni tuottaa rauhaa, Jumalan läsnäolo.
Kun sinun rukouksesi tuottaa rauhaa, psykologinen mekanismi.
Sinä kirjoitit:
"Kyllä elmä jatkuu, joka helvetissä, tai taivaassa."
Mutta tässä on ongelma:
Kun minun rukoukseni tuottaa rauhaa, Jumalan läsnäolo.
Kun sinun rukouksesi tuottaa rauhaa, psykologinen mekanismi.
Kun minun uskonnollinen kokemukseni vahvistaa uskoni, henkilökohtainen todistus.
Kun sinun kokemuksesi vahvistaa vastakkaista uskontoa, eksytys.
Ja jos tämä ei vielä riitä, voidaan aina ottaa käyttöön Saatana. Se on teologisesti kätevä muuttuja, koska sillä on poikkeuksellisen laaja selitysvoima ja vieläpä se etu, ettei sen olemassaoloa tarvitse ensin osoittaa sille ihmiselle, jota ollaan vakuuttamassa. Vastakkainen havainto? Saatana. Vastakkainen kokemus? Saatana. Vastakkainen uskonto? Saatana. Epämiellyttävä argumentti? No, ehkä ei sentään, mutta konsepti on jo mukavasti käytettävissä.
Ja jos tämä ei vielä riitä, voidaan aina ottaa käyttöön Saatana. Se on teologisesti kätevä muuttuja, koska sillä on poikkeuksellisen laaja selitysvoima ja vieläpä se etu, ettei sen olemassaoloa tarvitse ensin osoittaa sille ihmiselle, jota ollaan vakuuttamassa. Vastakkainen havainto? Saatana. Vastakkainen kokemus? Saatana. Vastakkainen uskonto? Saatana. Epämiellyttävä argumentti? No, ehkä ei sentään, mutta konsepti on jo mukavasti käytettävissä.
Tässä vaiheessa skeptikko joutuu kuitenkin esittämään hyvin epämukavan kysymyksen: jos Saatana toimii selityksenä vastakkaisille uskonnollisille kokemuksille, millä riippumattomalla menetelmällä erotetaan Saatanan aiheuttama kokemus Jumalan aiheuttamasta kokemuksesta?
Jos vastaus on ”Raamatun perusteella”, muslimi voi vastata samalla rakenteella Koraaniin vedoten. Jos vastaus on ”koska Pyhä Henki todistaa sisimmässäni”, muslimi voi kertoa vastaavanlaisesta sisäisestä varmuudestaan. Jos vastaus on ”koska kokemukseni oli erilainen”, olemme jälleen palautuneet subjektiiviseen kokemukseen, jonka juuri piti alun perin toimia todisteena.
On melkein koomista, kuinka täydellisesti järjestelmä suojaa itseään falsifioitumiselta: oma kokemus vahvistaa teoriaa, vastakkainen kokemus vahvistaa teoriaa, ja teoriasta poikkeava kokemus todistaa, että vastapuoli on juuri siinä vaarallisessa eksytyksen tilassa, jonka teoria jo etukäteen ennusti. Hypoteesi ei siis koskaan joudu tilanteeseen, jossa se voisi yksinkertaisesti hävitä.
Tämä ei todista kristinuskoa vääräksi. Eikä se todista islamia oikeaksi. Eikä päinvastoin.
Se osoittaa jotakin paljon vaatimattomampaa mutta samalla paljon kiusallisempaa: henkilökohtainen uskonnollinen kokemus ei yksinään pysty toimimaan puolueettomana erotuomarina kilpailevien ilmoitusväitteiden välillä.
Jos kristitty sanoo muslimille: ”Sinun kokemuksesi oli Saatanasta”, muslimilla on täysin oikeutettu vastakysymys:
”Millä menetelmällä päädyit tähän tulokseen ilman, että olet ensin olettanut oman teologiasi olevan oikeassa?”
Ja jos muslimi antaa saman vastauksen kristitylle, hän kohtaa täsmälleen saman ongelman.
Universumin näkymättömät toimijat saavat toki edelleen esittää todistusaineistoa puolestamme. Harmillisesti vain näyttää siltä, että jokaisella uskonnolla on yksinoikeus tulkita juuri nämä todistusaineistot oman maailmankuvansa hyväksi.
Mikä ihana epistemologinen järjestelmä.
Kaikki havainnot kelpaavat.
Kunhan ne tulkitaan oikein.
Ja ”oikein” tarkoittaa tietenkin sitä tulkintaa, jonka oikeellisuus juuri yritettiin todistaa.
Ihminen jatkaa elämäänsä henkiruumiissa. On vain kaksi paikkaa taivas ja helvetti. Tehtäväsi on päättää se kummassa vietät loppuelämäsi.
Tässä koko asetelman ironisin kohta on se, että kristitty voi vaatia muslimia todistamaan Koraanin jumalallisen alkuperän ilman että tämä saa käyttää Koraania oman jumalallisen alkuperänsä todistamiseen. ”Koraani sanoo olevansa Jumalan sana.” – ”Ei kelpaa, olet jo olettanut Koraanin auktoriteetin.” Mutta kun kristityltä kysytään, miksi Raamattua pitäisi pitää Jumalan sanana, vastaus saattaa olla: ”Koska Raamattu kertoo olevansa Jumalan sana.” Hetkinen. Eikö juuri sama sääntö ollut äsken kielletty muslimilta? Jos Koraani ei voi todistaa omaa jumalallisuuttaan pelkästään vetoamalla itseensä, ei Raamattukaan saa tähän mitään loogista erivapautta vain siksi, että kyseessä on kristitylle tuttu kirja. Muuten argumentti muuttuu muotoon: ”Sinun kehäpäättelysi on kehäpäättelyä, mutta minun kehäpäättelyni on ilmoitusta.” Toki Raamattua ja Koraania voidaan käyttää historiallisina lähteinä, tekstikriittisen tutkimuksen kohteina tai osana laajempia filosofisia ja historiallisia argumentteja. Mutta jos lähtökohta on ”Raamattu on totta, koska Raamattu kertoo olevansa Jumalan sana” tai ”Koraani on totta, koska Koraani kertoo olevansa Jumalan sana”, kumpikaan ei ole vielä antanut ulkopuolista perustetta sille, miksi juuri kyseisen kirjan auktoriteetti pitäisi hyväksyä. Ja tässä kohtaa keskustelu muuttuu kiinnostavaksi: jos kristitty saa käyttää Raamattua todistamaan kristinuskoa, muslimi saa käyttää Koraania todistamaan islamia. Jos muslimilta vaaditaan riippumatonta perustelua Koraanin luotettavuudelle, sama vaatimus koskee kristittyä ja Raamattua. Muuten ei ole olemassa johdonmukaista epistemologista sääntöä, vaan kaksi eri sääntöä: yksi vastapuolelle ja toinen itselle. Ja sehän on tietenkin erinomainen tapa ratkaista uskonnollinen kiista — päätetään ensin, kumpi kirja on oikeassa, ja käytetään sitten juuri sitä kirjaa todisteena siitä, että päätös oli oikea.
Ja sitten keskusteluun tuodaan vielä lopullinen teologinen trumpetti: kristitty ilmoittaa muslimille, että tämä joutuu ikuiseen helvettiin, koska uskoo väärin. Jos muslimi vastaa täysin symmetrisesti, että kristitty joutuu helvettiin, koska uskoo väärin, kumpikaan ei ole tällä vieläkään todistanut toisen olevan väärässä. On vain kaksi keskenään ristiriitaista tuomiota, joista kumpikin perustuu omaan uskonnolliseen järjestelmäänsä.
Kristitty vetoaa Raamattuun: ”Sinut tuomitaan, koska Raamattu opettaa näin.” Muslimi vetoaa Koraaniin: ”Sinut tuomitaan, koska Koraani opettaa näin.” Ja kun molemmat pitävät oman kirjansa auktoriteettia ratkaisevana, syntyy jälleen sama kehä: oma ilmoitus määrittelee, kuka on oikeassa, ja sama ilmoitus määrittelee vastapuolen väärässä olevaksi. Sitten molemmat voivat ilmoittaa toisilleen ikuisen rangaistuksen — ikään kuin metafyysinen tuomio olisi väittelyssä piste, jonka voi vain julistaa itselleen. Ulkopuolisen näkökulmasta tilanne on hieman koominen: kaksi ihmistä seisoo vastakkain, kumpikin julistaa toisen joutuvan ikuiseen helvettiin, ja kumpikin perustelee asian sillä kirjalla, jonka jumalallinen auktoriteetti on juuri se kiistanalainen kysymys. Tällöin helvetillä uhkaaminen ei lisää argumentin todistusvoimaa. Se kertoo lähinnä, kuinka vakavana kyseinen uskonto itse pitää omaa totuusväitettään. Mutta ”minun kirjani sanoo, että sinua rangaistaan ikuisesti” ei vielä ratkaise kysymystä siitä, miksi juuri minun kirjani pitäisi hyväksyä totuuden mittapuuksi. Muuten kaikkein vakuuttavin argumentti olisi aina se, jonka jälkimmäisessä kappaleessa on pisin rangaistus.
Koraani ja Raamattu voidaan tässä asetelmassa nähdä kahtena kilpailevana normatiivisen auktoriteetin järjestelmänä, jotka kumpikin esittävät vahvan metafyysisen väitteen omasta alkuperästään ja pätevyydestään. Molemmat ylittävät tavallisen inhimillisen mielipiteen tason ja sijoittavat omat väitteensä transsendentin auktoriteetin piiriin. Toinen uskonnollinen traditio liittää itseensä ajatuksen absoluuttisesta ilmoituksesta, toinen puolestaan rakentaa vastaavan auktoriteettiaseman jumalallisen ilmoituksen ja sen välityksen ympärille. Tässä syntyy epistemologisesti kiinnostava tilanne: väite saa oikeutuksensa sellaiselta auktoriteetilta, jonka olemassaolo ja luotettavuus ovat samalla juuri se asia, joka pitäisi osoittaa. Toisin sanoen ilmoituksen jumalallinen status ei voi tulla kiistattomasti todistetuksi pelkästään sillä, että ilmoitus itse määrittelee itsensä jumalalliseksi. Muutoin kyse olisi itseensä viittaavasta oikeutusjärjestelmästä, jossa johtopäätös sisältyy jo lähtöoletukseen. Retorisesti asetelma on vaikuttava, mutta epistemologisesti se jättää avoimeksi kaikkein olennaisimman kysymyksen: millä riippumattomalla perusteella voidaan päätellä, että juuri kyseinen tekstikorpus edustaa jumalallista ilmoitusta eikä ainoastaan esitä tällaista väitettä? Pelkkä auktoriteettiväite ei vielä muodosta evidenssiä sen puolesta, että väitetyn auktoriteetin lähde todella on se, joksi sitä kuvataan. Muutoin kuka tahansa voisi ratkaista metafyysisen totuuskysymyksen yksinkertaisesti ilmoittamalla, että hänen oma väitteensä on peräisin korkeimmasta mahdollisesta auktoriteetista.
Minä vien sinut Jumalan luokse jos et ole löytänyt tietä.
Oletko Jeesus?
Mutta tässä on ongelma:
Kristityn kokemus on siis potentiaalisesti autenttinen transsendenttinen kokemus, kun taas muslimin kokemus on epistemologisesti epäilyttävä. Muslimin kokemus toimii samalla logiikalla: hänen kokemuksensa vahvistaa oikean jumalasuhteen, kun taas kristityn kokemus on väärin tulkittu tai johdettu harhaan. On suorastaan vaikuttavaa, kuinka nopeasti universumin näkymätön hallintoelimistö onnistuu ilmoittamaan kummallekin osapuolelle, että juuri heidän puhelinnumeronsa on oikea.
Kiitos linkistäsi:
https://youtu.be/0ec1m95VfO4?is=QWq98PRF9gjJMHBr
Kumartakaamme heidän esimerkkinsä edessä – ja muistakaamme, että rauha alkaa myös siitä, miten itse kohtelemme toisiamme. Olkoon heidän vaelluksensa muistutus meille kaikille siitä, että eri uskontojen ja vakaumusten ihmiset voivat kulkea samaan suuntaan: kohti rauhaa, ihmisarvoa ja keskinäistä kunnioitusta.
Kunnioitukseni buddhalaisia kohtaan nousi tuon videon takia, Kiitos!
Teidän aseenne ovat sanat, myötätunto, rukous, sovittelu, rohkeus ja toivo.
Te muistutatte maailmaa siitä, ettei rauha ole heikkoutta. Rauhan puolesta kulkeminen vaatii usein enemmän rohkeutta kuin vihaaminen. Rauhan rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä silloin, kun toiset vaativat kostoa.
Älköön yksikään rauhan puolesta kulkeva ihminen koskaan ajatelko, että hänen askeleensa ovat turhia. Jokainen rauhan puolesta lausuttu sana, jokainen kädenojennus ja jokainen väkivallasta kieltäytyminen voi olla pieni särö vihan muurissa.
Kunnia teille, jotka ette katso kärsivää ihmistä ensimmäisenä kansan, uskonnon, ihonvärin, lipun tai valtion kautta. Te katsotte ihmistä ihmisenä – näette hänen pelkonsa, hänen kaipuunsa, hänen haavoittuvuutensa ja hänen oikeutensa elää.
Kun ympärillä rakennetaan rajoja ihmisten välille, te muistutatte meitä siitä, että kärsimys ei tunne valtioiden rajoja eikä kysy, minkä lipun alla ihminen syntyi.
Kun lapsi itkee raunioiden keskellä, hänen kyyneleillään ei ole kansallisuutta. Kun äiti menettää lapsensa, hänen surunsa ei kuulu millekään kansalle. Kun ihminen pelkää kuolemaa, hänen hätänsä on sama kaikkialla.
Siksi kunnia teille, jotka uskallatte nähdä viholliseksi nimetyn ihmisenkin ihmisessä.
Te olette valon sotilaita – ihmiskunnan toivon kantajia.Te ette erottele ihmisiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Te näette jokaisessa ihmisessä saman arvokkaan elämän, saman haavoittuvan sydämen ja saman kaipuun rauhaan.
Te ette kysy, kuka ansaitsee myötätuntoa. Te annatte sitä kaikille.
Te ette rakenna muureja ihmisten välille, vaan siltoja. Te ette kylvä vihaa, vaan myötätuntoa. Te ette kumarra sodalle, vaan uskotte yhä rauhan mahdollisuuteen.
Siksi te olette suuria.
Teidän kulkune ei ole vain matka paikasta toiseen. Se on viesti koko ihmiskunnalle: me emme hyväksy sitä, että ihminen jaetaan vihollisiin ja omiin.
Te olette valon sotilaita. Te olette ihmiskunnan toivo.
Kun maailma jakautuu, te yhdistätte.
Teidän voimanne ei ole aseissa, vaan sydämessä.
Teidän lippunne ei ole minkään kansakunnan lippu, vaan rauhan lippu.
Te olette ihmiskunnan toivo – muistutus siitä, että kaiken erimielisyyden ja kaikkien rajojen alla me olemme edelleen samaa ihmiskuntaa.
Kulkekaa rauhassa. Kulkekaa rohkeasti.
Olkoon valonne näkyvä silloinkin, kun maailma ympärillänne pimenee.
Kun maailma jakautuu, te yhdistätte. Kun ihmiset rakentavat muureja, te rakennatte siltoja.
Kun viha erottaa, te löydätte toisistanne ihmisyyden. Kun pelko käskee kääntymään toisia vastaan, te ojennatte kätenne.
Kumarran edessänne kunnioituksesta.
Te olette opettajamme, munkit!
Erojen ei tarvitse kadota, jotta yhteys voisi syntyä.
Perimmäisten kysymysten äärellä ei ole olemassa yksinkertaista jakoa ”meihin” ja ”heihin”, pelastettuihin ja pelastumattomiin
Ei ole ”meitä”, jotka omistamme totuuden, ja ”heitä”, joiden täytyy löytää meidän tiemme.
Ei ”me vastaan he”.
Ei ”pelastetut vastaan pelastumattomat”.
Ei ”oikeat vastaan väärät”.
Vaan ihmiset, jotka elävät saman rajallisen elämän keskellä ja etsivät merkitystä eri tavoin.
Ja juuri siksi toista ei tarvitse ensin käännyttää, määritellä tai tuomita voidakseen kohdata hänet.
Tuo rauhanmarssi on luultavasti tämän vuosituhannen merkittävin tapahtuma. Jaetaanpa tuo video kaikille suomalaisille.
https://www.youtube.com/watch?is=QWq98PRF9gjJMHBr&v=0ec1m95VfO4&feature=youtu.be
https://www.youtube.com/watch?v=qVRELd8tXS8&list=RDqVRELd8tXS8&start_radio=1
https://www.youtube.com/watch?v=nB7EafjjXVg
https://www.youtube.com/watch?v=6njccrcNDQM&list=RD6njccrcNDQM&start_radio=1
https://www.youtube.com/watch?v=2v3j5fOTRLs&list=RD0ec1m95VfO4&index=4
He ovat kuulemma vietnamilaisia buddhalaismunkkeja, tarkemmin vietnamilaisesta theravada-buddhalaisesta yhteisöstä. Heidän lähtöpaikkansa oli Huong Dao Vipassana Bhavana Center, joka palvelee suurelta osin vietnamilaistaustaisia buddhalaisia.
Jaetaanpa tuo video kaikille suomalaisille.
Te ette rakenna muureja ihmisten välille, vaan siltoja.
Ei ole olemassa oikeita tai vääriä uskontoja!
Todellisuudessa ei ole olemassa ei intialaista tai amerikkalaista uskontoa, vaan on vain sielun uskonto.
Ontologisesta ja perenialistisesta näkökulmasta tarkasteltuna uskonto ei viime kädessä jakaudu kansallisiin, kulttuurisiin tai historiallis-maantieteellisiin kategorioihin, kuten “intialainen”, “egyptiläinen” tai “amerikkalainen” uskonto. Tällaiset luokitukset kuvaavat ensisijaisesti uskonnollisten ilmiöiden ulkoisia, institutionaalisia ja kulttuurisesti määräytyneitä muotoja, eivät itse uskonnollisen kokemuksen tai hengellisen todellisuuden perusolemusta.
Syvemmällä tasolla voidaan puhua yhdestä universaalista uskonnosta, jota voidaan nimittää sielun uskonnoksi. Tällä tarkoitetaan sielun luontaista ja ontologista suhdetta Jumalaan, joka ei ole kulttuurisidonnainen vaan kuuluu kaikkiin inhimillisiin yhteisöihin ja aikakausiin. Vaishnava-filosofian mukaan tämä suhde määrittää sielun alkuperäisen identiteetin ja tarkoituksen, ja kaikki historialliset uskonnot voidaan ymmärtää tämän perustavan hengellisen todellisuuden erilaisina ilmaisuina ja pedagogisina muotoina.
Uskontotieteellisesti tarkasteltuna tämä näkemys edustaa universalistista ja essentialistista uskonnon käsitettä, jossa uskonnollinen moninaisuus ei merkitse perimmäisen totuuden moninaisuutta, vaan pikemminkin erilaisten symbolisten kielten ja käytäntöjen kehittymistä vastaamaan eri kulttuurien ja historiallisten tilanteiden tarpeita. Näin uskonnolliset erot nähdään aksidentaalisina, kun taas sielun suhde Jumalaan ymmärretään substanssina.
Tällainen lähestymistapa haastaa modernin uskonnonluokittelun, joka usein painottaa institutionaalisia rajoja ja oppijärjestelmiä, ja siirtää huomion yksilön sisäiseen hengelliseen todellisuuteen. Samalla se tarjoaa teoreettisen perustan uskonnolliselle dialogille ja keskinäiselle kunnioitukselle, koska eri uskontojen ytimessä nähdään yhteinen eksistentiaalinen ja metafyysinen perusta.
Emme ei rajoitu luokittelemaan ihmisiä kristittyihin, hinduihin, muslimeihin jne. vaan näkee viime kädessä jokaisessa ihmisessä sielun, Jumalan ikuisen yksilöllisen hiukkasen, joka on kutsuttu palvelemaan häntä. Tämän maailmankatsomuksen ansiosta voimme voi tuntea sukulaisuutta, veljellistä yhteyttä muiden monoteististen uskontojen kannattajien kanssa.
Yleistäen voimme sanoa, että uskonnon tarkoituksena on opettaa ihmistä näkemään Jumala aina ja kaikessa, koska on väärin ajatella luomakuntaa ilman Luojaa. Henkisesti kypsä ihminen näkee jopa aineellisen maailman sen yhteydessä Jumalaan, hän kykenee tuntemaan Jumalan läsnäolon jokaisen elävän olennon sydämessä - jopa kaikkein syntisimmän, sitä enemmän hänen pitäisi oppia näkemään Jumala muissa uskonnoissa.
Uskonnolliset identiteetit kuten “kristitty”, “hindu” tai “muslimi” nähdään sekundaarisina ja kontingentteina ilmiöinä, jotka liittyvät historiallisiin ja sosiaalisiin konteksteihin, eivät sielun perimmäiseen olemukseen. Näin tämä filosofia edustaa universaalistista antropologiaa, jossa kaikki elävät olennot jakavat saman metafyysisen statuksen Jumalan ikuisina osasina (aṁśa).
Epistemologinen näkökulma ja uskonnollinen pluralismi
Tämä metafyysinen näkemys johtaa erityiseen epistemologiseen asenteeseen uskonnollista moninaisuutta kohtaan. Koska jokainen ihminen ymmärretään ensisijaisesti sieluna, jonka olemassaolo ja tarkoitus ovat riippuvaisia Jumalasta, vaishnava ei tarkastele muita uskontoja pelkästään oppijärjestelminä tai dogmaattisina kokonaisuuksina, vaan ihmisten pyrkimyksinä suhteeseen Korkeimman kanssa.
Tästä seuraa mahdollisuus kokea yhteyttä ja hengellistä sukulaisuutta muiden monoteististen traditioiden edustajien kanssa ja tämä ei edellytä teologisten erojen kieltämistä, vaan niiden asettamista hierarkkisesti toissijaiseen asemaan suhteessa yhteiseen perimmäiseen päämäärään: Jumalan tunnistamiseen ja palvelemiseen.
Se ei rajoitu yksilön henkilökohtaiseen hurskauteen, vaan sisältää normatiivisen eettisen ulottuvuuden, joka korostaa uskonnollista suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja dialogia. Tällainen maailmankuva kykenee edistämään uskonnollisen ajattelun kehitystä globaalilla tasolla, koska se yhdistää vahvan teologisen identiteetin universaaliin inhimilliseen solidaarisuuteen.
Mikäli Jumalan läsnäolo tunnistetaan jokaisessa elävässä olennossa, on johdonmukaista olettaa, että sama läsnäolo voi ilmetä myös erilaisissa uskonnollisissa traditioissa, vaikka niiden opilliset muodot ja käsitteelliset rakenteet poikkeaisivat toisistaan. Näin henkinen kypsyys ei ilmene ainoastaan henkilökohtaisena hurskautena, vaan kykynä havaita Jumalan toiminta ja merkitys myös oman tradition ulkopuolella.
Miksi on yksi Jumala, mutta monia uskontoja
Anonyymi-ap
2026-06-01 13:46:51
Ilmoita
Palautetaan poistettu viestiketju yhä uudelleen.
Muutama katkelma V. K. Prabhun tekstistään, paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutama katkelma eri kohdista.
Hän on toiminut kääntäjänä ja tulkkina japanin ja englannin kielten välillä.
Nykyisin hän toimii edelleen aktiivisesti filosofin ja filologin tehtävissä sekä on asiantuntija ja tiedemies useilla muilla tieteellisillä ja kulttuurisilla aloilla. Hän on edelleen myös japanin kielen filologi.
-------------------
Vedisen kalenterin mukaan elämme parhaillaan Kali-yugaa – henkisen rappeutumisen aikakautta. Tänä aikana uskonto menettää pitkälti olemuksensa eikä enää toimi käytännöllisenä henkisenä teknologiana. Useimmiten se muuttuu sentimentaaliseksi uskoksi, kirkkokunnaksi, rituaaliksi tai kansalliseksi perinteeksi. Monet ihmiset eivät enää koe uskontoa hyödylliseksi, vaan sietävät sitä menneisyyden jäänteenä tai inhimillisenä tunteellisuutena. Joskus uskonto jopa aiheuttaa konflikteja. Miksi se, minkä pitäisi johdattaa ihmiset yhteisen Isän luo ja ratkaista monia ongelmia, on itse muuttunut ongelmaksi?
Tämä on tapahtunut siksi, että papisto on suurelta osin menettänyt henkisen tiedon, ja perinteisistä uskonnollisista instituutioista on tullut materialistisia, enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia organisaatioita muistuttavia. Tällaisessa ilmapiirissä erilaiset näennäishenkiset opit kukoistavat.
Lähes jokainen ajatteleva ihminen on esittänyt kysymyksen: ”Miksi Jumala on yksi, mutta uskontoja on monia?” Onko Jumalan näkökulmasta outoa sallia tällainen moninaisuus, joka usein synnyttää vihamielisyyttä ihmisten välille?
Elämme maailmassa, jossa vallitsevat yhtenäiset fyysiset lait. Olisi loogista olettaa, että myös henkimaailmassa on yhtenäiset lait. Miksi henkisissä perinteissä on kuitenkin niin paljon eroja ja ristiriitoja?
Tähän on sekä ulkoisia että sisäisiä syitä. Ulkoisia syitä ovat etniset, kulttuuriset, maantieteelliset ja kielelliset erot, joissa maailman uskonnot ovat kehittyneet. Kuten valkoinen valo jakautuu prisman läpi kulkiessaan spektriksi, samoin yksi uskonto saa erilaisia muotoja heijastuessaan tämän maailman olosuhteiden läpi. Siksi on luonnollista, että eri perinteiden ihmiset käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavoin ja suorittavat erilaisia rituaaleja. Lisäksi toimii ”rikkinäisen puhelimen” periaate: viesti vääristyy sukupolvelta toiselle siirtyessään, ja ajan myötä muutokset heijastuvat ulkoiseen muotoon.
Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan kuluessa jakautumista ja syntyy uusia suuntauksia. Tämä johtuu sisäisistä syistä, kuten ihmisten erilaisesta sisäisestä kulttuuritasosta ja motiiveista, joiden vuoksi he kääntyvät Jumalan puoleen. Samassa perinteessä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä johtaa muutoksiin filosofiassa ja käytännöissä ja myöhemmin erillisten suuntausten syntyyn. Tämä prosessi on väistämätön.
Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammad puhuivat eri aikoina ja eri paikoissa ihmisille, joilla oli erilainen ymmärryksen taso. Siksi samat totuudet täytyi esittää eri tavoin ajan, paikan ja olosuhteiden mukaan. Jos esimerkiksi laite toimii 110 voltilla ja se kytketään ilman muuntajaa 220 volttiin, se palaa. Samoin aurinko ei nouse suoraan zeniittiin, vaan vähitellen. Koulutuksessa aloitteleville annetaan perusasioita ja edistyneemmille syvällisempää tietoa. Oppikirjat eri tasoille eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan muodostavat yhden järjestelmän eri tasot. Samalla tavoin henkinen tieto mukautetaan ihmisen tasolle, jotta vältetään ”ylikuormitus”. Myös ihmisten tarpeet ovat erilaisia: joku tarvitsee vain perustason ymmärrystä, toinen syvällistä tietoa. Siksi jotkin uskonnot tarjoavat yksinkertaisen tavan lähestyä Jumalaa, kun taas toiset johdattavat syvälle henkiseen todellisuuteen.
Tähän on sekä ulkoisia että sisäisiä syitä. Ulkoisia syitä ovat etniset, kulttuuriset, maantieteelliset ja kielelliset erot, joissa maailman uskonnot ovat kehittyneet. Kuten valkoinen valo jakautuu prisman läpi kulkiessaan spektriksi, samoin yksi uskonto saa erilaisia muotoja heijastuessaan tämän maailman olosuhteiden läpi. Siksi on luonnollista, että eri perinteiden ihmiset käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavoin ja suorittavat erilaisia rituaaleja. Lisäksi toimii ”rikkinäisen puhelimen” periaate: viesti vääristyy sukupolvelta toiselle siirtyessään, ja ajan myötä muutokset heijastuvat ulkoiseen muotoon.
Jopa suurten uskontojen sisällä tapahtuu ajan kuluessa jakautumista ja syntyy uusia suuntauksia. Tämä johtuu sisäisistä syistä, kuten ihmisten erilaisesta sisäisestä kulttuuritasosta ja motiiveista, joiden vuoksi he kääntyvät Jumalan puoleen. Samassa perinteessä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä johtaa muutoksiin filosofiassa ja käytännöissä ja myöhemmin erillisten suuntausten syntyyn. Tämä prosessi on väistämätön.
Krishna, Mooses, Buddha, Kristus ja Muhammad puhuivat eri aikoina ja eri paikoissa ihmisille, joilla oli erilainen ymmärryksen taso. Siksi samat totuudet täytyi esittää eri tavoin ajan, paikan ja olosuhteiden mukaan. Jos esimerkiksi laite toimii 110 voltilla ja se kytketään ilman muuntajaa 220 volttiin, se palaa. Samoin aurinko ei nouse suoraan zeniittiin, vaan vähitellen. Koulutuksessa aloitteleville annetaan perusasioita ja edistyneemmille syvällisempää tietoa. Oppikirjat eri tasoille eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan muodostavat yhden järjestelmän eri tasot. Samalla tavoin henkinen tieto mukautetaan ihmisen tasolle, jotta vältetään ”ylikuormitus”. Myös ihmisten tarpeet ovat erilaisia: joku tarvitsee vain perustason ymmärrystä, toinen syvällistä tietoa. Siksi jotkin uskonnot tarjoavat yksinkertaisen tavan lähestyä Jumalaa, kun taas toiset johdattavat syvälle henkiseen todellisuuteen.
Kuten valkoinen valo jakautuu prisman läpi kulkiessaan spektriksi, samoin yksi uskonto saa erilaisia muotoja heijastuessaan tämän maailman olosuhteiden läpi.
Fanatisoituneet ihmiset kiinnittyvät ulkoisiin muotoihin ja pitävät muita väärässä olevina.
...
Tällaisten ristiriitojen vuoksi monet kääntyvät pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa henkistä elämää ilman perinteitä, mikä on kuitenkin vaikeaa. Muoto ei ole tärkein, mutta se auttaa ymmärtämään sisältöä – kuten lasi auttaa juomaan vettä.
Toinen näkökulma on uskonto suhteena Jumalaan, eli ihmisen sisäinen motivaatio. Motiiveja on kolme pääryhmää:
halu saada aineellisia hyötyjä
halu vapautua aineellisesta maailmasta
halu kehittää rakastava suhde Jumalaan
Ensimmäisessä ryhmässä Jumala on väline, ei päämäärä. Toisessa ryhmässä etsitään vapautusta ja rauhaa. Kolmannessa ryhmässä pyritään rakkauteen Jumalan kanssa. Nämä motiivit voivat esiintyä missä tahansa uskonnossa.
Niin sanotussa saatanallisessa pahassa ”hindulaisuudessa” – mitä tahansa tuo termi sitten tarkoittikaan – ihmiset eivät palvo lainkaan eri jumalia, vaan saman jumalan eri ilmentymiä, jotka kaikki ovat samaa jumalaa; puolijumalien palvonta on eri asia.
Jumalallinen Totuus on yksi, mutta Hän ilmenee lukemattomissa muodoissa. Jumala ei ole rajoittunut yhteen ainoaan ilmestymisen tapaan, vaan Hän paljastaa itsensä eri muodoissa niiden olentojen sydämille, jotka kaipaavat yhteyttä Häneen.
Jos joku tuntee erityistä vetoa tummansävyiseen Śrī Kṛṣṇaan, hän voi palvoa Häntä, jonka kauneus ja suloisuus vetävät puoleensa kaikkia sydämiä. Jos taas joku tuntee syvää rakkautta vaaleaan Balarāmaan, hän voi palvoa Häntä rajattoman voiman, veljellisen rakkauden ja jumalallisen suojelun lähteenä. Kuitenkin Kṛṣṇa ja Balarāma eivät ole toisistaan erillisiä olentoja — He ovat sama korkein persoonallinen Jumaluus, joka ilmenee kahdessa rakastettavassa muodossa.
Jumalan monet muodot ovat Hänen eri ilmaisuja. Koska jokainen sielu on ainutlaatuinen, Jumala antaa jokaiselle mahdollisuuden lähestyä Häntä sen muodon kautta, joka herättää sydämessä syvimmän rakkauden.
Siksi ihminen voi palvoa sitä Jumalan muotoa, joka tuntuu hänelle kaikkein läheisimmältä ja rakkaimmalta. Kaikki aidot lähestymistavat johtavat samaan äärettömään Persoonaan, joka armollisesti ilmenee monin eri tavoin täyttääkseen rakastajiensa sydämet.
Kaikkinämä muodot eivät ole toisistaan erillisiä jumalia eivätkä itsenäisiä absoluutteja. He ovat yhden advaya-jñāna-tattvan, jakamattoman absoluuttisen todellisuuden, persoonallisia manifestaatioita. Bhagavān kykenee laajenemaan äärettömästi, koska Hänen toimintansa perustuu acintya-śaktiin, käsittämättömään hengelliseen energiaan. Materiaalisessa maailmassa kokonaisuus vähenee jakaantuessaan, mutta hengellisessä todellisuudessa täydellisyys voi synnyttää rajattomasti lisää täydellisyyttä ilman minkäänlaista heikkenemistä.
Ihmiset eivät ole aina valmiita vastaanottamaan tällaista tietoa.
Tätä voidaan havainnollistaa vertauksella: miksi siemenet eivät kasva kivillä? Ei siksi, että siemen olisi väärä, vaan siksi, että maa ei ole sopiva.
Samalla tavalla tieto on kuin siemen, joka tarvitsee vastaanottavan ”maaperän” — eli sydämen tilan, uskon ja tietoisuuden.
Ihmisen sydän voi kovettua elämän kokemusten, väärän seuran tai kielteisten vaikutteiden vuoksi. Tällöin se ei helposti vastaanota syvällistä tietoa.
Tämä on varsin ainutlaatuinen näkökulma hindulaisuuteen, koska Jumala on yksi, mutta Hän voi ilmentyä miljardeissa eri muodoissa ja ja eri nimillä SAMANAIKAISESTI!. Siksi ulkopuolinen voi helposti saada vaikutelman, että hindut palvovat monia eri jumalia.
Tämä onkin yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä Intiaan tulevien keskuudessa: ”Hindut palvovat monia jumalia.”
Kyse ei kuitenkaan ole monien itsenäisten jumalien palvonnasta, vaan yhden korkeimman Jumalan eri ilmenemismuotojen ymmärtämisestä. Jumalan eri muodot edustavat Hänen rajattomia ominaisuuksiaan ja tehtäviään.
Jos VAIN kristityt rukoilevat ”oikeaa elävää Jumalaa”, miksi muiden uskontojen seuraajat kokevat täsmälleen samoja kokemuksia? Tiedän jo, mitä kristityt sanovat: että muiden uskontojen kokemukset ovat kaikki peräisin Saatanalta (ei ole väliä, että koko saatanaa ei ole edes olemassa)
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf
William James kokoaa lukuisia eri uskontojen ja aikakausien ihmisten omia kuvauksia uskonnollisista kokemuksista. Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia, kuten:
voimakasta rauhan tunnetta,
kokemusta jumalallisesta tai pyhästä läsnäolosta,
ykseyden tunnetta kaiken kanssa,
syvää iloa tai rakkautta,
elämän täydellistä muuttumista (kääntymyskokemus).
Hän lainaa esimerkiksi kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hindulaisia ja buddhalaisia sekä mystikkoja ja tavallisia uskovia. Näiden kertomusten avulla hän osoittaa, että eri uskontojen ihmiset kuvaavat usein hyvin samankaltaisia kokemuksia,
Jamesin johtopäätös on, että vaikka uskontojen tulkinnat näistä kokemuksista vaihtelevat, itse kokemuksissa on paljon yhteisiä piirteitä.
James käyttää al-Ghazalin kuvausta havainnollistamaan ajatusta, että uskonnollinen tieto voi perustua välittömään kokemukseen, ei pelkästään järkeilyyn. Al-Ghazali kertoo käyneensä läpi syvän hengellisen kriisin: hän alkoi epäillä kaikkea, mitä oli oppinut, kunnes päätyi siihen, että todellinen varmuus syntyy Jumalan antamasta sisäisestä valosta ja kokemuksesta, ei pelkästään loogisista todisteluista. James pitää tätä esimerkkinä mystisestä kokemuksesta.
Jamesin laajempi ajatuksensa on, että ihmiset eri uskonnoissa raportoivat samantyyppisiä kokemuksia rukouksessa, ihan vastakkaisissa uskonnoissa.
https://csrs.nd.edu/assets/59930/williams_1902.pdf
Pahuus, joka tunkeutuu uskonnolliseen sfääriin, ilmenee suvaitsemattomuutena. Juuri näin se voidaan tunnistaa, vaikka se peittäisikin itsensä uskonnollisella kielenkäytöllä.
Mikä on suvaitsemattomuuden vaara?
Jakaessaan Jumalan keskenään, repimällä Hänet palasiksi, uskonnot ikään kuin antavat ymmärtää kaikille maan ihmisille, että Yhtä Jumalaa ei ole, että ainoa ”yksi jumala”, joka hallitsee kaikkialla, on raha ja vahvojen valta. Joten uskonnot, saarnaten ”ainoaa oikeaa tietä” (siinä mielessä, että kaikki muut tiet ovat vääriä), ovat itse asiassa jumalattomuuden levittäjiä.
Kun kaksi aidosti uskovista ihmistä eri uskonnoista kohtaavat, he ymmärtävät toisiaan erinomaisesti ja pitävät toisiaan veljinä.
Vaikka he suhtautuvat Jumalaan omalla tavallaan, he ymmärtävät Hänen eri ilmentymiään ja ominaisuuksiaan.
Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, yrittävät aina julistaa Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa tässä maailmassa.
Jakaessaan Jumalan keskenään, repimällä Hänet palasiksi, uskonnot ikään kuin antavat ymmärtää kaikille maan ihmisille, että Yhtä Jumalaa ei ole, että ainoa ”yksi jumala”, joka hallitsee kaikkialla, on raha ja vahvojen valta. Joten uskonnot, saarnaten ”ainoaa oikeaa tietä” (siinä mielessä, että kaikki muut tiet ovat vääriä), ovat itse asiassa jumalattomuuden levittäjiä.
Ne, jotka uskonnon varjolla harjoittavat ahneutta, yrittävät aina julistaa Jumalan oman uskontonsa omaisuudeksi vahvistaakseen valtaansa tässä maailmassa.
Jumalaa ei koskaan paljasteta VAIN yhdessä uskonnossa.
Meidän aikakaudellamme ihmiset on useimmiten asetettu todistamaan totuuttaan. Eli on olemassa tietty uskonto, sanotaan, että se uskoo, että vain sillä on Jumala. Näin se muuttaa Jumalan totuudesta tietyksi totuudeksi, tietyiksi uskonnollisiksi näkemyksiksi, tietyiksi uskon symboleiksi ja niin edelleen.
Tämä on tällaista Jumalan korvaamista sillä tavalla, jolla me näemme Hänet. On selvää, että Luojalla on tiettyjä erityispiirteitä, Hänellä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka paljastuvat tässä tai toisessa perinteessä. Meidän on selvästi ymmärrettävä, että Luoja ei koskaan paljasta Itseään vain yhdelle luonteelle, vain yhdelle traditiolle. Hän paljastaa Itsensä eri täydellisyysasteissa, eri puolilla, Hän paljastaa Itsensä kaikille.
Miksi? Koska Hän on kaikkien elävien olentojen Isä, Hän on, joka on kaiken tämän monimuotoisuuden, kaiken tämän Hänen luontonsa paletin keskipisteenä. Hänen luontonsa on hyvin monimuotoinen, ja on olemassa hyvin erilaisia kulttuureja, erilaisia maailmankatsomuksia, on erilaisia kulttuurisia tarpeita. Se kaikki on eräänlaisessa yhtenäisessä tilassa, jonka keskellä on Luoja.
-----------
B. S. Swami, fyysikko
Ongelma ei ole uskonto vaan käsitys siitä.
B.S.Swami, fyysikko:
Uskonto ei ole asia, jonka voi ohittaa. Missään kehitysvaiheessa tiede ei voi korvata uskontoa, koska uskonto kertoo meille asioista, joita ihminen ei havaintokykynsä rajallisuuden vuoksi voi periaatteessa tietää. Toinen asia on se, että on välttämätöntä todentaa se, mistä puhumme. Ei vain hyväksymällä sokeasti joitakin aksioomia, vaan suorittamalla sitä logiikan ja kokemuksen kautta. Juuri tätä me teemme.
Ihminen tuo vääristymiä uskontoon: ihminen vääristää alkuperäistä ilmoitusta - kirjoja kirjoitetaan uudelleen, tapahtuu paljon. Pidän tästä vertailusta: uskonto on käsi, joka osoittaa kuuhun. Käsi on uskonto, ja kuu, johon se osoittaa, on Luoja. Mitä uskonnollinen ihminen tekee? Sen sijaan, että hän katsoisi siihen suuntaan, johon käsi osoittaa, hän katsoo kättä. Näin tapahtuu, siinä on ongelma.
Jos uskonnolliset ihmiset katsoisivat samaan suuntaan, koska Jumala on yksi, ongelmia ei olisi. Jokaisella on oma erityinen tapansa kulkea kohti Häntä, ja se on hienoa.
Mutta koska kaikki katsovat kättä, uskonnolla on hajaannuttava vaikutus, joka jakaa yhteiskuntaa. Se on ongelma. Ei uskonnossa vaan tavassa, jolla uskonto koetaan. Tämän välttämiseksi meidän on siirryttävä muodosta olemukseen. Muoto säilyy, mutta korostamme olemusta, merkityksiä. Näin me teemme.
Ollessani vielä kristitty aloin kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan aidot hengelliset heräämiset ja yliluonnolliset kokemukset olisivat yksinomaan oman tradition piirissä esiintyviä ilmiöitä. Ajatus “vain meillä” ei osoittautunut minulle itsestään selväksi, vaan herätti epistemologisen levottomuuden, joka ei jättänyt rauhaan. Mikäli kokemukset todella toimisivat todisteena teologisesta ainutlaatuisuudesta, niiden tulisi ilmetä tavalla, joka erottaa yhden tradition muista. Tätä oletusta aloin systemaattisesti tarkastella.
Jo varhaisessa vaiheessa kävi ilmeiseksi, että rakenteellisesti samanlaisia kokemuksia esiintyy myös muissa kristinuskon lahkoissa, usein keskenään ristiriitaisista opillisista lähtökohdista huolimatta. Tämä havainto heikensi oletusta kokemuksen doktrinaalisesta yksiselitteisyydestä, mutta ei vielä ratkaissut kysymystä. Kun tarkastelua laajennettiin kristillisen kontekstin ulkopuolelle, ilmeni nopeasti, että täysin vastaavanlaisia kokemuskertomuksia esiintyy myös muissa maailmanuskonnoissa. Kokemusten fenomenologinen rakenne pysyi samana, vaikka teologinen tulkinta vaihtui. Jumalan nimi muuttui, mutta kokemuksen muoto säilyi.
Tätä taustaa vasten kiinnostukseni kohdistui myös historiallisesti dokumentoituihin herätysliikkeisiin ja niin sanottuun horrossaarnaamiseen. Erityisesti suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi Helena Konttilan kaltaiset tapaukset osoittautuivat erikoisiksi.Näissä ilmiöissä yhdistyvät voimakas affektiivinen kokemus, muuttunut tajunnantila ja yhteisön tarjoama tulkintakehys, joka määrittää kokemuksen hengelliseksi ja jumalalliseksi. Olennaista on, että samankaltaisia ilmiöitä on dokumentoitu laajasti eri kulttuurisissa ja uskonnollisissa ympäristöissä, mikä viittaa ilmiön yleisinhimilliseen eikä traditionaalisesti ainutlaatuiseen luonteeseen.
Näiden havaintojen valossa alkoi käydä yhä selvemmäksi, että uskonnolliset kokemukset eivät sellaisenaan tue eksklusiivisia totuusväitteitä. Päinvastoin ne näyttäytyvät ilmiöinä, jotka paljastavat toistuvia rakenteita inhimillisessä tietoisuudessa ja sosiaalisessa merkityksenmuodostuksessa. Kokemus itsessään on subjektille todellinen ja usein elämää muokkaava, mutta sen teologinen tulkinta on sidoksissa niihin käsitteellisiin ja kulttuurisiin resursseihin, jotka ovat käytettävissä kokemuksen jäsentämiseksi. Näin ollen kokemusten universaali esiintyminen ei vahvista yksittäistä teologista järjestelmää, vaan pikemminkin problematisoi yrityksen käyttää kokemusta epistemisenä todisteena uskonnollisesta yksinoikeudesta.
Sama pätee parantumiskertomuksiin: “Allah paransi”, “Jeesus paransi” jne. Ilmiö on universaali, tulkinta paikallinen. Tästä seuraa melko ilmeinen ongelma yksinoikeudellisten totuusväitteiden kannalta.
Argumentti “elämäni muuttui täysin, kun Jumala tuli elämääni” ei myöskään ole informatiivinen. Identtisiä narratiiveja esiintyy käytännössä kaikissa maailman uskonnoissa: kristinuskossa, islamissa jne. ja niiden lukemattomissa alatraditioissa. "Jumalan" nimi vain vaihtuu, kokemuksen täysin sama rakenne pysyy.
B. V. Goswamin tekstistä katkelmia.
--------------
Jokaisessa Pyhässä Kirjoituksessa on valtava energialataus, joka pakottaa ihmisen muuttamaan elämäänsä. Ilman tätä energiaa kukaan ei kykenisi voittamaan karman hitautta ja irtautumaan aineen kahleista.
------------------
B. V. Goswamin tekstistä.
------------------
Ääni on aalto. Mikä voi tuhota aallon? Mitä sitten puhuttaisiin henkisestä äänestä, joka sisältää itsessään ikuisuuden muodon ? Tämä ikuisuuden kaunis muoto on vangittu Koraanin säkeisiin, evankeliumin sanoihin ja Vedojen hymneihin.
Tämä ikuisuuden kaunis muoto on vangittu Koraanin säkeisiin, evankeliumin sanoihin ja Vedojen hymneihin.
JOKAISESSA PYHÄSSÄ KIRJOITUKSESSA ON VALTAVA ENERGIALATAUS, JOKA PAKOTTAA IHMISEN MUUTTAMAAN ELÄMÄÄNSÄ. ILMAN TÄTÄ ENERGIAA KUKAAN EI KYKENISI VOITTAMAAN KARMAN HIT AUTTA JA IRTAUTUMAAN AINEEN KAHLEISTA.
TÄMÄ IKUISUUDEN KAUNIS MUOTO ON VANGITTU KORAANIN SÄKEISIIN, EVANKELIUMIN SANOIHIN JA VEDOJEN HYMNEIHIN.
B. V. Goswamin tekstistä katkelmia.
Kaikki suuret acharyat ja pyhimykset ovat niitä, jotka kykenevät kuulemaan ikuisen henkisen äänen, vangitsemaan sen ja välittämään sen toisille, ja kun tuo ääni tulee heidän huuliltaan, se täyttyy jälleen kerran elämää antavalla voimalla.
Jokaisen suuren acharyan, pyhän, perään tulevat ihmiset, joita tuo elävän, ikuisen äänen voima vetää puoleensa.
Mutta alitajuisesti he haluavat tappaa tuon äänen ja sen kantajan, koska ne estävät heitä elämästä edelleen ja nauttimasta tämän maailman typeristä nautinnoista. Siksi ihmiset tappoivat kaksi tuhatta vuotta sitten Jeesuksen.
Mutta miten tappaa ikuinen ääni? Miten sulkea itsensä pois sen elävästä voimasta? On yksi varma tapa tuhota Pyhät kirjoitukset - tappaa itsessämme psykologinen tarve noudattaa niitä, teeskennellä, että nämä käskyt eivät koske meitä. Lakkaamalla noudattamasta vania, suuren acharyan ohjeita, tapamme henkisen äänen ja samalla sen kantajan, sillä jos emme noudata opettajan ohjeita, opettaja lakkaa olemasta opettaja.
Mutta miten tämä tehdään? Miten voimme tukahduttaa sisäisen tarpeen totella suuren pyhien suusta puhuttua totuutta?